- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1611-1612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Orkesteri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1611

kesät viileät (lieinäk:n keskilämpö + 12,9°C).
V:ssa sataa 930 mm. N. 4-5 kertaa v:ssa
raivoavat hirmumyrskyt. — Vesilintumaailma
runsas. — Asukkaat ovat osaksi norjalaista juurta,
mutta jo 1700-luvun puolimaissa norjan kieli oli
hävinnyt. Elinkeinoja ovat maanviljelys (n.
maasta on peltoa; viljellään kauraa, ohraa,
perunoita ja muita juurikasveja), karjanhoito ja
kalastus (kalastuksessa työskentelee n. 2,000
henkeä) . Harjoitetaan myös vähän merenkulkua,
vesilintujen höyhenten ja munien keräämistä.
Säännöllinen höyrylaivaliikenne on
mannermaalle ja Shetlandin-saarille. — Hallinnollisesti
O.-s. muodostavat kreivikunnan; pääkaupunki
K i r k xv a 11 Pomonalla. -— 0.-s:n vanhimmat
asukkaat olivat piktejä; 800-luvulla heidät
kukistivat norjalaiset viikingit. V. 875 Harald
Kaunotukka liitti O.-s. Norjaan; 146S Tanskan
ja Norjan kuningas Kristian I antoi O.-s. ja
Slietlandin-saaret panttina Skotlannin
kuninkaalle Jaakko III:lie, ja koska panttia ei
koskaan lunastettu, jäivät ne Skotlannille. E. E. K.

Orkomenos ks. Orkhomenos.

Orkon-kirjoitukset ks.
Muinaisturkki-laiset kivikirjoitukset.

Orkus ks. O r c u s.

Orlamiinde, kaupunki Saksassa,
Saksen-Alten-burgin herttuakunnassa, lähellä Saale jokea,
1,500 as. 0:n linna oli keskiaikana 0:n
kreivien asuntona. V. 1067 0:n kreivikunta joutui
Askanilaiselle suvulle ja 1140 Albrekt Karhulle.
Hänen pojanpojan poikansa oli Albert
(Albrecht). O :n kreivi (1182-1245), Tanskan
kuninkaan Valdemar Seierin sisarenpoika. Hän sai
enoltaan Holsteinin lääniksi 1204 ja hoiti hänen
ollessaan vankina Meeklenburgissa 1223 Tanskan
hallitusta, mutta joutui itse Möllnin taistelussa
vangiksi 1225. Albert pääsi vapaaksi Bornhövedin
taistelun jälkeen 1227, mutta hänen täytyi
luopua Holsteinista. V. 1344 O. joutui Thüringenin
maakreiville. O. R.

Orlando furioso (it.. = raivoava Roland) ks.
A r i o s t o.

Orleaani, Bixa OrellanuQ siemenkuorista saatu
prnakeltainen, salvamainen aine. Valmistetaan
hämmentämällä siemenet veteen ja kaatamalla
seos harvaan siivilään. Läpi mennyt hieno sakka
on o:ia. Sisältää väriaineet biksiinin ja
orelliinin. Käytetään voin ja juuston,
ennen myös villan, värjäykseen. S. S.

Orléanais f-n&], ent. ransk. maakunta,
käsittää suurimman osan nyk. Loiret, Loit-et-Cher ja
Eure-et-Loir nimisistä departementeista.
Pääkaupunki Orleans.

Orleanistit, Orléans’in suvun (Ranskan
kuninkaan Ludvik Filipin jälkeläisten) kannattajat,
joihin Bourbon’in suvun vanhemman haaran
sammuttua (1883) mvöskin learitimistit sulautuivat.

J. F.

Orléans
ä’J, kaupunki Ranskassa, Pariisista
etelään. Loiren oik. rannalla, 0:n kanavan [-lähtökohdassa, usean tärkeän radan risteyksessä,
Loiret nimisen departementin pääkaupunki;
72,096 as. (1911). — Loiren yli vie kaunis, 333 m
pitkä kivisilta St.-Mareeau nimiseen
etukaupun-kiin. 0:n keskellä on Place du Martroi-tori, jolla
Jeanne d’Arcin muistopatsas (pystytetty 1855;
0:ssa on muitakin 0:n neitsyen muistopatsaita).
Huomattavia rakennuksia: tuomiokirkko S:te

