Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Orkesteri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1609
Orkesteri—Orkney-saaret
1G10
Orkesteri, in us. (ks. Orkhestra),
soittokunta. Alk. o:lla tarkoitettiin kreik. teatterissa
sitä näyttämön osaa, joka oli lähinnä yleisöä ja
jolla kuoro esiintyi. Kun lG-.nnen vuosis. lopulla
pyrittiin antiikkisen säveldraaman elvyttämiseen
(ks. Ooppera), nimitettiin o:ksi sitä
näyttämön ja yleisön välistä tilaa, jossa oopperaa
säestävät soittajat sijaitsivat. Siitä nimitys siirtyi
tarkoittamaan itse soittokuntaa, eikä ainoastaan
oopperassa esiintyvää, vaan myös sellaista, joka
muissa taidetilaisuuksissa säesti laulua tahi
itsenäisesti esitti soitinsävellyksiä. —
Kokoonpanoonsa nähden nimitetään soittokuntia j o u h
i-o:ksi (pelkästään jouhisoittimia).
puhallus-1. h a r m o n i a-o :k s i (puu- ja vaskipuhaltimia),
t o r v i-o :k s i (pelkästään vaskipuhaltimia) tahi
s o t i 1 a s-o :k s i (puhallus- ja lyömäsoittimia).
Täyteen o:iin kuuluvat kaikki mainitut
soi-tinlajit. Täyttä o:ia taas nimitetään pieneksi,
jos siihen kuuluu n. s. jouhikvintetti (1 viulut,
II viulut, alttoviulut, sellot ja kontrabassot,
kussakin ryhmässä useita soittimia). 2 huilua, 2 oboeta,
2 klarinettia, 2 fagottia ja 2 torvea (sekä usein
vielä 2 trumpettia ja 2:t patarummut). Haydnin,
Mozartin ja enimmät Beethovenin sinfoniat
eivät vaadi sen enempiä soittimia. Nykyaikaiseen
suureen 1. s i n f o n i a-o :iin kuuluu tämän
lisäksi vielä 2 torvea, 2-3 pasuunaa sekä usein myös
piccolo-huilu. Draamallisiin tarkoituksiin on
hankittu vieläkin runsaampia soitinvärejä,
liittämällä edellisiin lisäksi seuraavat soittimet:
englannin torvi, bassoklarinetti, kontrafagotti,
basso-tuuba, harppu, iso- ja pikkurumpu, helylevyt
(lautaset), triangeli, kellopeli y. m.
lyömäsoittimia, jopa joskus myös urutkin. — Nykyiseen
täyteläisyyteensä on o:n kokoonpano aikojen
kuluessa vähitellen kehittynyt. Keskiajalla kuului
o:eihin mitä kirjavimmin vaihtelevia
satunnaisia soitinyhtymiä. Vasta 17 :unen vuosis.
ooppera-o:t muodostuivat säännöllisemmiksi
kokoonpanoltaan. jakautuen toisiansa vastaaviin täyteläisiin
jouhi- ja puhallussoitinryhmiin. 18:nnella vuosis.
o.-soittimien käyttö kehittyi yksilöllisemmäksi
(Haydn); ja 19:nnellä vuosis., kun
puhallussoit-I imien tekniikka kohosi jouhisoittimien tasolle,
on o:n kokoonpano saavuttanut yhä suurempaa
monipuolisuutta ja taiteellista yhtenäisyyttä (ks.
Instrumentaalimusiikki). /. K.
Orkestiikka (kreik. orkhestilcë’ lisäksi
ajateltuna lelchné), tanssi- 1. kaunoliiketaide, liittyi
muinoin likeisesti runous- ja säveltaiteeseen
yhteisen runomittaa, tahtia ja liikkeitä hallitsevan
rytmin kautta. Tästä yhteydestään eristettynä
o. kadotti alkuperäisen taiteellisen tasonsa.
Jätteitä on siitä jäljellä kansantansseissa ja
tanssilauluissa ; silmiä hivelevään virtuoosimaisuuteen
se on. taas kehittynyt teatteribaletissa. Viime
aikoina se on ,,rytmillisen voimistelun" ja
,.plastillisen tanssin" nimellä jälleen kohotettu
suurempaan taiteelliseen ja pedagogiseen
merkitykseen (Jacques-Dalcroze). ks. Tanssi. I. K.
Orkestreeraus, m us.,
orkesteri-instrumentat-sioni (ks. Instru mentatsioni).
Orkestrion, mun., itsetoimiva soittokone. jonka
ääni muistuttaa puhallusorkesterin sointiväriä.
/. K.
