- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1619-1620

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ornamentiikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1620

Ornamentiikka

lf» 18

9. Egypt. lootuskapiteeli. — 10. Egypt. lootusreunus. — 11. Siivellinen aurinko. 12. Ass. anthemion
reunus-koriste. — 12 a. Kreik. samaten. — 13. Kreik. palmettikoristeinen akroteri. — 14. Kreik. aaltonauha. — 15. Kreik.
lehtinauhoja ja palmikkonauha fyuilloche). — 16. Kreik. akanttilehtikoristeinen korinttilainen myilh. ajan
pylvään-kapiteeli. — 17. Kreik. akanttiküynnoskoristeinen kourulista (sima). — 18. Roomal. griippi.

yleensä astian koko pintaa (kuva 6). Maalatuin
koristeaihein somisteltuja saviastioita tunnetaan
kyllä kivikaudelta Kaakkois-Euroopasta y. m.,
mutta ei Suomesta. —- Pronssikauden o.
on Polijois-Euroopassa sekin etupäässä
geometrista; aikakauden vanhemmalla jaksolla on
esineissä punssaamalla tehtyjä
spiraaliornament-teja, sen nuoremmalla jaksolla kaaria ja
kie-muraviivoja, harvemmin alta vasaroimalla
tehtyjä vmpyräviivoja y. m. — Itä-Venäjän
pronssikauden kaluston ornamentteja ovat harjavat
re-liefiviivat tai pakottamalla tehdyt erikokoiset
kuhmut. — Varhemmalla
rautakaudella kehittyy germaanilaisten kansojen
keskuudessa erikoinen n. s. eläin-o., jossa aiheena on
joko päältä tai sivultapäin katsottu
nelijalkainen eläin tai käyränokkainen petolintu. Alkuaan
jokseenkin selviä eläinkuvia tyylitellään
kuitenkin pian suuresti, eläimen ruumis muuttuu
nauhamaiseksi, jäsen toisensa jälkeen jätetään
pois tai sijoitetaan eri paikkaan ja koko
eläinkuvio on muodostunut hajanaiseksi,
vaikeaksi selittää (kuva 7). Tämän o:n juuret ovat
etsittävissä goottien keskuudessa Mustanmeren
pohjoisrannalla, se kehittyy kansainvaelluksen
kansojen piirissä ja saavuttaa suurimman
täydellisyytensä Skandinaaviassa, jonka
huomattavin, itsenäisimmin kehittynyt o.-muoto se on.
Suomesta on löydetty tuontitavaroina eräitä
tämän o:n tuotteita. — Permalaisista
eläinkuvioista ks. Per m alain en kulttuuri.

Nuoremmalla rautakaudella on o.
Suomessa suuressa määrin ulkoapäin tulevain
vaikutusten alainen. Kun itse esineet ja
esine-muodot melkoiseksi osaksi ovat idästäpäin
tulleet ja muitten suomensukuisten kansojen esi-

neitten tapaisia, on o:ssa taas paljon läntistä
lainaa. Pakanuuden loppuajalla on varsinkin
kasvisaiheisia romaanisen tyylin
ornamentti-muotoja jäljitelty Suomessa, Karjalan soijissa
(kuva 8), riipushelyissä ja puukontupissa y. m.
[B. Salin, ,,Die altgermanische Tierornamentik"
(1905) ; Hj. Appelgren-Ivivalo, ,,Romansk
ornamentik" (Finskt Museum, 1910).] A. il. T.

Historialliset koristetyylit.
Ensimäinen niistä on muinaisegyptiläinen, joka
saavutti omasävyisen ja ankarasti sidonnaisen
kehityksen ja jonka tärkeimmät muotoaiheet ovat
sekä kasvi- että eläinkunnasta otettuja.
Edellisiin kuuluu pyhä lootoskukka, kireän
tyyliteltynä, sulkeutuneena (kuva 9) tai avoteräisenä
(kuva 10), ja papyrus; jälkimäisiin siipipari,
joka usein liittyy hyönteisen- tai
linnun-ruumiiseen, auringonkehrään (kuva 11) t. m. s.
ja jolla ilmeisesti on symbolinen
merkitys. -— Assyrialainen o. osoitti monta
egyptiläiseen vivahtavaa sukulaispiirrettä; niitä oli
esim. n. s. anthemienauha (kuva 12), kukista ja
limpuista sommiteltu koristemalli. Tärkeinä
aineksina tässä koristetyylissä ovat ennen kaikkea
kasvikunnasta otetut ruusukeaiheet,
palmikko-nauha ja palmetti sekä eläinaiheiset siivekkäät
kuvat, jotka muotoaiheet kaikki periytyvät
kreikkalaisten o:aan. Tämä kohosi itsenäiseen
kehitykseen liittyen kreik. rakennustaiteeseen;
varsinkin n. s. pylväsjärjestelmät määräsivät
orna-mentaalisen koristelun luonteen. Vanhin on
doorilainen, jolle on ominaista yksinkertaisuus ja
juhlallisuus; sittemmin seuraavat pehmeämmät
joonialaiset ja upeat korinttilaiset pylväsmuodot.
Tärkeimmät ornamentaaliset perusmuodot, paitsi
egyptiläisiltä ja assyrialaisilta saatuja, ovat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0838.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free