- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1621-1622

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ornamentiikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1621

Ornamentiikka

lf» 18

19. Arab. kuosi. - 20. Kelttiläinen kuosi. 21. Muinaisskand. kuosi. — 22. Romaanilaisia reunuskoristeita. —
24—2.1. Romaani laisia kapiteeleja. — 26, 27, 29. Goot. ruusustokuvjoita. - 28. Goot. ristikukka. — 30. Goot.
kiveen hakattu kasvifriisi ja puuhun leikattu lehtinauha. — 31. Goot. alkukirjaimen koristelusta.

meanderikiemura, aaltonaulia (kuva 14),
helmi-ja lehtifriisit (kuva 15), kreik. anthemienauha
(kuva 12 a) ja eunen kaikkea kaunis,
monipuolisesti käytetty akantkus-lehti. — Roomalaisten o.
on yleispiirteiltään kreikkalaisen jäljittelyä,
kuitenkin ylellisissä ja liioitelluissa muodoissa. Suuri
merkitys on lehtiseppeleillä, köynnöksillä y. m. ja
pysyy kreikkalaisilta peritty akanthus
johtoaiheena. eläinaiheista ovat varsinkin leijona ja
kotka edustetut, usein fantastisesti hahmoteltuina
(kuva 18) griipeiksi ja sfinkseiksi. Lopulta
häviää kreik. o:n eheä, elimellinen sommittelu ja
o. käy eri aiheiden löyhäksi kasaamiseksi, kuten
n. s. groteskeissa, jotka ovat runsaasti edustettuna
pompejilaisessa taiteessa. — Muinaiskristillinen
ja bysanttilainen o. perustuu aluksi antiikkiseen,
joka kuitenkin vähitellen kangistuu barbaarisiin
muotoihin; eräillä uusilla aiheilla, kuten ristillä,
Kristusmonogrammilla, muutamilla
eläinhahmoilla, on symbolinen merkitys. — Itsenäiseen
kehitykseen kohosi samaan aikaan arabialaisten
o., edustettuna sekä itämaissa että maurilaisessa
Espanjassa; sille on ominaista kaikkien pintojen
runsas täyttäminen osaksi puhtaasti
geometrisilla aiheilla, tav. nauhasommitteluilla (kuva 19),
osaksi n. s. arabeskeilla, ankarasti tyylitellyillä
kasvimuodoilla. Omalaatuinen oli myöskin
kelttiläisten o., taidokkaasti yhteensommiteltuine
nauha-ja eläinaiheineen, jälkimäiset ylen fantastisissa
ja vahvasti tyylitellyissä muodoissa (kuva 20).
Samanaikuinen pohjoismainen rautakauden-o..
jota ylempänä on kosketeltu, osoittaa
sukulais-piirteitä nauha- ja käärmeenkiemura-aiheissaan.
mutta on kuitenkin täysin itsenäinen ja omaksuu
myöhemmin romaanisia aineksia (kuva 21). Kaikki
nämä tyylit vallitsivat eri seuduissa lähimpinä

vuosisatoina jälkeen Rooman vallan häviön;
vasta n. v:n 1000 vaiheilla esiintyy
yhteiskristillisenä tyylinä romaaninen tyyli (kuvat 22-25).
jonka pääaiheet ovat mittausopillisia ja
kasvi-muotoja. Edellisistä on pyörökaarella vallitseva
merkitys, jälkimäisistä on tavallisin
voimakkaasti kaarreltu, uhkeita lehtiä kantava kiemura.
Usein sisältyy ornamentteihin fantastisia
ihmis-ja eläinhahmoja. — Romaanilaisen taiteen ollessa
runsaimmin edustettuna Saksassa, kehittyy
goottilainen 1100-luvulta alkaen ennen kaikkea
Ranskassa, josta se levisi muihin länsimaihin.
Pyörö-kaaren sijaan tuli siellä suippokaari (kuva 29),
johon o:ssa liittyi ympyränkaari-mallien runsas
käyttö n. s. ruusustossa (kuvat 26, 27, 29), sen
kolmi- ja nelilehdissä, kalanrakoissa (kuva 27)
j. n. e. Kasvi-o. on aluksi naturalistisempaa.
käyttäen kotimaisia kasviaiheita, tammea,
apilasta y. m. (kuvat 30), mutta vähitellen
kehkeytyy gotiikalle ominainen lehtimuoto, lähinnä
ohdaketta muistuttavana ja ankarasti
tyyliteltynä arkitektonisena detaljina, kravuissa,
risti-kukissa (kuva 28) y. m. s., tai köynnösmttodossa
täytteenä. Eläin- ja ihmishahmoja käytetään
niinikään, varsinkin miniatyyrimaalauksessa
(kuva 31). — Antiikkisen kulttuurin elpyminen
renesanssin aikana kuvastuu myöskin o:ssa, joka
suoranaisesti otti antiikkisia muotoaiheita, ennen
kaikkea myöhäisroomal. taiteen groteskit (kuvat
32, 33). Tämä renesanssi-o. oli Italiassa
enemmän sidottu antiikkisiin esikuviin ja pyrki
symmetriaan ja kauneuteen, kun se taas esim.
Saksassa tuli karkeammaksi ja tavallaan
itsenäisem-mäksi, ennen kaikkea omaksumalla n. s.
kartus-sin (kuva 34). nauhoista ja puoliksi
kokoonkää-ritvistä lehdistä sommitellun kehvskoristeen. Etu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0839.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free