Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oseanografia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1643
Ositus—Oskar
1644
velkojilta vielä puuttuu, korotettuna enintään
neljänneksellään. Ositteluohjelma ynnä
jakoehdotus on sitten asetettava nähtäväksi osuuskunnan
jäsenten ja velkojain kokoukseen, minkä jälkeen
näillä on oikeus 30 päivän kuluessa
osittelu-ohjelmaa moittia. Mutta moittimisesta
huolimatta voidaan ositteluohjelma, elleivät jäsenet
30 päivän kuluessa konkurssihallinnon
vaatimuksesta suorita heidän maksettavikseen pantuja
määriä, panna ulosottotietä täytäntöön;
kuitenkaan ei ulosotettua määrää saa nostaa muutoin
kuin panttia tai takausta vastaan, jos jäsen
ositteluoh jelmaa moittii. Jos joltakulta jäseneltä
ei heti ulossaada sitä määrää, mikä hänen
osit-teluohjelinan mukaan olisi pitänyt maksaa, on
tämäkin määrä ositeltava muiden jäsenten
suoritettavaksi, mikäli näiden vastuuvelvollisuus
siihen ulottuu, ja edellämainitussa järjestyksessä
konkurssipesään kexättävä (10 p. heinäk. 1901
annetun osuustoimintalain 27-30 §§). O. K:nen.
Ositus, yhdysomaisuuden
osittaminen 1. j a k o. O. on puolison ja lasten tai
muiden perillisten osuuksien erottaminen ja siten
sama kuin perinnön t. jakamattoman pesän ja
siihen kuuluvien velkojen jako osakkaiden
kesken. Leski tai avioeron saanut puoliso ei saa
mennä uusiin naimisiin eikä pappi saa häntä
vihkiä, ennenkuin pesän-o. on toimitettu
(Naimis-kaari 12:1). Jos se kumminkin tapahtuu,
rangaistaan pappia sakolla tai erottamisella
virantoimituksesta (Rikoslaki 40:13). Pesänjakoa
on jokainen oikeutettu vaatimaan, mutta se ei
estä, että muut perilliset pitävät osuutensa
yhdessä (Perintökaari 11:2). Vaatimuksen muun
yhdysomaisuuden jakamisesta saa tehdä
o.-kan-teella. Maatilojen osittamiseksi
sanotaan yhteisellä nimellä halkomista 1.
maatilan jakamista määrälukuun, pars qvota,
yhdenveroisia osia, lohkomista 1. määräalan, t. s.
rajoiltaan määrätyn tiluskappaleeu, pars qvanta,
erottamista, ja palstoittamista 1.
määräalan erottamista palstatilaksi, mutta ei
itsenäiseksi maatilaksi, ks. Perinnönjako,
Maanjako. El. K.
Osituskirja ks. Jakokirja.
Osituslasku ks. S e u r a 1 a s k u.
Oskar, Ruotsin ja Norjan kuninkaita:
1. O. I (Josef Pr an s O.; 1799-1859), hali.
v :sta 1844. syntyi Pariisissa silloisen ransk.
divi-sioonakenraalin J. B.
Ber-nadotten ainoana lapsena:
äiti oli nimeltään Désirée
Clary. O. nimitettiin,
sittenkuin hänen isänsä 1810
oli Kaarle Juhanan
nimellä valittu Ruotsin
pe-rintöruhtinaaksi, Söder-manlandin herttuaksi:
seurasi isäänsä Ruotsiin ja
sai huolellisen, kokonaan
ruotsalaisen kasvatuksen.
Tuli 1818 Ruotsin ja
Norjan kruununprinssiksi ja
1824 Norjan
varakuninkaaksi. sai myös korkeita
sotilaallisia arvoja.
