Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ostjaakin kieli - Ostjaakit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1657
Ostjaakit
1658
(esim. täjam ’kirves’ ^ surg. .1 üiam) sekä
alkuperäisen aspireeratun taka-&:n säilyminen
itäisissä (1-3) ja sen edustus %:llä läntisissä (4-7)
murteissa. Huomattavina seikkoina äänneopin
alalta mainittakoon lisäksi, että o. k. verrattain
tarkoin on säilyttänyt vanhan erotuksen etu- ja
takavokaalisten sanojen välillä, samoin myöskin
nähtävästi vanhan erotuksen ensi tavussa
tavattujen jyrkkä- ja lieväloppuisten vokaalien
välillä. Muoto-opin monista huomattavuuksista
mainittakoon seuraavat, vaikkakin samanlaista
tavataan muissakin sukukielissä, ahtaammalla tai
laajemmalla alueella: Nominitaivutus on
kehittynyt rikkaaksi: käytännössä tavataan
kolme lukua (yksikkö, kaksikko ja monikko) ja
runsas sijamuodostus; taivutusmuotojen
moninaisuutta lisäävät vielä omistusliitteiselle
muotosar-jalle ominaiset muodostukset. Adjektiivin
vertailumuotoja, samantapaisia kuin suomessa, ei
käytetä, mutta kyllä useanlaisia attribuuttisia
,,vertailujohdannaisia". Sellaista vertailuväitettä
kuin esim. suomen ,,tämä puu on suurin" kuulee
lausuttavan monenlaisilla tavoin, esim. (suomeksi
mukailtuna) „suuria puita vastaan (suhteen)
tämä puu on vielä suuri"; suom. „hänen koiransa
on minun koiraani huonompi" kuuluu: ,,hänen
koiransa minun koirastani aika huono".
Verbitaivutus on hyvinkin runsas, monimutkainen
ja monivivahteinen: tavataan aktiivi ja
persoonallinen passiivi, objektin laadusta riippuva
määrätty ja epämääräinen taivutustapa sekä
objekti-konjugatsioni, s. o. taivutus, jonka muodot
sisältävät paitsi itse tekoa ja tekijää ilmaisevaa
ainesta vielä objektin tai objektiin kohdistuvan
osan. Aikamuotoja on useita: preesens, preteriti
I ja II, „historiallinen imperfekti",
historiallinen perfekti". Nominaalimuotoja on harvempia
kuin suomessa, mutta niiden käyttö paljoa
runsaampaa ja monipuolisempaa. — Vieras
vaikutus o. k:n sanavarastoon on varsin
huomattava. Syrjänistä on sekä
yleisostjaakkilai-sia lainoja että läntisiin, varsinkin
polijoismur-teihin rajoittuvia, tatarilainen vaikutus on
tuntuva etelässä, vähäinen pohjoisessa,
venäläinen vaikutus on levenemässä kaikkialla,
varsin suuressa voimassa se on eteläisillä alueilla,
ja joitakin samojedista tulleita lainoja
tavataan, etupäässä pohjoismurteissa. —
Suomalaisugrilaiselle tutkimukselle o. k:llä on tärkeä
merkitys etenkin siksi, että se näyttää muutamissa
tapauksissa (esim. vokalismissa) kuvastavan
uskollisemmin vanhinta yhteiskantaa, kuin mikään
muu suomalais-ugrilainen kieli. [Kirjallisuutta.
Käännöskirjallisuutta: P.
Vologod-skij, ..Matvei el’ta jeme^ aikol-jastypsa"
(Mateuk-sen evankeliumi, 1868); „Emyng Torym-jasyng
(1880, sisältää Isämeidän, käskyt,
uskontunnustuksen, eräitä lukuja Mateuksen evankeliumista,
kertomuksia raamatunhistoriasta) ; Ioann Egorov
,.Nebek xandy njauram el’ty" (aapinen ja
lukukappaleita, 1897); sama ja Ioann Popov, ,,Emy??
jastopsa" (raamatunhistoria, 1900). —
Kansan-runousjulkaisuja: S. Patkanov, „Die
Ir-tyseh-Ostjaken und ihre Volkspoesie" II (1900) ;
J. Päpay „Sammlung ostjakiseher
Volksdichtuu-gen" (alkujaan Regulyn muistiinpanemia
kertomarunoja, 1905) ; sama, ,,Északi-osztjäk
nyelv-tanulmanyok" I (1906-08, Nyelvt. Közl.
XXXVI-XXXVIII = „Finnugor fiizetek" 15). — Tutki-
muksia ja sanakirjoja: M. A. Castrén,
„Versuch einer ostjakischen Sprachlehre" (1849,
2:nen pain. 1858, ven. käännös 1902); P.
