Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oreibasios ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1591
Oreodoxa—Orestes
1592
osaksi Poli jois-Jäämeren (Tobolin lisäjoki Uj,
Toboliin laskevan Isetjin lisäjoki Mijas)
vesialueeseen; lotjilla ja lautoilla kuljettavia
vesiteitä 1,186 km. Ilmasto jyrkästi mantereinen;
0:n kaupungissa tammik:n keskilämpö on
— 15,4° C, heinäkm -f 21,e° C. V:ssa sataa vain
385 mm (0:n kaupungissa); siitä syystä
kasvullisuus on aroluontoinen, varsinkin Uralin
vuorten itäpuolella, jossa kuivat itätuulet puhaltavat.
Metsiä (etupäässä havupuita) on vain 0:n
keskiosissa, Uralissa; 1907 ne peittivät 15,i % 0:n
pinta-alasta. — Asukkaista 1897 (1,608,388 as.)
oli venäläisiä 73,2% (kasakoita ja
uutisasuk-kaita), turk.-tat. kansoja 23,7 % (baskiireja,
mestserjaakkeja, kalmukkeja ja tataareja),
suomensukuisia kansoja 2,4 saksalaisia 0,s %;
uskonnoltaan 22,7 % on muhamettilaisia.
Lukutaitoisia 20.4 enemmän kuin useissa puhtaasti
ven. kuvernementeissa. Maataloutta harjoittaa
78.9 %, teollisuutta ja vuorityötä 8,9 % väestöstä.
— Maanviljelys tuottaa vehnää (sato 1912 669,100
ton.), kauraa (125,800 ton.), ruista (117,300 ton.),
ohraa, hirssiä, perunoita (104,300 ton.),
arpuu-seja y. m. V. 1912 0:ssa oli hevosia 705,000
(asukasmäärään verrattuna enemmän kuin
missään muualla Euroopan Venäjällä), nautakarjaa
746.700, lampaita ja vuohia 939,400, sikoja
34.800 kpl. Vuorityö tuottaa kultaa (3,641 kg
1907, 12% Venäjän kullansaannista),
rautamalmia (josta 1907 valmistettiin 50,800 ton.
raakarautaa ja 30,300 ton. terästä), vähän kivihiiltä;
järvisuolaa saatiin 1907 31,300 ton. Aksiisista
vapaiden teollisuuslaitosten (rautatehtaita)
tuotantoarvo 1910 oli 21,8 milj. mk.,
aksiisinalai-sissa tehtaissa oli vain 607 työmiestä. — 0;n
läpi kulkevat Venäjän Keski-Aasian ja Siperian
radat (yhteensä 630 km O :n rajojen sisäpuolella) ;
muita rautateitä 0:ssa ei ole. -— Kansakouluja
1,454 (oppilaita 99,813; 1911), keskikouluja 12
(opp. 4,975), ammatillisia keski- ja alempia
kouluja 12 (opp. 2,351), muita kouluja 390
(etupäässä muhamettilaisia; opp. 16,355).
Sairaaloita 49, lääkäreitä 85 (1910). — O. jakaantuu
5 piirikuntaan. Pääkaupunki O. 2. — 0:n
seudun alkuasukkaat ovat baskiireja; 1200-luvulla
he joutuivat mongolien vallan alle, 1500-luvun
puolimaissa he antautuivat Moskovan tsaarien
yliherruuteen, saadakseen suojaa kirgiisien
hyökkäyksiltä. Vasta 1700-luvun alussa Venäjän
valtaa O :ssa ruvettiin järjestämään ja siirtolaisia
sinne toimittamaan. 0:n kuvernementti
muodostettiin 1744. Nyk. rajat sille määrättiin vasta
myöhemmin.
2. Edellisen pääkaupunki. Uralin oik. rannalla,
vähän yläpuolella Sakmaran laskua Uraliin.
Venäjän Keski-Aasian radan lähtökohta ; 93.600 as.
(1911). — Kreik.-katolisia kirkkoja on 35,
mos-keioja 14. luterilainen ja roomal.-katolinen kirkko,
teatteri, museo (Pugatsevin kapinan muistoja) ;
välskärikoulu, hengellinen seminaari,
kirgiisiläi-nen opettajaseminaari, muutamia muita
oppilaitoksia. Kreik.-katolisen piispan istuin.
Keskellä kaupunkia on nelikulmainen kauppakartano
Gostinyj dvor. Pari km 0:n kaakkoispuolella
oleva ,.vaihtokartano" Menovoj dvor. entinen
kirgiisikaravaanien päätekohta, jossa viime
vuosis :n lopulla vuosittain myötiin 80.000 hevosta.
