Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Orneerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1627
Orpohuone—Orsini
1628
yhteyteen sekä turvata itselleen autuas
haudantakainen olo. 0:n oppisuunta siis edellytti
sielun kuolemattomuuden. Sen oloa ruumiin
yhteydessä selitettiin syyllisyydeksi tai
saastutukseksi ; kuoleman jälkeen sielu syntyi jälleen
uudessa ruumiissa, ja siten syyllisyys 1.
saastutus yhä uudistui, kunnes sielu vihdoin kokonaan
puhdistui. Tämän tuloksen voi saavuttaa
vihkiytymällä o:n seurakuntaan, suorittamalla
monenlaisia puhdistusmenoja ja noudattamalla
seikkaperäisiä askeettisia elämänsääntöjä. —
Orphilai-suus näkyy kehittyneen järjestelmälliseksi
oppirakenteeksi 7:nnellä ja 6:nnella vuosis. e. Kr.
Sen pesäpaikkoja olivat puheenaolevana aikana
toiselta puolen Ateena (jossa sen kehittäjänä
mainitaan Peisistratidien turvissa toiminut
Ono-makritos), toiselta puolen Ala-Italian ja Sisilian
kreik. asutukset. Sittemmin se kyllä levisi
laajalle. Vaikka sivistyneet luokat osaksi vieroivat
orphilaisuutta taikauskona, ovat sen kauas
tähtäävät pyrkimykset, sen salaperäiset opit ja sen
lähdekirjoissa ilmenevä rohkealentoinen
mielikuvitus hyvinkin tuntuvasti vaikuttaneet niin
hyvin kreikkalaisten filosofiaan kuin myös
heidän runouteensakin. O. E. T.
Orpohuone ks. Orpokodit.
Orpokassat ks. Eläkekassat.
Orpokodit. Jo vanhassa Kreikassa ja Roomassa
ryhdyttiin toisinaan valtion puolelta
toimenpiteisiin orpolasten hyväksi. Kristinuskon päästyä
valtaan tuli harrastus näitä lapsia kohtaan
suuremmaksi. Varsinaiset o. ovat laitoksia, joita
ennen kaikkea 1600- ja 1700-luvuilla on perustettu
yksityisestä, kunnallisesta tai valtiollisesta
aloitteesta hoidon ja kasvatuksen varaamiseksi
isättömille ja äidittömille lapsille. Kuitenkin on
niihin miltei kaikkialla otettu myöskin muita
köyhiä lapsia. Suurta painoa pantiin usein siihen,
että lapset työllään tuottaisivat laitokselle hyviä
tuloja. Monin paikoin o. olivat alkuaan erityisiä
osastoja laitoksissa, joihin otettiin
täysikasvuisia köyhiä henkilöitä, niiden joukosta
erittäinkin kerjäläisiä. — Vanhimmat ja tunnetuimmat
ovat Amsterdamin (1520) ja Hampurin (1604)
o., joista viimemainittu laitos tätä nykyä on
suuri vastaanottokoti kaikkia apuatarvitsevia
lapsia varten paikkakunnalla. Esimerkkiä
antava on ennen kaikkia muita ollut A. H. Franeken
1698 Halleen perustama orpokoti. Pohjoismaihin
perustettiin Kööpenhaminaan orpokoti 1727.
A. v. B.
Orraeus
rë’-J. 1. Anders Fabian O.
(1762-1816), virkamies; yliopp. Turussa 1780, oli
virkamiehenä Turun hovioikeudessa v :sta 1788.
Porvoon pormestarina v:sta 1792, v. t. [-laamannina Kymin tuomiokunnassa 1795-1807. Oli
Suomen erotessa Ruotsista maamme huomattavimpia
virkamiehiä. Sprengtporten^ tultua 1808
Suomen kenraalikuvernööriksi O. tuli hänen
,,kuver-nementtisihteeriksensä"; oli talonpoikaissäädyn
sihteerinä Porvoon valtiopäivillä 1809.
Valtiopäivät esittivät häntä hallituskonseljin jäseneksi,
mutta O. määrättiin esittelijäsihteeriksi
oikeus-osastoon; oli 1812-16 Vaasan läänin
varamaa-herrana; tuli 1816 prokuraattoriksi; aateloitiin
ja otti 1810 nimekseen Orrhjelm. J. F.
