- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1637-1638

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osara ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1637

kiihottaa asianomaisia tekemään parhaansa
yrityksen menestymiseksi ja mahdollisimman suuren
liikevoiton saavuttamiseksi. J. F.

Osara, ratsutila Ikaalisten pitäjässä 6 km
Kyröskosken laivalaiturilta, käsittää siihen
yhdistetyt 5 verotaloa mukaanluettuina n. 2’/i
manttaalia, 2,400 ha. — Tilalla toimi 1886-1909
2-vuo-tinen maanviljelyskoulu ja 1898-1904 2-talvinen
maamieskoulu. — Tilaa nimitetään jo 1656
he-vosväen taloksi. Omistajat: nimismies N.
Favo-rinus (1735-70), insinööri P. Wirtzenius
(1770-1812), tuomari I. G. Bäckman (1812-37),
luutnantti U. S. C. Gripenberg (1837-50),
Federley-suku (1850-63) ja Hildén-suku v :sta 1863. Nyk.
omistaja (1914) maanviljelysneuvos A. G.
Hil-dén. " A. Es.

Osastoinsinööri, osaston päällikkönä toimiva
insinööri esim. rautateiden rakennuksilla,
tehtaissa, teknillisissä toimistoissa,
piirustuskonttoreissa y. m.

Osasävel ks. Sointi.

Osatalokas. 0:ita ovat ne kaupungin asukkaat,
joilla kullakin on ,.osa samassa huoneessa ja
talon-asemassa", s. o., joilla on joko kullakin oma
huoneistonsa samassa talossa yhteisellä tontilla taikka
oma talonsa siinä tahi myös joista kukin omistaa
määrätyn murto-osan samasta talosta ja tontista.
-Jos joku ostaa yhdeltä o :lta tämän oikeuden
taloon ja tonttiin, tulee hänen tarjota ostamansa
osuus toiselle o:lle lunastettavaksi. Jollei
tällaista lunastamistarjousta tehdä, on o :11a oikeus
lunastaa se niin pian kuin ostaja on hakenut
saannollensa lainhuutoa. 0:11a on lunastusoikeus
ennen naapuria. (1734 v:n lain Maakaaren 7 :s
luku). K. H-a,

Osavaltio (yksityisvaltio), valtio, joka itse on
suuremman valtiollisen yhteyden osana. O :ksi
sanotaan sen mukaan erittäinkin niitä valtioita,
jotka muodostavat liittovaltiollisen
kokonaisuuden, kuten Saksan valtakunnan jäsenvaltioita,
Sveitsin kanttoneja y. m. O :ksi ei sitävastoin
sovi nimittää valtioita, jotka keskenään
muodostavat reaali-unionin, koska tämä, samoin kuin
valtioliitto, ei ole mikään uusi
valtio-oikeudellinen kokonaisuus, vaan sopimukseen perustuva
oikeussuhde. ks. Liittovaltio. R. E.

Osavilja ks. O s a v u o k r a.

Osaviljelys ks. Osavuokra.

Osavoimat 1. komponentit ks. V o
i-mainsuunnikas.

Osavuokra (osaviljelys, ransk. métayage,
it. mezzadria) on olemassa silloin kun
maanomistaja antaa vuokraajan käytettäväksi maan,
rakennukset ja välttämättömän irtaimiston
(työkalut, karjaa y. m.) ja vuokraaja, joka tekee
tarvittavan työn, suorittaa vuokrana määrätyn osan
puhdasta tuottoa, tavallisesti puolet (jolloin
vuokraajia sanotaankin puolimiehiksi) ; tässä on siis
kysymyksessä pikemmin työsopimus kuin
vuokrasopimus. O. oli tunnettu jo vanhalla ajalla ja
hyvin yleinen keskiaikana; tätä nykyä se on
vallitsevana Etelä-Euroopassa: Italiassa,
Etelä-Ranskassa, Kreikassa y. m. Myöskin
Pohjois-Amerii-kan Yhdysvaltain etelävaltioissa se on orjuuden
tultua lakkautetuksi päässyt yhä suurempaan
valtaan ; Saksassa sitä tavataan etupäässä vain
Badenin tupakanviljelyksessä ja Reinin maakuntain
viininviljelyksessä. Suomessakin oli aikaisemmin
tällaista osaviljelystä paikoittain olemassa

1638

sekä aateliskartanoissa että talonpoikaistiloilla.
— Savossa ja Karjalassa loiset antavat
maanomistajalle n. s. osaviljan hänen maallaan
polttamastaan kaskesta, samaten kuin on
paikoittain torppareita, jotka suorittavat vuokrana osan
satoa, mutta näissä tapauksissa ei kuitenkaan ole
olemassa varsinaista o:aa, koska isäntä ei anna
vuokraajalle työvälineitä eikä siis ole mukana
tuotannossa. J. F.

