Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Orisberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1G03
Orivirta
—Orjuus
1604
suurin syvyys 28 m ja vedenpinnan korkeus 76 m
yi. merenp. Pääselkä jatkuu pohjoispäästään
Onki-salmesta n. 12 km pitkäksi ja 8 km leveäksi
Heposeläksi, jättäen itäpuolelleen Liperin
kirkon seudut. Pääselän eteläosalla on nimenä
Sampaanselkä; sen yhdistää leveä salmi
etelää kohti Paasiveteen, jossa 0:n suurin
mitattu syv. 52 m. Paasivedestä vedet virtaavat
eteenpäin kahden puolen suurta, järvien
pirstomaa Iverimäensaarta, länttä kohti kauniin 0 r
i-virran, Pyyveden ja Enonveden kautta
Haukiveteen ja toisaalta etelää kohti Pistolanjärven ja
kapean „Kanavan" kautta Puruveden puoleen
(ainoastaan heikko vesiyhteys) ; yleinen kulkuväylä
käy Orivirran kautta. Oriveteen virtaavista
runsaista vesistä mainittakoon ennenkaikkia
Pyhäselkä (ks. t.), joka on 0:n yhteydessä pikku
selkien (Jänisselkä, Ukonselkä, Hämeenselkä j. n. e.)
ja kapeiden salmien kautta, jotka jättävät väliinsä
m. m. 0:n pääselän itäosaa rajoittavat suuret
saaret: Varpasalon, Oravisalon, Liperinsalon y. m.
— Vilkas laivaliike sekä Joensuun-Savonlinnan
linjalla, että paikallisliikenteen muodossa.
L. H-nen.
Orivirta, luonnonihana salmi, jonka kautta
Oriveden eteläisin selkä Paasivesi laskee länttä
kohti Pyyveden ja Enonveden kautta
Haukiveteen ; salmen rannalla varustustenj äännöksiä
v:n 1656 sotatapahtumien ajalta. L. 11-nen.
Orizaba. 1. Tulivuori (aztekink. Citlaltepetl
-tähtivuori), Meksikossa, Meksikon ylätasangon
itäreunalla Vera Cruzin ja Pueblan valtioiden
rajalla; 5,550 m yi. merenp. (toisten mittausten
mukaan 5,700; Meksikon korkein vuori).
Lumiraja on 4,300-4,900 m yi. merenp. 0:n viimeiset
purkaukset olivat 1545-66 ja 1613; nyk. sitä
pidetään sammuneena. — 2. Kaupunki (int.
Aliu-aializ-apan) Meksikossa, Vera Cruzin valtiossa,
28 km kaakkoon 0:n vuoresta, Meksikon-Vera
Cruzin radan varrella; 32,393 as. (1910). —
Viljavan, sokeria, tupakkaa, maissia y. m.
tuottavan maanviljelysalueen keskellä. Huomattava
teollisuus (puuvilla-, paperitehtaita y. m.) saa
käyttövoimaa Rio Blancon koskista. E. E. K.
Orja. 1. ks. Orjuus. — 2. Eläint. 0:iksi
sanotaan useissa muurahaisyhteiskunnissa
tavattavia toiseen lajiin kuuluvia työmuurahaisia,
jotka isäntämuurahaiset ovat ryöstäneet jo
niiden ollessa toukkina tai koteloina, saadaksensa
näistä kehittyvistä täysimuotoisista eläimistä
itsellensä lisää työvoimia yhteiskuntansa hyväksi,
ks. Muurahaiset. U. S-s.
Orjajoki ks. Mackenzie 1.
Orjajärvi. 1. Järvi (Iso O., engl. Great Slavc
Lake) Kanadan Luoteisterritorissa, 450 km pitkä,
110 km leveä. 26,200 km2, saari- ja lahtirikas
(Christie- ja South Bai lahdet). Siihen laskee
eteläpuolelta nay, Orjajoki ja Riviëre du Rocher,
koillisesta Aylmer, Clinton Golden ja Artillery
nimisten järvien laskujoet, pohjoisesta Lac la
Martre järven laskujoki. Lounaispäästä lähtevän
Mackenzie-joen kautta 0:een kerääntyneet vedet
laskevat Pohjois-Jäämereen. — O. on vuosittain
6 kk. jäässä. — 2. Järvi (Lesser Slave Lake =
Pieni O.) Kanadassa, Albertan maakunnassa;
laskee Pienen Orjajoen kautta Athabasca-jokeen.
(E. E ’. K.)