75.000 lehmää. 730.000 lammasta v. m., nyt
autiona. Teurastuslaitoksia, harjoitetaan suurta li-
han ja vuotain vientiä, maataloustuotteiden
kauppaa. O. per. 1735 kasakkalinnoitukseksi
bas-kiirien kurissa pitämistä varten. Ensin se
sijaitsi Oran ja Uralin yhtymäkohdassa,
siirrettiin 1740 alemmaksi nyk. Krasnogorskin paikalle
ja 1743 nyk. paikalleen. Kuvernementin
pääkaupunki 1744-1802, uudelleen v:sta 1865. E. E. K.
Oreodoxa, troopillisen Ameriikan palmusuku.
jonka lajeista ovat huomattavimmat k u ni n g a
s-palmu (O. regia) ja kaali pai 111 u (O.
olr-racea). Molemmat kasvavat Antilleilla,
jälkimäinen, joka saavuttaa n. 50 m:n pituuden,
sitäpaitsi Venezuelassa ja Guyanassa. Kaalipalmun
nuoria lehtiä syödään, vanhojen lehtien
päällys-kettoa käytetään kirjoituspaperina, rungon
ytimestä valmistetaan saagoa. I. V-s.
Oresme [or&m] 1. Oresmius, Nieole
(n. 1323-82), ransk. matemaatikko ja
taloustieteilijä, kuoli Lisieux’n piispana ; huomattava on
hänen teoksensa ,,Tractatus de origine, natura,
jure et mutationibus monetarum" (myös ransk.),
jossa ilmenee uudenaikainen käsitys rahasta ja
jossa m. m. hallitsijoita varoitetaan ryhtymästä
noina aikoina yleisesti harjoitettuun rahan
huonontamiseen. .7. F.
Orestes [-re’stës], kreik. tarusankari,
Mvke-nain (t. Argoksen) kuninkaan Agamemnonin ja
Klvtaimestran poika, Iphigeneian ja Elektran
veli. Kun Klytaimestra oli surmannut Troian
sodasta kotiutuneen puolisonsa, lähetti Elektra
pienen 0:n Phokiiseen, Strophioksen
kasvatettavaksi (näin Sophokles; Aiskhyloksen mukaan oli
Klytaimestra lähettänyt hänet sinne jo ennen
murhantekoaan). Vartuttuaan O. palaa — yksin
tai ystävänsä Pvladeen (Strophioksen pojan)
kanssa — kotimaahan ja kostaa Apollonin
kehotuksesta isänsä murhan surmaamalla äitinsä ja
tämän rakastajan, Aigisthoksen. Murhan jälkeen
kostottaret (Erinykset) vainoovat julmasti 0:ta,
saattaen hänet mielenhäiriöön. O. pakenee
(Aiskhyloksen mukaan) Delphoihin ja sieltä,
Apollonin neuvoa noudattaen, Ateenaan. Siellä
äidin oikeutta edustavat kostottaret ja isän
oikeutta edustava O. alistavat ristiriidan Athene
jumalattarelle ja tämä taas asettaa sen
ratkaisemista varten tuomioistuimen (areopagin).
Syyttäjinä esiintyvät tämän edessä kostottaret. 0:n
puolustajana taas Apollon. Tuomarien äänet
jakaantuvat tasan, ja silloin itse Athene julistaa
0:n vapautetuksi: O. lähtee ottamaan isänsä
valtakuntaa haltuunsa ja kostottaret luopuvat
häntä vainoamasta. — Euripideen mukaan vain
muutamat kostottarista alistuvat tuomioistuimen
ratkaisuun, muut yhä edelleen vainoavat
onnetonta. Silloin Apollon neuvoo häntä lähtemään
kauas taurolaisten maahan ja tuomaan sieltä
Artemiin kuvapatsaan Kreikkaan. O. lähtee
Py-ladeen kanssa sinne; siellä heidät vangitaan;
heidät 011 näet maan tapojen mukaan uhrattava
taurolaiselle Artemiille. Uhri oli ihmeellisellä
tavalla taurolaisten maahan joutuneen
Iphigeneian toimitettava. Mutta O. ja Iphigeneia
tuntevatkin toisensa veljeksi ja sisareksi, ja
Iphigeneia pakenee veljensä ja hänen ystävänsä
kanssa: jumalattaren kuva viedään Hellaaseen
ja O. puhdistetaan kirosta. — Otettuaan
haltuunsa isänsä valtakunnan O. nai serkkunsa
Hermionen, surmattuaan hänen puolisonsa
Neopto-lemoksen. — Niistä monista teoksista, joissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
