Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Origenistinen riita ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1597
Origenistinen riita- Orimattila
1598
korkein aste: sopkia 1. teoria = Jumalan
näkeminen iankaikkisessa elämässä.
Kolminaisuudesta O. opettaa, että Poika syntyy
lakkaamatta Isästä samoin kuin valo virtaa
auringosta, joten Poika on samaa olentoa kuin Isä,
mutta kuitenkin liänen alleen alistettu.
Uus-platonilainen katsomus ilmenee 0:n opissa
ikuisesta luomisesta, sielujen esiajallisesta
syntiinlankeemuksesta ja kaiken lopullisesta
puhdistuksesta ja täydellisyydestä (apokatastasis,
ks. t.). — 0:n muista teoksista on kokonaan
säilynyt laaja apologia (,,Contra Celsum") 8
kirjaa filosofi Celsusta (ks. t.) vastaan. 0:n
saarnoja on säilynyt n. 200, suurimmaksi osaksi
V :n T:n tekstien johdolla laadittuja. Nämä
saarnat ovat n. s. homilioita; ne sisältävät
opettavaisen esityksen tekstistä, johon liittyy
erinäisiä käytännöllisiä sovituksia. Tämä
saarna-tapa, jossa runsaasti viljellään allegorioja, tuli
sittemmin yleiseksi kreik. kirkossa, joten 0:ta
myöskin on pidettävä kreik. kirkon saarnatyylin
perustajana. 0:n jumaluusoppi laski perustuksen
seuraavalle kehitykselle: niinpä haaraantui
hänestä sekä puhdasoppinen että areiolainen
kolminaisuuden käsitys. 0:n kokonaispainoksen
julkaisi mauriinilainen Charles de la Rue 1733-59
neljässä folio-nidoksessa, painettu Mignen
kokoelmassa XI-XVII. Uusi painos ilmestyy parhaillaan
Berliinin tiedeakatemian kokoelmassa. E. K-a.
Origenistinen riita sai alkunsa 4 :nnen
vuosisadan lopulla Egyptissä, jossa muutamat
skeettisen erämaan munkit julistivat Origeneen
pääkerettiläiseksi saaden kannatusta varsinkin
Salamiin vanhalta piispalta Epifaniukselta.
Origeneen pääpuolustajat olivat Jerusalemin piispa
Johannes ja länsimailta tulleet oppineet
Hieronymus ja Rufinus. Epifanius saapui 394
Jerusalemiin vaatien Origeneen tuomitsemista; tähän
suostui Hieronymus joutuen siten ankaraan
riitaan entisen ystävänsä Rufinuksen kanssa.
Väliaikainen sovinto syntyi 396, mutta kun Rufinus
palattuaan Italiaan käänsi Origeneen pääteoksen
(,.De principiis") latinan kielelle, syttyi riita
uudelleen. V. 401 Aleksandrian patriarkka
Teo-filus julkaisi raivokkaan julistuksen Origeneen
kannattajia vastaan. Kun sen johdosta
muutamat origenistiset munkit Egyptistä etsivät
suojaa Konstantinopolin patriarkan Krysostomuksen
(ks. t.) luona, johtui tästä ankara
persoonallinen ottelu idän kahden mahtavimman
kirkko-ruhtinaan välillä päättyen Origenesta
puolustavan Krysostomuksen häviöön ja kuolemaan (407).
Origenismi edusti siihen aikaan sivistystä ja
henkisempää jumalakäsitettä, jotavastoin
Origeneen vastustajat menivät karkeassa
antropo-morfismissa (ks. t.) niin pitkälle, että väittivät
Jumalalla olevan inhimillisen ruumiin. Itämaiden
luostareissa säilyi origenistista oppineisuutta
vielä kauan aikaa, kunnes origenismi lopullisesti
tuomittiin kerettiläiseksi 5:nnessä yleisessä
kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa 553 j. Kr.
E. K-a.
Originaali (lat. originä’lis = alkuperäinen. <
origo = alku), alkuperäinen kappale (kirjoitus,
kirja), alkuteos, alkukuva; omituinen ihminen.—
Originelli, alkuperäinen, omituinen, tavaton.
Originelli ks. Originaali.
Origo (lat. orVgö - alkuperä, alku) ks.
Koordinaatti.
Orihpää ks. Oripää.
Orihvesi ks. Orivesi.
