- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1653-1654

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osteoma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1Ö53

Osteoma—Österman n

lf>54

Osteoma ks. Luukas vai n.

Osteomalacia (kreik. oste’on = luu, ja malako’s
= pehmeä), luunpehmeneminen (ks. t.).

Osteomyelitis (kreik. ostefon = luu, ja myclo’s
- ydin) ks. Luuytimen tulehdus.

Osteoplastiikka (kreik. oste’on = luu, ja
plastiikka), operatiivinen toimenpide, jolla
luu-kudosta siirretään sellaiseen paikkaan, josta sitä
puuttuu.

Osteosarkomi (kreik. osleon = luu. ja s a
r-k o m i, ks. t.), luukudosta sisältävä tai luussa
kehittyvä sarkomi.

Osteotomia (kreik. oste’on = luu, ja temnein =
leikata), lääket., luun poikkileikkaaminen
(toimitetaan sahalla tai taltalla) ; joskus o :11a
tarkoitetaan myöskin luunosan poistamista.

Osteri (Ostrea), simpukoihin (Lamellibranchialai
kuuluva nilviäissuku. jonka lajit asustavat
lämpimissä ja lauhkeissa
merissä. 0:t ovat

täysikasvuisina
asettuneet toiselle
(vasemmalle) ky]
jelleen ja
kasvet-tuneet kuorellaan
kiinni kiviin t.
muihin koviin
esineihin merenpohjalla, tav. suurin
joukoin n. s.
o.-sär-kille. Kiinnitty-neisyydestä johtuvat o:ien rakenteen
tärkeimmät
poikkeavaisuudet tavallisesta simpukka-tyypistä : kuoret
ovat
epäsymmetrisiä, aluskuori paksu, kupera, päällyskuori
paljon ohuempi, litteä, kannen tavoin eläintä
peittävä; liikuntoelin, jalka, on kokonaan
surkastunut, samoin toinen kuoren
sulkulihak-sista (sisärakenteesta yleensä ks. kuvaa
allekir-joituksineen). 0:ien pääravintona näyttävät
olevan piikuoriset levät ja muutkin pikkueliöt, jotka
kiduksien värekarvapeitteen synnyttämä vesivirta
tuo suuhun. O.-lajien joukossa on sekä yksi-,
että kaksineuvoisia. Munien lukumäärä on
yleensä tavattoman suuri, mutta vain hyvin pieni
osa pääsee kehittymään täysikasvuisiksi. — 0:ita
on useita kymmeniä lajeja, mutta suuri
muunte-levaisuus tekee lajien varman rajoittamisen
vaikeaksi. Tunnetuin laji on tavallinen o.
(O. edulisj, joka useina muunnoksina elää
Euroo-panpuoleisessa Atlautissa ja Pohjanmeressä sekä
Välimeressä ja Mustassameressä. Itämeressäkin
o. on ennen muinoin elänyt, mutta nykyään on
veden suolanpitoisuus liian pieni. Sensijaan o.
jo tulee toimeen Kattegatissa ja —
runsaslukuisempana -— Lim-vuonossa, tämän 1825 tultua
Pohjanmeren yhteyteen. Suolanpitoisuuden
täytyy olla n. 2,5-3% ennenkuin o:t viihtyvät ja
lisääntyvät. Tavallinen o. on kaksineuvoinen,
mutta munat ja siittiöt kehittyvät eri aikoina,
joten itsesiitos estyy. Munat, joita voi olla
ainakin 1 milj., kehittyvät vaipan ja kuoren
välisessä ontelossa. Toukat tulevat ulos n. 0,is mm
pituisina, jolloin niillä on 2 aivan ohutta,
yhtäläistä kuorta ja ruumiin etuosassa liikunto-

Tavallinen osteri (päällyskuori
poistettu). o anaaliaukko, o suuaukko,
M suuliuskat, m-tn1 kuoren
sulku-lihas, br kidukset, i suoli, j maksa,
s sydän, g munasarja, P vaippa.

