- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1615-1616

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Orléans ... - Ornamentiikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1615

kuvia, joita hän myös valmisti lasimaalauksia
varten. [Wauters (1893).] E. R-r.

Orlov {-o’f], ven. ylimyssuku, polveutuu Ivan
O. nimisestä streltsistä, joka mestauslavalle
vietäessä osoitti niin suurta kylmäverisyyttä, että
Pietari I tämän johdosta antoi hänelle
armahduksen ja nimitti hänet myöhemmin upseeriksi.

1. Grigorij O. (1734-83). kreivi, sotilas;
herätti muhkealla ulkomuodollaan suuriruhtinatar
Katariinan huomion ja tuli hänen
rakastajak-seen; heistä polveutuu Bobrinskien kreivillinen
suku; auttoi tehokkaasti Katariinaa v:n 1762
vallankumouksessa; häntä käytettiin
sotilaallisissa ja diplomaattisissa toimissa, mutta
sanottavaa vaikutusvaltaa ei tämä raaka ja kopea mies
milloinkaan saavuttanut.

2. Aleksei O. (1737-1809), kreivi, sotilas,
edellisen veli ; kuuluisa rotevasta vartalostaan ja
suurista ruumiinvoimistaan; otti osaa v:n 1762
vallankumoukseen ja kuristi Pietari III :n
kuoliaaksi ; sai tämän johdosta niinkuin veljensäkin
kreivin arvon ja muita palkintoja; 1768 hän
Välimerellä toimivan laivaston nimellisenä
ylipäällikkönä sai turkkilaisista Tsesmen voiton ja
lisänimen Tsesmenskij; Paavali I:n
hallitessa hänen täytyi poistua Venäjältä.

3. Aleksei Fedorovits O. (1787-1861),
ruhtinas, sotilas ja diplomaatti, edellisten
veljenpoika; osoitti rykmentin päällikkönä joulukuun
kapinaa kukistettaessa (1825) niin suurta
tarmoa ja päättäväisyyttä, että saavutti Nikolai I:n
pysyväisen suosion: kunnostautui Turkin sodassa
1828-29 ja solmi Adrianopolin rauhan, minkä
jälkeen häntä käytettiin tärkeissä diplomaattisissa
toimissa: tuli 1844 salaisen poliisin päälliköksi;
1854 hän Wieniin lähetettynä turhaan koetti
taivuttaa Itävaltaa Venäjän puolelle; oli 1856
Venäjän valtuutettuna Pariisin kongressissa ja tuli
senjälkeen valtakunnan- ja ministerineuvoston
presidentiksi.

4. Nikolai Alekseievits O. (1820-85),
ruhtinas, sotilas ja diplomaatti, edellisen poika;
menetti Silistrian piirityksessä 1854 toisen
käsivartensa; toimi v:sta 1860 diplomaattisella uralla,
m. m. lähettiläänä Pariisissa ja Berliinissä:
julkaisi venäjäksi teoksen Preussin v:n 1806
sodasta. J. F.

Orlov-Denisov [-o’f- -i’sof], Vasilij V a s i
1-jevits (1775-1844), ven. ratsuväen kenraali,
kreivi. Otti upseerina kasakkoineen osaa
taisteluihin ranskalaisia vastaan, m. m. Leipzigin
taisteluun ja 1808 Suomen sotaan. Saatuaan eron
virasta hän astui myöhemmin uudelleen
sotapalvelukseen ollen keisari Nikolai I:n pääkortteerissa
Turkin sodan aikana 1828-29. V. J. M-kka.

Orlov-juoksija ks. Hevonen.

Orlov-timantti, ensiluokkainen. 193 karaatin
painoinen, n. 2x3 cm suuruinen timantti. Se on
alkujaan ollut Persian Nadir-sahin
valtaistuimessa, josta se joutui Katariina II :n haltuun ja
on nykyään Venäjän keisarivaltikan kärjessä.

E. M-nen.

Ormonde [ömond], engl.-irl. aatelisnimi. joka
on kulkenut Butler nimisen suvun jäsenillä.

1. James Butler, 0:n herttua (1610-88).
taisteli Irlannissa Kaarle I:n ja Kaarle II :n
puolella, mutta oli pakotettu 1650 lähtemään
maanpakoon; tuli Stuartien restauratsionin
jälkeen Irlannin käskynhaltijaksi.

