- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1593-1594

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Orfeus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1593

Kreikan runoilijat ovat käsitelleet ja eri tavoin
kehittäneet 0:n järkyttävää tarinaa,
mainittakoon tässä seuraavat tragediat: Aiskhyloksen
,.Khoephoroi" ja „Eumenides", Sophokleen
..Elektra", Euripideen ,,Elektra", ,,Orestes",
,,Iphi-geneia taurolaisten luona", „Andromakhe".

O. E. T.

Orfeus ks. Orpheus.

Orfila [a’], Mateo Jose Bonaventura
(1787-1853), ransk. lääkäri, tuli 1819
oikeuslääketieteen professoriksi Pariisissa, minkä ohella hän
sittemmin myöskin siellä edusti kemiaa.
Teoksellaan „Traité de toxieologie générale" (5:spain.
1852) O. on pannut ensimäisen tieteellisen
perustan kokeelliselle toksikologialle 1.
myrkky-opille sekä teoksellaan ,,Traité de médicine légale"
suuresti edistänyt oikeuslääketiedettä.

Orfilaiset ks. O r p h i 1 a i s e t.

Orgaani (kreik. organori), elin (ks. t.),
puhe-tai laulunääni, sanomalehti tai aikakauskirja, joka
on määrättyjen ajatusten tai harrastusten
äänenkannattaja. — vrt. myös Orgaaniteoria.

Orgaaninen (kreik. organon = elin),
elimellinen, elävässä luonnossa esiintyvä ja sille
ominainen, vastakohtana epäorgaaninen
(ks. t. ja Orgaaninen kemia). -— O. vika,
sairaudentila (esim. sydänvika), joka johtuu
selvästi huomattavasta sairaloisesta
rakenteenmuutoksesta asianomaisessa elimessä. —
Kuvaannollisessa merkityksessä o.-sanaa käytetään esim.
tarkoittamaan hyvin läheistä yhteyttä joidenkin
asiain välillä.

Orgaaninen kemia (kreik. organon = elin),
hiiliyhdistyksiä käsittelevä kemian osa. Alkuaan
luettiin tähän kaikki ne aineet, jotka esiintyvät
elimellisessä luonnossa, kasvi- ja eläinkunnassa
(kasvi- ja eläinkemia), sekä ne aineet, jotka
näistä valmistetaan. Että nämä aineet sisältävät
hiiltä osoitti Lavoisier (ks. t.). Myöhemmin
laajennettiin 0:n k:n ala kaikkiin
hiiliylidistyk-siin, myöskin puhtaasti keinotekoisiin, joidenka
lukumäärä vähitellen suuresti lisääntyi.
Käytännöllisistä syistä käsitellään kuitenkin muutamia
yksinkertaisia hiiliyhdistyksiä, kuten hiilihappoa
y. m., epäorgaanisessa kemiassa. Hiiliyhdistysten
suuri lukumäärä — niitä on valmistettu
enemmän kuin 150,000 — ja ne omituisuudet, joita
ne kemiallisissa suhteissa osoittavat, vaativat
niiden käsittelemistä erillään toisten alkuaineiden
yhdistyksistä, jotka luetaan epäorgaanisen
kemian alaan kuuluviksi. Orgaanisten yhdistysten
lähempi kemiallinen tutkimus alkoi n. 1830
(Berzelius, Liebig, Wöhler, Dumas) ja on senjälkeen
innolla jatkunut, josta syystä o. k. on
saavuttanut hyvin korkean kehitysasteen. O :n k:n
tutkimustuloksilla on myöskin ollut suuri merkitys
fysiologialle, lääketieteelle ja kemialliselle
teollisuudelle. ks. Kemia. Edv. Hj.

Orgaaninen synteesi ks. Synteesi.

Orgaaninen yhdistys, kem., merkitsee
nykyään samaa kuin hiiliyhdistys, erittäin vedyn,
hapen ja typen kanssa, ks. Orgaaninen
kein i a.

Orgaaniset hapot, hiiliperäiset hapot, paitsi
tav. hiilihappo. Useat niistä esiintyvät joko
vapaina tai suoloina kasvi- ja eläinkunnassa.

Orgaaniteoria (ks. Orgaani ja Teoria),
oppi valtion toimielimistä 1. orgaaneista. Siitä,
että valtio on yhtenäinen järjestetty yhdyskunta.