Osborn [ozbön t. ozban], Henry Fairfield
(s. 1857), tunnettu amer. eläintieteilijä ja
paleontologi, tuli 1883 vertailevan anatomian ja
1891 eläintieteen professoriksi Princeton
univer-silyyn sekä 1910 paleontologian professoriksi
New Yorkin Columbia universityyn. O. on yksi
nykyaikaisen morfologisen tutkimuksen
merkkimiehiä. Erityisesti hän on tutkimuksillaan
edistänyt viime vuosikymmeninä Pohjois-Ameriikasta
esille saadun muinaismaailman eläimistön
ymmärtämistä. Paleontologisista tutkimuksistaan
lähtien hän on saavuttanut huomattavia
tuloksia myöskin polveutumisopillisiin kysymyksiin
nähden. 0:n uusimmista teoksista mainittakoon:
,,Homoplasy as a law of latent or potential
homo-logy" (1902), ,,Evolution of mammalian molar
teeth to and from the triangular type" (1907).
„The age of mammals in Europe, Asia and North
America" (1910).

Osborne, maatila ja huvilinna (rak. 1845 48)
Englannissa, Wight-saarella, Cowesin luona.
Kuningatar Viktorian kesänviettopaikka. Kuningas
Edvard VII teki 1902 maatilan ja linnan
kansallisomaisuudeksi. V. 1903 0:ssa avattiin
merisotakoulu.

Oscillatoria ks. Sinilevät.

Oscinis ks. Ka hu kärpänen.

Oseaani, valtameri; ks. Okeanos.

Oseaania (lat. öee’anns = valtameri), ennen
Austraalian saaristo (joskus Polyneesia
laajemmassa merkityksessä), suunnattomalle alueelle
(n. 66 milj. km2) Isossa valtameressä (pääosa sen
lounaisosassa) hajaantunut saaristomaailma,
jonka rajasaaret ovat: pohjoisessa 32°46’ pohj.
lev. Crespo-luoto, etelässä 55°15’ et. lev. Bishop
and his Olerk-saaret, idässä 105° 20’ länt. pit.
Sala y Gomez, lännessä n. 130° it. pit.
Uuden-Guinean läntisimmät rannikkosaaret. Käsittää
kaikkiaan maata 1,247,607 km2, 2.899,000 as.
-Jaetaan etupäässä kansat, näkökohtien perusteella
kolmeen pääosaan : M eläneesi a,
Polyneesia ja M i k r o n e e s i a. Melaneesiaan
kuuluvat Austraalian mantereen pohjois- ja
koillispuolella olevat saaret, Uusi-Guinea
rannikkosaari-neen, Louisiade-saaristo. Bismarckin-saaristo,
Salomonin-saaristo, Santa-Cruz-saaret, Uudet-Hebri
dit, Lovalty-saaristo ja Uusi-Kaledonia,
Fidzi-(luetaan myös joskus Polyneesiaan) ja
Chester-field-saaret, 947,930 km2, i.429.500 as.
Mikronee-sia on Melaneesiasta pohjoiseen: Mariaanit,
Pa-lau-, Volcano-saaret, Ogasavarasima, Karoliinit.
Marshall-saaristo, Gilbertin-saaret, 3,516 km2,
101,600 as. Polyneesia on Melaneesiasta ja
Mikro-neesiasta itään ja kaakkoon : Uusi-Seelanti,
Ker-madec-, Tonga-, Samoa-, Hervey-, Tahiti-, Tubuai-,
Paumotu-, Marquesas-, Manihiki-, Tokelau-,
Fenix-, Elliee-, ITawaii-, Clipperton-, Sala y Gomez-,
Pääsiäis- ja Fanning-saaret ja -saaristot, 296.161
km5, 1.367.900 as. — Lukuunottamatta
Uutta-Seelantia, Uutta-Kaledoniaa ja Uutta-Guineaa,

Osara—Oseaania

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0847.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free