1616

2. James Butler. 0:n herttua (1665-1745),
edellisen poika, meni 1688 Vilhelm III ;n
puolelle ja otti 1690 osaa Boyne-joen tappeluun ; tuli
1703 Irlannin käskynhaltijaksi ja 1711
Marlbo-rough’n jälkeen Englannin Alankomaissa olevan
sotajoukon ylipäälliköksi, mutta ei saanut
tilaisuutta osoittaa päällikkökykyään. Kun
whig-puolue 1715 nosti häntä vastaan syytteen
maanpetoksesta, niin hän poistui Englannista, minkä
jälkeen hän tuomittiin menettämään arvonsa;
liittyi ulkomailla Stuartien kannattajiin. J. F.

Ormsö ks. V o r m s.

Ormus (Hormus 1. Ormuz), vähäinen
kalliosaari Persian rannikolla, 0:n-s ai messa
Per-sian-lahden ja Intian valtameren välissä: kuuluu
Persialle. O. oli portugalilaisten hallussa
1515-1622, jolloin se oli Aasian vesien tärkeimpiä
kauppapaikkoja. Silloisesta 0:n kaupungista,
jossa oli 40.000 as., on vain rauniokasa jäljellä.

Ormuzd ks. Ahuramazda ja Z o r o a
s-t e r.

Ornaatti (lat. omä’tus, < ornä’re = pukea,
varustaa. koristaa), juhlapuku, virkapuku, eritoten
pappien juhlapuku, messupuku.

Ornamentaalinen (ks. Ornamentti),
koristeellinen.

Ornamentiikka 1. koristeleminen 1. k
o-ristetutkimus: esineinä ornamentit 1.
koristeet, s. o. esineen kaunistamiseksi tehdyt, sen
luonnetta muuttamattomat ja käytäntöön
vaikuttamattomat lisät, joiden olemuksen määräävät
rytmi ja sopusuhta. Koristautuminen on koko
luomakunnalle, erittäinkin elimelliselle,
ominaista: o:n edellytyksenä on ihmiskunnassa
vähitellen kehittyvä kauneudenaisti. Koristeet
juontautuvat kahdelta taholta: todellisista
kuvista, jolloin ne ovat ihmisailieisia
(antropomor-fisia), eläinaiheisia (zoomorfisia) ja
kasviaiheisia (fytomorfisia), tai tekniikasta, s. o. esim.
kudonnassa. nidonnassa, savenvalannassa.
sidonnassa y. m. välittömästi syntyvistä
koristemuo-doista. niissä tapauksessa niitä sanotaan s k e u
o-morfisiksi (kuva 1). Kehittyneimmillä
asteilla saattaa koristeen pohjana olla
luonnonilmiö tai aatekin, missä tapauksessa se on
fysikomorfinen (Ameriikan intiaaneilla
esim. pilvien, sateen ja salaman kuvia; kuva 2).
taikka ideoin orfinen (samoilla intiaaneilla
esiin, elämänprinsiippi: kuva 3 esittää
zuni-inti-aanien sadetta merkitsevillä vertauskuvilla
koristettua rukousjauhoastiaa, mitä käytetään
tansseissa, joilla koetetaan aikaansaada sadetta).
Geometrisilla 1. mittausopillisilla
ornamenteilla tarkoitetaan koristeita. joissa ei
voida tuntea mitään realioita: alkuperältään ne
ovat joko skeuomorfisia tai muunaiheisia
(kuva-koristeita), tuntemattomiksi tyyliteltyjä.
Tyylittelylle on väitetty sellaisten kuvain olevan
enin alttiita, jotka jotain merkitsevät ja
joita usein toistetaan, koska vähitellen tullaan
siihen, että niistä vain leimallisin osa
piirretään ; tällaisia tyyliteltyjä aiheita ovat esim.
totemkuvat (ks. To t emi s mi). Alkuaan oli
ornamentiikan ja kuvakirjoituksen (kuva 4)
suhde läheinen. Paitsi skeuomorfisia ovat
luonnonkansoissa ihmis- ja eläinaiheiset koristeet
tavallisimpia: fytomorfiset harvinaisia
(fytomorfisia ennenkaikkea siellä, missä totemit ovat
kasviaiheisia, kuten Englannin Uudessa-Gui-

Orlov—Ornamentiikka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0836.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free