Orijärvi, vaskikaivos Orijärven rustitilalla
Kiskon pitäjässä. Vaskimalmiaihe löydettiin
1757 ja seur. v. vuorivouti J. A. Liljeqvist,
vuorineuvos Kijk ja kauppaneuvos Forsell y. m.
ryhtyivät kaivoksen perustamiseen. V. 1764 yli
puolet kaivososuuksista siirtyi ruukinisäntä Robert
Finlaylle ja 1783 tukholmalainen kauppias ja
ruukinomistaja B. M. Björkman
(Björkenheim-suvun kanta-isä) tuli koko kaivoksen omistajaksi.
Hänen aikanaan laitos oli kukoistavimmillaan
1804, jolloin 0:n kaivoksesta louhitusta malmista
sulatettiin 791 kippuntaa (134,500 kg)
raakavas-kea; kaivostyömiehistö oli 108 henkeä. Malmin
puhdistusta varten oli sulatusuuneja,
raakavaski-uuneja, kasarrusuuneja ja kääntöpasutusuuneja
eri aikoina Anskuussa, Koskella, Fiskarissa,
Kär-kelässä. Louhimista jatkettiin herkeämättä v :een
1870, se oli seisauksissa 1871-75 ja lopetettiin
toistamiseen 1882, johon mennessä kaivoksesta oli
saatu n. 206.200 ton. vaskimalmia, josta oli
valmistettu 4,500 ton. vaskea arvoltaan 8 à 10 milj. mk.
Vielä maan sisään jääneen, jokseenkin yhtä
suureksi arvioidun malmimäärän käyttämiseksi
Ameriikan suomalaisten aloitteesta Calumetissa
1906 perustettiin The finnish american
mining company
(Suomalais-ameriikkalai-nen kaivosyhtiö, osakepääoma suunniteltu 750.000
dollariksi, 1. n. 3,750,000 m :ksi, jaettuna 1
dollarin osakkeille, joista myytiin n. 259.000 kpl.,
niistä n. Suomessa, osittain 2-3 kertaa
nimellisarvon hintaan), joka pumppusi kaivokset
tyhjiksi vedestä ja aloitti kaivostyön 1907. V. 1911
valmistuivat uudenaikaiset, kalliit
malminmurs-kaus- ja -lajittelulaitokset, survimo, mylly ja
erottelulaitteet. Pääomain puutteessa työt
suurimman osan vv. 1912-13 seisoivat, ja kun
osoittautui mahdottomaksi saada lisää rahoja
liikkeen jatkamiseksi n. s. apuyhtiöillä (Fortuna
mining company ja Vulcan mining
company, joille piti luovuttaa yhtiön omistamat
Iilijärven ja Brödtorpin malmikentät), täytyi
yhtiö lakkauttaa ja asettaa konkurssitilaan.
Sijalle muodostettiin 1913 suomalainen yhtiö,
O.-y. Vuorikaivos (osakepääoma 400,000 mk.,
osakkeen arvo 100 mk.). — Paitsi vaskimalmia
(jonka vaskenpitoisuus keskimäärin on n. 3,i
kaiken nostetun kiven vaskenpitoisuus
aikaisemmassa kaivostyössä keskimäärin n. 0,« %) 0:n
kaivoksista on saatu sinkki-, lyijy- ja
hopea-malmia ; sinkkimalmin puhdistamiseksi
vuori-notari G. Westman 1877 perusti Joensuuhun
Pohjan pitäjässä sinkkisulattimon. joka
kuitenkin lakkautettiin jo 1880. E. E. K. (A. R-o.)
Orimattila. 1. Kunta, Uudenmaan 1.,
Pernajan kihlak., Orimattilan nimismiesp.; kirkolle
Orimattilan asemalta (Loviisan-Vesijärven
ra-; dalla) 1 km. Lahden kaupungista 22 km.
Pinta-ala 604.2 km2, josta viljeltyä maata (1910) 12.118 ha
(siinä luvussa puutarha-ala 161.ha ja
luonnonniityt 1.444 ha). Manttaalimäärä 61,7085,
talon-savuja 453, torpansavuja 176 ja muita savuja
1,237 (1907). 9,564 as. (1913); 2,332
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 1,614 (1901).’ 1,198 hevosta, 3,866
nautaa (1911). — Kansakouluja 15 (1914).
Emäntäkoulu. Säästöpankki. Kunnanlääkäri; apteekki ;
kunnansairaala; kunnaneläinlääkäri. — Teolli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