1612

Croix (1200-iuvulta. hugenottien hävittämä
1560-luvulla. uusittu 1601-1790), St.-Aignan-kirkko
(1400-luvulta; krypta S00-1000-luvulta),
kaupungintalo (rak. 1530), vanha kaupungintalo
(1400-luvulta; sisältää nyk. museoja),
prefektuuri-rakennus (ent. benediktiläisluostari),
oikeus-palatsi, Jeanne d’Arein, Agnes Sorelin. Frans I:n
ja Diane de Poitiers’n talot (1400- ja
1500-luvuilta). — Pari opettajaseminaaria,
pappisseminaari, kirjasto (55,000 nid.; käsikirjoituksia
600-luvulta), hist. museo, Orléanais’n ja Jeanne
d’Arcin museo, taidemuseo, luonnonhist.
kokoelmat; roomal.-katolisen piispan ja
protestanttisen konsistorin istuin. — Harjoitetaan tupakka-,
kone-, rautatavara-, säilyke-, kutoma- ja
viini-etikkateollisuutta, viini-, villa-, vilja- ja
karja-kauppaa, puutarhanhoitoa ja hedelmäinviljelyä.
— O. on kelttiläisten karnuuttien kaupunki
Cenabum (1. Genabum), jossa 52 e. Kr. puhkesi
suuri kapina Ca’saria vastaan. Sai
Aurelia-nuksen aikana (270-275) nimen Civitas
Aure-liani (> Orléans). Attila piiritti sitä turhaan
451, samoin Odoaker 471. Se oli useaan kertaan
merovingien pääkaupunkina. Normannit
ryöstivät. sen 856 ja 865. Oli Hugo Capet’n
tärkeimpiä paikkoja. Englantilaiset ryhtyivät 1428 O :ia
piirittämään, mutta Jeanne d’Arc vapautti sen
8 p. toukok. 1429. Hugenottisotien aikana O :ssa
annettiin 0:n edikti (1562) 1. n. s. Tammikuun
sääntö (ks. Hugenotit). V. 1562 O. tuli
hugenottien päämajaksi; sitä piirittäessään
herttua Frans Guise murhattiin 1563. Ranskan
vallankumouksen aikana 0:ssa raivosivat Barère ja
Collot d’Herbois. Preussilaiset valloittivat 0:n
1815 ja kahdesti 1870, viimeksi kiivaitten
taistelujen jälkeen, joissa Pariisin avuksi aiottu
Loire-armeia hajoitettiin. E. E. K.

Orléans
ä’J, useiden Ranskan kuningassuvun
haarojen nimi, johtuva 0:n kreivikunnasta, [-sittemmin lierttuakunnasta, joka, v:sta 1344
Valois-suvun, sittemmin Bourbon-suvun hallitessa usein
annettiin läänitykseksi kuningasten nuoremmille
pojille. Ensimäinen 0:n herttua oli Filip,
kuningas Filip VI :n poika. Huomattava O :n herttua
oli Ludvik I. kuningas Kaarle V :n nuorempi
poika. Valois-0 :n haaran kantaisä (k. 1407).
Ollen etevä, vaikka siveetön, hän pääsi kuningatar
Isabeau’n suosiosta 1404 hallituksen hoitajaksi
sairaan Kaarle VI:n aikana, mutta herätti
kansan tyytymättömyyttä veronkiskomisillaan, ja
hänet murhautti hänen vihollisensa Burgundin
herttua Juhana Peloton. Hänen puolisonsa oli
Valentina Yiseonti Milanosta. Ludvikin poika Kaarle
(k. 1465) johti sisällissodassa Armagnac’in
puoluetta Burgundin herttuaa vastaan, joka liittyi
Englantiin; joutui Azineourfin tappelussa 1415
englantilaisten vankeuteen, jossa hän sai olla 25
vuotta: oli runoilijana huomattava. [Beaufils,
. Ltude sur Charles d’0."]. Kaarlen poika L u d v i k
nousi 1498 Ludvik XII:n nimellä Ranskan
valtaistuimelle ja yhdisti O.-suvun alueet kruunuu
omistuksiin: vaati Milanoa isoäitinsä perintönä.

Kuningas Ludvik XIII Bourbon-sukua antoi
1626 0:n herttuakunnaksi veljelleen Gaston’ille
(ks. Orléans, herttuoita ja prinssejä 1).
Ludvik XIV antoi sen 1660 veljelleen Philippelle.
vielä elävän Bourbon-O.-suvun kantaisälle (ks.
Orléans, herttuoita ja prinssejä 2). Philippeä
seurasi 0:n herttuana hänen poikansa Philippe TI

Orkomenos—Orléans

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0834.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free