1594

johtuu välttämättömästi. että sillä täytj’y olla
toimielimiä eli orgaaneja, jotka välittömästi
hoitavat erilaatuisia valtiollisia tehtäviä. Oppi
valtion orgaaneista on valtio-opin ja -oikeuden
tärkeimpiä ja vaikeimpia osia. Sitä ovat kehittäneet
varsinkin Gierke (teoksessaan
..Genossenschafts-theorie") sekä G. Jellinek (teoksissaan „System
der subjektiven öffentlichen Rechte" ja
,,Allgemeine Staatslehre"). Vaikka tämän opin
yksityiskohtiin nähden vielä on paljon erimielisyyksiä
olemassa, ovat kuitenkin muutamat
peruskäsitteet saavuttaneet yleistä tunnustusta. Niinpä
erotetaan toisistaan välittömät orgaanit 1. sellaiset,
joiden olemassaolo ja asema perustuu suorastaan
valtiosääntöön, sekä niiden vastakohtana
välilliset orgaanit, primääriset eli ensiasteiset ja
sekundääriset eli toisasteiset orgaanit, jotka
jälkimäiset ovat orgaanisuhteessa toiseen orgaaniin
j. n. e. Välittömiä orgaaneja ovat ensi sijassa
hallitsija (taikka tasavallassa
täytäntöönpanovallan haltija) sekä kansaneduskunta, jota useat,
m. m. juuri Jellinek, samalla pitävät
toisastei-sena orgaanina, perustellen sitä sillä, että kaikki
ne, joilla on valtiollinen vaalioikeus,
muodostavat ensiasteisen orgaanin (valitsijakunnan), joka
sitten vuorostaan luopi uuden — niinmuodoin
toisasteisen eli sekundäärisen — orgaanin,
kansaneduskunnan. Kun sitten tavallisesti
identi-fieerataan valitsijakunta ja itse kansa, niin
johdutaan siihen tulokseen, että parlamentti o
l-keudellisessakin mielessä on erikoisella
tavalla kansan orgaani. Tätä vastaan voidaan
huomauttaa, että valitsijakunta tosin luopi,
„kre-eeraa", kansaneduskunnan, mutta että tämä ei
vielä todista, että näitten molempien välillä
olisi sellainen erityinen oikeussuhde, jonka
nojalla parlamentti erityisessä mielessä esiintyisi
,,kansan" orgaanina, kansaa edustavana
orgaanina; päinvastoin se oikeudellisessa suhteessa on
koko valtion orgaani samalla tavalla kuin
muutkin orgaanit. R. E.

Organisatorinen (ks. Organisatsioni),
järjestävä, järjestämään kykenevä.

Organisatsioni (kreik. organon = välikappale),
elävän kokonaisuuden muodostaminen yhteen
sopeutuvista osista, järjestö (valtio, yhteiskunta,
puolueyhdistys, ammattiliitto j. n. e.). —
Orga-niseerata 1. organisoida, saada aikaan
järjestö (organisatsioni) ; tarkoituksenmukaisesti
muodostaa, järjestää.

Organiseerata ks. Organisatsioni.

Organismi (ks. Orgaani), elimellinen
kokonaisuus, elimistö, usein myös = eliö.

Organogeeniset alkuaineet (kreik. organon =
elin, ja g ennän = muodostaa), ne alkuaineet, joista
kasvi- ja eläinaineet etupäässä ovat
muodostuneet, nim. hiili, vety, happi ja typpi.

Organogeeniset sedimentit 1.
biogeeni-s e t s. (kreik. organon - elin, bios = elämä, ja
g ennän = muodostaa) ovat eläin- tai
kasvijään-nöksistä kerrostumalla syntyneitä. Ne jaetaan
petro bioliitteihin ja
kaustobio-1 i i 11 e i h i n. Edelliset, kivennäisaineista
muodostuneet ovat pääasiallisesti
kalsiumkarbonaattia, vähemmässä määrässä
magnesiumkarbonaattia, ja myöskin piin ja fosforin
yhdistyksiä. Ne ovat syntyneet siten, että erilaiset
nieriorganismit ovat merivedestä saostaneet näitä
yhdistyksiä kuoriensa ja runkojensa rakennusai-

Orfeus—Organogeeniset sedimentit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0825.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free