elimenä ja ravinnon johtajana toimiva
värekarva-kiehkura. Parveiltuaan jonkun aikaa vapaina
vedessä toukat painuvat pohjaan ja kasvettuvat
kiinni jos sattuvat sopivalle kovalle alustalle.
Tämän jälkeen värekarvat häviävät ja
varsinaiset kalkkikuoret alkavat muodostua.
Pohjanmeressä o:t katsotaan täysikasvuisiksi 5-6 v:n
ikäisinä, jolloin pituus on n. 8-9 cm. Tämän
jälkeen o:t kasvavat hyvin hitaasti, mutta
voivat kuitenkin saavuttaa n. 12 cm pituuden.
Välimeressä ne voivat jo 3-vuotiaina olla 14-15 cm
pitkiä. Muoto on epäsäännöllisesti pyöreähkö t.
soikeahko. — Muista o.-lajeista on tärkein
a m e r. o. (O. virginien,), joka asustaa
Pohjois-Ameriikan itärannikkojen särkillä. Se on toiseen
päähän suippeneva, kapea ja pitkä (45 cm:iin
saakka) sekä yksineuvoinen, jonka lisäksi se
eroaa tavallisesta o:sta siinä, että munat
kehittyvät toukiksi emoeläimen ulkopuolella.

0:n-pyynti on tärkeä elinkeino. Vuotuisen
saaliin arvo on n. 100 milj. mk., josta yli 2/3
tulee Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltain osalle
(pääpaikka Chesapeake-lahti). 0:t ovatkin siellä
laajoilla aloilla varsinaista kansanravintoa,
päinvastoin kuin suurimmassa osassa Eurooppaa.
Euroopassa pyynti on suurin Ranskassa(1896 yli 17,5
mil j. mk., pääpaikat Auray ja Arcachon) ja
Englannissa (1898 lähes 4 milj. mk.). Kattegatin
rannikoilla pyynti on aivan vähäinen, esim. Ruotsin
puolella ’’l911 arvoltaan n. 5,500 mk. (1885
n. 12,000 mk.). Lim-vuonossa saalis jo on
huomattava, esim. 1910 arvoltaan yli milj. mk.
Pyynti tapahtuu syvemmältä vedeltä laivojen t.
venheiden vetämillä pohjahaaveilla, jotka
irroit-tavat o:t pohjasta. Matalammalta, etenkin
rannikoilla, missä on voimakas luode ja vuoksi, o :ta
kootaan käsihaaveilla t. -pihdeillä.

Euroopassa saadaan tätä nykyä vain pieni osa
(ehkä 6-7%) o:eita suorastaan alkuperäisiltä
kasvupaikoilta. 0:ien alettua suuren pyynnin
vuoksi hyvin vähentyä, on nim. melkein
kaikkialla o:n pyyntiin yhdistetty o :n-v i 1 j e 1 y s.
Tällöin joko asetetaan risukimppuja t. m. s.
särkille toukkien parveiluaikoina ja siirretään
sitten risut niihin tarttuneine toukkineen joko
sopiville hoidetuille särkille tai erityisiin
viljelys-lammikoihin, jossa toukat saavat kasvaa kiinni
helposti vedestä nostettaviin alustoihin, tai
pyydystetään nuoria o:ita ja siirretään ne
kasvamaan „lihoituslammikoihin" j. n. e.
Pohjois-Ameriikassa saadaan vielä n. 30-40% o:ista
luonnollisilta kasvupaikoilta. Eri paikoissa
kasvaneilla tai viljellyillä o:eilla on hyvin erilainen
arvo. -— 0:t kuuluivat jo roomalaisten
suosituimpiin herkkuihin ja o :n-viljelystäkin harjoi
tettiin m. m. Napoli’n luona jo 2,000 v.
takaperin. I■ V-s.

Osteria [-1’-] (it.), ravintola, anniskelu.

Ostermann. 1. Heinrich Johann
Friedrich O. (eli Andrei Ivanovit s, niinkuin
häntä nimitettiin Venäjällä) (1686-1747), kreivi,
ven. valtiomies, kotoisin Westfalenista; opiskeli
Jenassa, mutta pakeni sieltä, surmattuaan eräässä
kaksintaistelussa vastustajansa, Hollantiin, mistä
lähti Venäjälle päästen 1704 Pietari I :n
palvelukseen. Viimemainittu huomasi pian hänen
lahjakkuutensa ja käytti häntä tärkeissä diplomaat
tisissa toimissa; hän vaikutti tehokkaasti Turkin
kanssa 1711 tehdyn rauhan aikaansaamiseen;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0855.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free