Orjakauppa, kaupankäynti, jossa
kauppatavarana ovat orjat, erittäinkin neekeriorjat. O. on
orjuuden välttämätön rinnakkaisilmiö ja samalla
yksi sen kaikkein räikeimpiä muotoja. Jo viime
vuosisadan alusta on oltu selvillä siitä, että
joskaan orjuutta sellaisenaan ei voida saada
poistetuksi muulla tavoin kuin vähitellen tapahtuvan
kehityksen vaikutuksesta, niin on ainakin
mahdollista ehkäistä o:aa, ainakin siinä tapauksessa,
jolloin se ilmenee kansainvälisenä liikkeenä. —
Tässä on mainittava huomattavimmat
kansainväliset sopimukset, joiden tarkoituksena on o:n
ehkäiseminen ja vastustaminen. Jo Wienin
kongressi (1815) hyväksyi julkilausuman, jonka
mukaan o. on loukkaus ihmisyyden ja
siveellisyyden periaatteita vastaan. Lähinnä seuraavina
aikoina pidetyt kansainväliset neuvottelut
toimenpiteistä, joihin o:n vastustamiseksi olisi
ryhdyttävä, jäivät tuloksettomiksi. Vasta Euroopan
silloisen viiden suurvallan 1841 laatima sopimus
(jota Ranska ei kuitenkaan vahvistanut) toteutti
tuon 1815 lausutun yleisen periaatteen. Seuraava
asiaan vaikuttava sopimus on v:n 1885
Kongo-sopimus, jossa kielletään o. ja kaikki sen
yhteydessä olevat toimet n. s. sopimusrajaisessa
(kon-ventsionaalisessa) Kongo-laaksossa. Uusin ja
samalla tärkein o:n vastustamista koskeva
yleissopimus on Brysselin sopimuskirja v:lta 1890,
jonka 20 valtiota on vahvistanut, ja joka
seitsemään lukuun sijoitetussa sadassa eri artiklassa
sisältää säännöksiä, jotka koskevat n. s.
orjan-ajojen ja orjanryöstön estämistä, orjakaupan
valtateitten sulkemista, sitä valvonta- ja
tarkastusoikeutta, jota sotalaivat n. s.
epäilyksenalaisessa vyöhykkeessä (jonka rajat sopimus
määrää) saavat harjoittaa orjakaupasta
epäiltyihin laivoihin nähden, o:n harjoittamiseen
käytetyn laivan takavarikkoon ottamista ja
menetetyksi tuomitsemista v. m. vrt. O r j u u s. R. E.
Orjantappura ks. R u u s u.
Orjaranta ks. Guinea.
Orjasodat. Tätä nimitystä käytetään niistä
useista sodista, joita roomalaisten täytyi käydä
kapinallisia orjia vastaan sekä Italiassa että
maakunnissa. Sisiliassa, jossa orjia oli paljon,
käytiin o:ia 138-132 ja 103-100 e. Kr.; tunnetuin
on se orjasota. joka syttyi 73 e. Kr.
Etelä-Italiassa Spartacus nimisen gladiaattorin johdolla
ja jonka Crassus lopetti 71. J. F.
Orjatsaari, kaunis saari Sortavalan
saaristossa, n. 20 km kaupungista; luonnonihana salmi
jyrkkine kallioseinämineen ja luolineen O :n ja
viereisen Kaarnesaaren välissä.
Orjuus. Orjuudella tarkoitetaan tavallisesti
sellaisen henkilön asemaa, joka on täydellisesti
oikeudeton ja vailla kaikkea persoonallista
vapautta. jota pidetään vain tavarana, joka
sellaisena on toisen omaisuutta ja tämän
mielivallasta riippuvainen. On kuitenkin ollut olemassa
oikeudellisessa suhteessa lievempiäkin
epävapau-den muotoja, esim. maaorjuus (ks. etempänä). —
0:tta tavataan jo vanhimpina aikoina niillä
kansoilla, jotka olivat kohonneet jonkun verran
korkeammalle kehitysasteelle. Se pääsi luultavasti
valtaan silloin, kun tuotanto oli edistynyt sille
kannalle, että ihmisen työ alkoi tuottaa enemmän
kuin tarvittiin hänen elättämisekseen, saaden ehkä
alkunsa siten että sotavangit, jotka aikaisemmin
oli surmattu, tehtiin orjiksi. Saman kohtalon
alaisiksi joutuivat myöhemmin pahantekijät ja
velalliset, jotka eivät kyenneet maksamaan vei-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>