2. Gustaf O. (1738-1811), suom.-ven.
lääkäri, synt. Taipalsaarella. O. suoritti
lääketieteelliset opintonsa Pietarissa, saavutti 1757 ,,ki-
rurgin" arvon ja otti sellaisena osaa
seitsenvuotiseen sotaan Preussia vastaan, minkä jälkeen
O. korotettiin Marian hospitaalin „operatööriksi".
Katariina II; n 1768 perustaessa Medisiinisen
kollegin, joka sitten pitemmän aikaa toimi
hallinnollisena virastona lääketieteellisissä asioissa..
0. sai tapahtuman johdosta ensimäisenä
lääketieteen tohtorin arvon. 0;n tarmokas toiminta
otettiin sitten varteen ruton vastustamisessa
Turkin ja Venäjän rajamailla 1770 sekä
Moskovassa 1771. O. oli myöskin muutamana vuonna
poliisilääkärinä Moskovassa. V. 1776 O.
heikontuneen terveyden vuoksi otti eron virastaan
muuttaen asumaan Pietarin läheisyydessä olevalle
maatilalle, jossa sitten m. m. harjoitti
lääketieteellistä kirjailijatointa. M. O-B.
Orrengrund, loisto (vakinaisetta vartiotta)
ulkosaarella Loviisasta n. 2 penink. kaakkoon,
näyttää punaista ja valkoista vuorovaloa.
Luotsiasema.
Orsa, piirikunnankaupunki Länsi-Venäjällä,
Mohilevin kuvernementissa, Mohilevin
kaupungista pohjoiseen, Dneprin kummallakin
puolen, 3 km Moskovan-Brestin rautatiestä; 20,931 as.
(1911), paljon juutalaisia. — Kymmenkunta
kirkkoa ja luostaria, muutamia kouluja, pari
kirjastoa. Myllyjä, tupakka-, olut- y. m. tehtaita.
— O. mainitaan ensi kerran 1067.
Orseiväri ks. O r s e 1 j i.
Orselji, punainen, taikinamainen,
orvokintuok-suinen väriaine, joka pääasiallisesti sisältää
orseiinia (ks. Orsiini). Sitä saadaan
useista Etelä-Euroopassa, Länsi-Afrikan
rannoilla, Ceylonilla, y. m. kasvavista jäkälistä,
siten että näiden annetaan käydä ammoniakin
ja ilman vaikuttaessa niihin. O:ia on useampia
laatuja: persiko, pourpre frangais,
y. m. Muodostaa metallioksidien kanssa
lakka-värejä. Käytetään väriteollisuudessa. S. S.
Orselliini 1. e h t a p u n a, ruskea, veteen
puna-värisenä liukeneva väriaine. Kuuluu
atsoväri-aineisiin. Käytetään villan ja silkin värjäykseen.
S. S.
Orselliinihappo, dioksytoluylihappo, C8H80,.
esiintyy muutamissa värijäkälissä, esim.
Itoccella-ja Lecanora-lajeissa (ks. Erytriini). S. S.
Orsi, maasta koholle vaakasuoraan asetettu
kannatuspuu. joka rakennuksissa usein samalla
on rakenteellisena (esim. seiniä sitovana,
tukevana tai kattoa kannattavana) osana: keitin-o.
1. keitinselkä haahlain ja kattilan kannattajana
ulkosalla, kuivaus-o. samoin ulkosalla; pirtissä
oli orlla nimensä osittain asemansa (ylä-, perä-,
keski-, ovensuuorsi) osittain tarkoituksensa
mukaan (pilari-, leipä-, kinnas-, jalas-, nuotta-,
verkko-, pässi-, rukkas-, saapas-, kenkä-, kinnas-,
tervas-, halko-, päre-, tikku- ja haahlaorsi).
[U. T. Sirelius, „über die primitiv. Wohnungen"
(1910).] U. T. S.
Orsiini, symmetrinen dioksytoluoli, C7H80.,
esiintyy kaikissa jäkälissä. Sitä saadaan
orsel-liinihaposta sekä aloe-ekstraktista kalilipeän
avulla. Värittömiä, veteen ja alkoholiin
liukenevia kiteitä. Hapettamalla o:n
ammoniakki-liuosta saadaan punaisenruskeata väriainetta
orseiinia. S. S.
Orsini
si’-J (ransk. des Ursins), roomal. [-ruhtinassuku, mainitaan ainakin jo 1100-luvun
lopulla, kuului päinvastoin kuin Colonna-suku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
