Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osara ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1(539
Oseaania
1640
joiden vuoriperässä tavataan vanhempia kiteisiä
ja kerrostuneita aineksia, 0:n saaristot ovat
koralli- (paljon atolleja) ja vulkaanisia (n. 30
toimivaa tulivuorta) muodostumia, jotka ovat
syntyneet enimmäkseen länsi-luoteesta itä-kaakkoon
kulkevien merenalaisten selänteiden huipuille,
kohoten usein äkkijyrkästi tuhansia metrejä
syvästä valtamerestä. -— Ilmasto Melaneesiassa
on tukehduttavan kuuma ja epäterveellinen,
mutta etäämpänä päiväntasaajasta ja
pienemmillä saarilla merituulet vilvoittavat päivän
hellettä. Sademäärä, joka yleensä itäänpäin
mentäessä vähenee, on suurempi korkeilla tuliperäistä
syntyä olevilla saarilla, kuin matalilla, joskus
vain pari m yi. merenp. olevilla korallisaarilla.
— Kasvullisuus tuliperäisten saarien
voimakkaalla maaperällä on, missä sataa riittävästi,
tavattoman rehevä, jotavastoin koralliriuttojen
karussa maassa vain harvat kasvit tulevat
toimeen. Kasvilajien runsaus vähenee lännestä
itään: Uudessa-Guineassa vallitsee Molukkien
kasviston monipuolisuus, Tahiti’lla tapaamme
enää vain 800, Paumotulla tuskin 100 ja
Pää-siäis-saarilla vähän yli 20 eri lajia. Tärkein
ravintokasveista on kookospalmu, jota tavataan
melkein kaikilla saarilla meren rannalla, muita
ovat banaani, tarro, leipäpuu, pandanus,
yams-juuri, bataatti y. m. — Eläimistö samoin
kuin kasvisto on pääasiassa intialaista alkuperää.
Silmiinpistävää on
maa-nisäkäslajien vähyys.
Eurooppalaisten tullessa niitä oli
saarilla (paitsi Uutta-Guineaa)
vain sika. koira ja rotta.
Lintumaailma ja merieläiinistö
runsasta. —- Asukkaat
jaetaan (sikäli kun heidän
kansatieteellisestä asemastaan
ollaan selvillä) suurempien
saarien sisäosissa asuviin,
melkein tuntemattomiin
alkuasukkaisiin, melanee-sialaisiin, polvnee-sialaisiin ja
mikro-neesialaisiin sekä
viimeksi maahan muuttaneisiin
eurooppalaisiin (ks.
Melaneesialaiset,
Po-lyneesialset, liitekuvaa
Austraalian ja Oseaanian kansa
n-tyyppejä). — Mikroneesialaiset ovat
syntyneet melaneesialaisista ja polyneesialaisista.
Ulkonaisilta ominaisuuksiltaan he ovat lähempänä
polyneesialaisia, eroten näistä pitemmän
pääkallonsa, lyhyemmän vartalonsa
ja suoran, mustanruskean,
paksumman tukkansa
puolesta. Ihonväri vaihtelee
tuntuvasti, vaalenee itäänpäin.
Kieleltään, tavoiltaan ja
yhteiskuntarakenteeltaan mikroneesialaiset muistuttavat
melaneesialaisia.
Vaatetuksena käytetään
enimmäkseen kasvikuiduista tai
pan-danuslehdistä valmistettua
lyhyttä hametta
(Marshall-saaristossa mattoja) ;
koristuksina ovat nauhoihin pujo-
Haarniskoitu sotilas
Kingsmill-saarilta.
Englanti..............565,665 km2.1,715,188 as.
Alankomaat......394.791 „ 240.000 „
Saksa................245,050 ,. 640.300 „
Ranska........24.220 „ 88,157 „
Yhdvsvallat............17.415 ., 211,400 „
Chile..................120 .. 200 .,
Japani................93 ,. 3,600 .,
Uudet-Hebridit, 23,200 km2, 70,000 as., kuuluvat
Englannin ja Kanskan yhteisen hallinnon alle.
Löytöhistoria. 0:n tutkimuksen aloitti
Magalhäes, joka purjehdusretkellään maapallon
ympäri 1521 löysi Mariaanit. Uusi-Guinea
löydettiin 1526, Salomonin-saaret 1567,
Marquesas-saaristo 1595, Tahiti-saaret 1605,
Uudet-Hebridit 1606; 1600-luvun löytöretkeilijöistä
huomattavimmat ovat hollantilaiset. Heistä merkittävin
oli Abel Tasman, joka 1642 totesi Austraalian
saariluonnon, löysi Uuden-Seelannin eteläsaaren
ja 1643 Tonga- sekä Fidzi-saaret. Löytöretkiä
1700-luvulla jatkoivat ranskalaiset (Bougainville)
ja englantilaiset; James Cook, joka 1770-luvulla
löysi Tubuai-saaret, Cookin-saaret,
Uuden-Kale-donian, Hawaii-saaret y. m., päätti löytöretkien
aikakauden, vaikka vielä 1800-luvulla paljon
pienempiä saaria löydettiin. E. E. K.
tetut kookospähkinän- ja simpukankuoresta
hiotut levyt. Värinaarmutus yleinen.
Pääelinkeinoina ovat maan-__
viljelys ja
kalastus ; kotieläiminä
pidetään sikoja ja
kanoja.
Valmistavat taidokkaita
kilpikonnan-,
nä-kinkengän- ja
koo-kospähkinänkuori-teoksia, punontatuotteita sekä
Mar-shall-saarilla kau-niskuvioisia kankaita. Mikroneesialaiset ovat taitavia ja uhkarohkeita
merenkulkijoita; valmistavat erilaisista puikoista
merkillisiä merikarttoja. -— Asunnot ovat
paikoitellen paalujen päälle
rakennetut, puiset,
katot satulamaiset.
Huonekaluina
etupäässä vain
makuu-huovat. -—
Yhteiskunnallisesti mikroneesialaiset jakaantuvat kolmeen
luokkaan: aateli,
keski-sääty ja orjat. — Luonteeltaan mikroneesialaiset
yleensä ovat rauhallisia, poikkeuksena ovat
Marshall-saariston ja Gilbertin-saarten sotaiset
asukkaat, joiden sota-asuun _
m. m. kuuluu taidokkaasti
valmistettu haarniska. —
Eurooppalaisia asuu
vähemmässä määrässä
kaikkialla 0:ssa, paitsi
Uudessa-Seelannissa, jonka väestöstä
(1,058,000 henkeä 1911)
eurooppalaisia on 1,009,000
henkeä. — Lisäksi Oissa
asuu joku määrä
kiinalaisia. — Valtiollisesti O. on jaettu 7
valtion kesken. Näistä omistaa
Mies Karoliineilta.
Vene Mortlock-saarilta.
Puikkokartta
Marshall-saaristosta.
Punottuja viuhkoja
Gilbert-ja Marshall-saaristosta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