Orkhestra /-ë’strfi/ (kreik.. < orkheisthni =
tanssia), pyöreä tanssitanner. joka oli kreik.
teatterin keskus ja vanhin osa (kuva, ks. E p i d a ti-
ro s). — O. oli sekä dithyrambeja että draamoja
esitettäessä koorin esiintymispaikkana. Näyttääpä
siltä kuin vanhempina aikoina myöskin
näyttelijät olisivat esiintyneet o:11a; ainakin
Aiskhyloksen tragediat ja Sophokleen ja Euripideen
vanhemmat tragediat tuntuvat puoltavan tätä
otaksumaa. Asia on kuitenkin tutkijain kesken
riidanalainen. Roomal. arkkitehdin Vitruviukseii
mukaan näet kreik. teatterissa näyttelijäin
esiin-tymispaikkana oli korkea ja kapea erityinen
näyttämö. — Boomal. aikana o. ei enää ollut
täydellisen ympyrän muotoinen, vaan näyttämörakennus
leikkasi siitä segmentin. 0. E. T.
Orkhomenos [-no’s], ikivanha kaupunki
Boio-tiassa, Akontion vuoren juurella, lähellä
Kephi-sos-joen suuta ja Kopaisjärveä, nyk. Skripu
nimisen kylän kohdalla. Muistotarinan mukaan O.
oli alkuaan ollut muinaisen minyalais-heimon
kaupunki. Vv. 1903-05 tehdyt kaivaukset ovat
osoittaneet, että paikka oli asuttu jo neoliittisella
ajalla; tältä ajalta on löydetty m. m.
polttamattomista tiilistä tehtyjen pyöreiden majojen
jäännöksiä: vähän korkeammista maakerroksista taas
on tullut näkyviin soikeita rakennuksia.
Myöhemmin 0. oli mykeneläisen kulttuurin
pesäpaikkoja; tätä edustaa m. m. suuri kupuhauta
käytävineen. Itse kupusali oli koristettu
pronssi-ruusukkeilla ; viereisen hautakamarin seinät taas
olivat päällystetyt alabasterilaatoilla, joiden
runsaat kierukka- ja palniunlehväkoristeet suuresti
muistuttavat egypt. koristeaiheita. Tätä
kupu-hautaa sanottiin vanhana aikana Minyaan
aarrekammioksi; sen paljasti Schliemann 1880-luvulla.
Silloin löydettiin myös pienempiä muinaisesineitä,
saviastioita, seinämaalausten jäännöksiä y. m.
Historiallisella ajalla O. oli Boiotian
mahtavim-pia kaupunkeja. Thebalaiset tosin hävittivät sen
368 ja 346, mutta se kohosi aina uudestaan
raunioistaan. Kuuluisa oli 0:n khariittien
temppeli, jossa näitä palveltiin kivimöhkäleiden
muodossa. 0:n kaupunginmuurit (4:nneltä vuosis.)
ovat osaksi hyvin säilyneet: merkillinen on
kalliohuipulla sijaitseva pieni akropolis, johon
noustaan vuoreen hakattuja portaita myöten
(n. sata porrasta). 0. E. T.
Orkhon-kirjoitukset ks. M u i n a i s t u r k k
i-laiset kivi kirjoit ukset.
Orkis (kreik. orkhis). kives, miessukupuolen
tai uroksen siitinrauhanen.
Orkitis (ks. Orkis). kivestulehdus, ks.
Tippuri.
Orkney-saaret [orkni-J (engl. Orkney Islands:
vanhan ajan Orcades) ■ Skotlantiin kuuluva
saariryhmä Pohjanmeren ja Atlantin valtameren
välissä. Skotlannin koilliskärjestä 10 km leveän
Pentland-salmen erottama; saaria (joiden
välisissä salmissa on voimakkaita virtoja) kaikkiaan
67, yhteensä 1.004 km2 (siitä 31 km1 sisävesiä),
niistä. 30 asuttua, tärkeimmät Pomona. South
K o n a 1 s h a y. Westm r. S a n d a y, Ho y.
Stronsay, S h a p i n s h a v. R o u s a y,
yhteensä 25.897 as. (1911: 1890 30,453 as.)’.
Saaristo on syntynyt hiekkakivestä. rannat
silpoutuneita, lahtirikkaita. lännessä verraten korkeita,
muualla jotenkin matalia. 0.-s:n korkein kohta
on Hoy-saarelia (474 m yi. merenp.). Metsiä ei
ole, suot ja rämeet peittävät suuren osan alasta.
Ilmasto puhtainta meri-ilmastoa; talvet
tavattoman lauhkeat (helmik:n keskilämpö -f-3.«° C),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
