Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ostjaakit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1657
Ostjaakit
1660
Obdorskin ostjaakkimiehiä.
Milloin o. nykyisille asuinsijoilleen saapuivat,
ei tiedetä; Castrenin otaksumaa, että he olisivat
Altailta jokilaaksoja myöten vaeltaneet pohjoista
kohti, ei pidetä enää uskottavana. Muutamista
vanhemmista lähteistä päättäen näyttää 0:11
esi-isiä päinvastoin aikoinaan asuneen Uralin
länsipuolella (ks. J u g r a). Muinaisen „permalaisen
kulttuurin" (ks. t.) tuotteita, antropo- ja
zoomor-fisia valukuvia on tavattu Uralin itäpuolellakin,
mikä todistaa vanhaa asutusta täällä; siihen
nähden, että samanaiheisia ja sanottuja muotoja
jossakin määrin muistuttavia kuvia vieläkin
tavataan o :11a, on mahdollista, että o. olivat
perma-laisen kulttuurin kannattajia Uralin itäpuolella.
Antropologia. Yhtä vähän kuin
useimmat muut kansat ovat o :kaan säilyneet
puhdasrotuisina; sekaantumista naapurikansoihin on
tapahtunut semminkin rajaseuduilla runsaassa
määrin, ennenkaikkea voguleihin ja
samojedei-hm; viimeisinä vuosis. myöskin — varsinkin
lounaisalueella, kuten Irtysillä ja Demjankalla
—■ venäläisiin. Antropologisia mittauksia ei ole
kaikkien o:n keskuudessa tehty eikä kaikkia
tehtyjäkään vielä julkaistu. Tsugunovin
mittausten mukaan Surgutin piirin o. (arvatenkin
miehet) ovat keskimäärin 159,« cm pitkiä; hiukset
useimmiten suorat, harvoin kiharat, tummenevat
täysi-ikäiseksi tullessa: hiusten väri
enimmäkseen tummanruskea; ihonväri tumma tai vaalea:
miehistä tummaihoisia 36%, naisista 16%;
silmien väri miehillä enimmäkseen tummanruskea,
ruskea, kellertävä tai vihertävä; parrankasvu
heikko. Rinnan ympärys- ja vartalon
pituusmitan suhdeluku vaihtelee lujaruumiisissa
kansoissa 55-58, mutta on puheena olevilla o :11a 53.
mikä yhdessä hartiain kapeuden kera (32,« cm)
osoittaa heikkoa ruumiinrakennetta. Kasvot ovat
tavallisimmin leveät, harvemmin soikeat, harvoin
pitkät. Nenä tavallisimmin leveä, satulamainen.
sen nipukka hiukan pysty. Kulmakaaret heikosti
kehittyneet ja huulet ohuet. -— Stephan
Som-mier’n mukaan on yli 20 v. vanhain Obdorskin
ostjaakkimiesten keskipituus l.ses m ja naisten
1,411 m. Pääkallon indeksi (elävillä) miehillä
keskimäärin 79.as, naisilla 79,01 ; pää on miehillä
(prosenteissa) pitkä 31,1, keskipitkä 25,4, lyhyt
43,4, naisilla pitkä 40, keskipitkä 23,s, lyhyt 36.«.
Silmäin väri enimmäkseen tumma tai jotain
väliväriä (kastanjankirkas, kastanjankeltainen.
kastanjanharmaa, kastanjanvihreä tai harmaa) ;
hiusten väri enimmäkseen musta tai tumma; ihon
väri on vaalean läpinäkymätön, ja kasvot ja
kädet usein pronssille vivahtavat. O. eivät
suinkaan ole kaunista kansaa. Silti puhuvat san-
karirunot usein kauneudesta: ihon
vaalakkuu-desta ja läpikuultavuudesta; kauniitten ihmisten
luitten läpi sanotaan taruissa ytimen paistavan,
mikä kuitenkin samalla oli hentouden ja
ruumiillisen heikkouden tunnusmerkki.
Kansanluonne. Kuten kaikki
alkeelliset kansat eivät o :kaan suosi varsinaista
elatus-työtä, vaan tekevät sitä yleensä tarpeen
pakottamina. Huolenpito huomisesta päivästä on siis
heikosti kehittynyt: eletään pulskasti, kun on,
ja tullaan vähällä toimeen, kun ei ole. O. ovat
rauhaarakastavia, rehellisiä ja vieraanvaraisia.
Castrén oli oikeassa sanoessaan: »Siveellisessä
suhteessa ylistetään koko ostjaakkiheimon
ankaraa oikeamielisyyttä ja totuudenrakkautta, sen
erinomaista palvelevaisuutta, hyväntahtoisuutta
ja ihmisrakkautta". Samoin Finsch
kirjoittaessaan: »Eurooppalaisten sorto on muuttanut
alkuasukkaiden olemusta ja pannut heihin sen
umpi-mielisyyden, hitaisuuden ja
välinpitämättömyyden leiman, joka niin helposti voidaan selittää
tylsämielisyydeksi ja jonka usein katsotaan
johtuvan heidän vaivaloisesta kurjasta elämästään.
Mutta kauemman aikaa alkuasukkaiden kanssa
seurustellessa havaitaan kuitenkin, ettei
ilomieli-syys heille suinkaan ole vieras". Kuten yleensä
alkeelliset kansat väsyvät he helposti henkiseen
työhön sekä osoittavat hidasta käsittämiskykyä
asioissa, jotka eivät kuulu heidän jokapäiväiseen
ajatuspiiriinsä. — Tervehtimistavassa ilmenee
tunteellisuutta; sukulaiset ja tuttavat,
nähdessään toisensa pitemmän ajan päästä, suutelevat
toisiansa.
Väkiluvusta ei ole aivan tarkkoja tietoja,
ja todennäköistä on, että eräissä seuduissa on
venäläisiin luetteloihin o:n lukuun otettu myös
joukko ostjaakki-samojedeja (ks. Samojedit).
Castrénin mukaan oli o:ja, Vasjuganilla asuvia
lukuunottamatta. 1845: 18.657 (tähän
lukumäärään sisältyi kuitenkin myös Sosvan ja Ljapinin
Irtysin ostjaakkivaimoja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