Vilkkaudellaan ja
rakastetta-vuudellaan O. pääsi kansan suosioon;
kirjallisuuden ja taiteen ohella hän innokkaasti har-
Oskar I.
rasti yhteiskunnallisia parannuksia, esim.
kansanvalistuksen ja rangaistuslaitoksen alalla. Suhde
Kaarle Juhanaan huononi jonkun verran, kun
O. ei hyväksynyt isänsä liian vanhoillista
politiikkaa. Valtaistuimelle noustuaan hän
toimeenpani monta vapaamielistä parannusta:
täydellinen painovapaus saatettiin voimaan: nainen sai
saman perintöoikeuden kuin mies. Kuitenkin O.
osoitti varovaisuutta reformeissa: eduskunnan
uudistusta ei tullut hänen aikanaan toimeen.
Ulkopolitiikassa hän kannatti
suurskandinaavi-laisia aatteita; asettui Slesvig-Holsteinin
kysymyksessä 1848-50 Tanskan puolelle. Teki Krimin
sodan aikana 1855 Venäjää vastaan tähdätyn
liittosopimuksen Englannin ja Ranskan kanssa,
jossa Ruotsi-Norjan loukkaamattomuus
vakuutettiin. — Norjalaisten itsenäisyvsvaatimuksiin O.
monessa kohden myöntyi. — Kärsien henkistä
ja ruumiillista sairautta O. 1857 luopui
hallituksesta. Hänen teoksistaan mainittakoon: „Om
straff oeh sträffanstalter" (1840). Jätti jälkeensä
myös useita sävelteoksia. Puolisostaan
Josephi-nesta, Leuchtenbergin herttuan Eugenen
(Beau-harnais’n) tyttärestä hänellä oli viisi lasta:
Karl (ks. Kaarle, Ruotsin kuninkaita 9),
Gustaf (ks. Kustaa, Ruotsin prinssejä 3). Oskar
(ks. Oskar, Ruotsin kuninkaita 2), Eugenia
ja August, Taalainmaan herttua.
2. O. II Fredrik (1829-1907), edellisen
kolmas poika, hali. v :sta 1872: nimitettiin
Itä-göötanmaan herttuaksi,
sai hyvän kasvatuksen ja
harjoitti opintoja Upsalan
yliopistossa; opiskeli
erikoisesti meritiedettä
teoreettisesti ja
käytännöllisesti. Jo isänsä eläessä O.
oli ehtinyt korkeimpiin
arvoihin meri- ja
maasota-väessä. Veljensä, Kaarle
XV: n aikana hän
tämän ollessa matkoilla hoiti
hallitusta. Puuhasi
soti-lasoppilaitosten kehittämistä, avusti anteliaasti
taiteilijoita ja
tiedemiehiä (esim. hallitsijana
tutkimusmatkailijoita), teki
ulkomaanmatkoja, jotka hän on teoksissaan
kuvaillut. Lapsettoman veljensä kuoltua O. nousi
valtaistuimelle. Ruotsissa ei hänen aikanaan
syntynyt suurempia ristiriitoja hallituksen ja
eduskunnan välillä. V. 1885 ja 1892 vähennettiin
maavero. 1901 puolustuslaitos uudistettiin
ajanmukaisemmaksi. Tullikysymyksessä
protektionistit pääsivät voitolle, ja säädettiin suojelustulleja
maanviljelyksen ja teollisuuden tuotteille.
Kulkuneuvoja kehitettiin, ja varsinkin Norrlannin
luontaisia rikkauksia ruvettiin entistä enemmän
käyttämään hyödyksi. Kansansivistystä
edistettiin : korkeakouluja perustettiin Tukholmaan ja
Oööteporiin. — Norjakin edistyi 0:n hallitessa
sekä aineellisesti että henkisesti. Kuitenkin
unioni-asia muodostui 0:n hallituksen
suurimmaksi vaikeudeksi. Norjalaiset tahtoivat yhä
laajentaa itsenäisyyttään, ja Ruotsissa katsottiin
näiden pyrintöjen sotivan unionia vastaan.
O. koetti yleensä maltilla sovittaa
riitakysymyksiä, siinä kuitenkaan lopulta onnistumatta. Hän
Oskar II. (A. Zornin etsaus).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