Hun-falvy, ,,Osztjäk evangelium s az éjszaki osztjäk
nyelv" (1869, Nyelvt. Közl. VII) ; sama „Az
éjszaki osztjäk nyelv" (1875, Nyelvt. Közl. XI) ;
Aug. Ahlqvist,, „Ueber die Sprache der
Nord-Ostjaken" I (1880); sama, „Ueber die
Kultur-vvörter der obiseh-ugrischen Sprachen" (1890,
Suom-ugr. seur. aikakausk. VIII) ; N. Anderson.
„Wandlungen der anlautenden dentalen Spirans
im Ostjakischen" (1893) ; J. Budenz, „Osztjäk
mondatok, Vologodszki orosz-osztjäk szötäräböl"
(1883, Nyelvt. Közl. XVII): B. Munkäcsi (K.
Pä-pain kokoelmain perustuksella), ,,Déli osztjäk
szöjegyzék" (1896, Nyelvt. Közl. XXVI) : sama.
„A magyar maganhangzok történetébez" (1895,
Nyelvt. Közl. XXV); Z. Gombocz, ,,A vogul nyelv
idegen elemei" (1898, Nyelvt. Közl. XXVIII) :
sama, „Adalékok az obi-ugor nyelvek
szökészleté-nek eredetéhez" (1902, Nyelvt. Közl. XXXII);
S. Patkanov, „Irtisi-osztjäk szöjegyzék" (1900-01.
Nyelvt. Közl. XXX-XXXI = „Ugor fiizetek" 14);
II. Paasonen, „über die türkisehen lehnwörter
im ostjakischen" (1902, Finn.-ugr. Forsch. II);
K. F. Karjalainen, „Zur ostjakischen
laut-geschichte. I. t?ber den vokalismus der ersten
silbe" (1904) ; sama, „Wie Ego im ostjakischen die
verwandten benennt" (1913, Finn.-ugr. Forsch.
XIII); 0. Beke (J. Päpayn julkaisujen
perustuksella), ,,Északi-osztjäk szöjegyzék" (1907-08.
Keleti Szemle VIII-IX); D. B. Fuchs (S.
Pat-kanovin ainesten perustuksella), ,,Laut- und
For-menlehre der siid-ostjakischen Dialekte" (1906-10,
Keleti Szemle VII, X, XI); sama (Fokos),
„A vogul-osztjäk tärgyas igeragozäsröl" (1911,
Nyelvt. Közl. XL) ; J. Schütz, .,Az északi-osztjàk
szöképzés" (1910, Nyelvt. Közl. XL); F. Kara,
„Északi-osztjäk hatärozök" (1911-12, Nyelvt.
Közl. XLI); J. Nagy, ,,Az északi-osztjäk nyelv
igeneves szerkezetei" (1913, Nyelvt. Közl. XLII).]
K. F. K.
Ostjaakit (ostj. yleisnimi lianda-hui, joka
vaihtelee eri murteissa; muutamien jokien mukaan
erikoisnimiä, esim. as-jali [> ven. ostjak] „Obin
kansa", tarjgat-jali „Irtysin kansa", södom-jak
,,Salymin kansa") kuuluvat suomalais-ugrilaisten
kansain ugrilaiseen haaraan muodostaen vogulien
kanssa n. s. obin-ugrilaisen ryhmän.
Leveneminen. O. asuvat nykyään
Luo-teis-Siperiassa Toboljskin kuvernementin
Toboljskin, Berezovin ja Surgutin piireissä sekä
Tomskin kuvernementin Tomskin piirin Narymin
nimismiespiirissä; tarkemmin: Obilla Narymin
ja Surugutin piirin rajalta liki Obin-laliden
eteläpäätä, Irtysillä 59 leveysasteelta, Alymka-joelta
(eteläisimmät täkäläiset, Turtasin ja Uvatin
vo-losteissa asuvat o. ovat jo aikoja suurimmaksi
osaksi tatarilaistuneet) saman joen suulle; Obin
lisäjoilla Vasjuganilla, Vähillä, Aganilla,
Trem-juganilla, Juganilla, Salymilla, Pymillä,
Nazy-milla ja Kazymilla; Irtysin lisäjoilla
Demjan-kalla ja Kondalla (alajuoksulla) sekä
Obin-lah-teen laskevalla Nadym-joella. [Muutamia o:eja
tavattiin 1897 v:n yleisen väenlaskun aikana
myös Toboljskin kuvernementin Isimin (6),
Tu-rinskin (5) ja Tjumenin (1), Tomskin
kuvernementin Bijskin piirissä (1) sekä Irkutskin
kuvernementissa (4).]
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
