- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1679-1680

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ostola - Ostomeijeri ... - Ostrovskij, Aleksandr Nikolajevitš

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1679 Ostomeijeri—Ostrovskij 1680

mien välillä, 45 km Haapamäeltä, 73 km
Seinäjoelle; etäisyys Helsingistä 346 km.

Ostomeijeri, joko yksityisen henkilön tahi
osakeyhtiön omistama meijeri, jonka
käytettäväksi maito ostetaan karjanomistajilta sovitusta
yksikköhinnasta (vrt. Meijeri). E. v. K.

Osto-osuuskunta ks. Osuustoiminta.

Ostracion ks. Jäykkäleukaiset.

Ostracoda ks. Raakkuäyriäiset.

Ostrakismi (kreik. ostrakismo’s =
liuskaäänestys, < ostrakon = saviliuska t. -taulu), muin.
Kreikassa, varsinkin Ateenassa, käytetty
kansantuomio, minkä nojalla kansalainen, jonka arvo ja
vaikutusvalta näyttivät uhkaavan
kansanvaltaista tasa-arvoisuutta ja valtion sisällistä
rauhaa, ajettiin maanpakoon tav. 10 v:ksi hänen
kansalaiskunniansa tai omaisuutensa siitä mitään
kärsimättä. On yleensä otaksuttu jo Kleistheneen
ottaneen o:n Ateenassa käytäntöön, mutta on
todennäköisempää, että tämä tapahtui vasta
480-luvulla e. Kr. Joka vuosi oli kansan äänestettävä
siitä, oliko o. pantava toimeen. Jos niin
päätettiin, antoi seuraavassa kansankokouksessa
kukin äänensä kirjoittamalla saviliuskaan sen
henkilön nimen, jonka halusi karkoitettavaksi. Jos
jonkun kohdalle kertyi 6,000 ääntä, oli hänen
poistuttava Ateenasta. Usein kuitenkin
maanpakolainen kutsuttiin takaisin ennen määräajan
päättymistä. Viimeisen kerran käytettiin o:ia
Ateenassa 417 e. Kr. E. R-n.

Ostrau. 1. Kaupunki Itävallassa,
Koillis-Määrissä (Mährisch-O.), Oderin lisäjoen
Ostrawitzan varrella, Itävallan Šleesian rajalla,
ratojen risteyksessä; 36,754 as. (1910; saksalaisia,
tšekkejä ja puolalaisia). Saks. ja tšek. lukio,
saks. yläreaalikoulu, vuorikoulu. Ympäristön
rikkaisiin kivihiilikerroksiin perustuen on
syntynyt kukoistava teollisuus: masuuneja, koksi-,
rauta- ja sinkkilevy-, polttoöljy-, parafiini-,
kynttilä-, saippua-, kattohuopatehtaita, olutpanimoita,
höyrymyllyjä y. m. — 2. Kauppala Itävallan
Šleesiassa (Po1nisch-O.), Ostrawitzan
varrella vastapäätä Mährisch-O:ta; 22,892 as. (1910;
enimmäkseen tšekkejä). — Vanha linna; tšek.
opettajaseminaari. Kivihiilikaivoksia, koksi- y. m.
tehtaita, sahoja, kivilouhimoita. (E. E. K.)

Ostrea ks. Osteri.

Ostrog, piirikunnankaupunki Länsi-Venäjällä,
Volhynian kuvernementissa, Vilija ja Goryn
nimisten jokien yhtymäkohdassa; 19,948 as. (1911),
joista n. puolet juutalaisia. Muutamia lukioita
ja sairaaloita. Teollisuus mitätön. — O.
mainitaan ensi kerran 1100-luvulla. Se kohosi
suureen kukoistukseen O:n ruhtinasten aikana
(1300-luvulta 1600-luvun alkuun), joista mainehikas
varsinkin on ruhtinas Konstantin (n. 1460-1530).
Hän taisteli menestyksellä moskovalaisia ja
tataareja vastaan, sekä perusti (1577:n ja 1580:n
välillä) kuuluisan O:n akatemian (lakkautettu
n. 1640), jonka yhteydessä oli kirjapaino.
Akatemian päätehtäviä oli taistella kreik.-katolisen
opin puolesta. Mahtavuutensa aikana O:n
ruhtinaat omistivat 24 kaupunkia, 10 kauppalaa ja
parisataa kylää. V. 1648 kasakat Bogdan
Chmielnicki’n johdolla ryöstivät ja polttivat O:n,
1655 sen valloittivat venäläiset. (E. E. K.)

Ostrogožsk [-go’-], piirikunnankaupunki
Etelä-Venäjällä, Voronežin kuvernementissa, Voronežin
kaupungista etelään Tihaja Sosna-joen varrella;
15,067 as. (1910). — Muutamia oppikouluja,
kymmenkunta kirkkoa. — Kolmet markkinat, joilla
käydään vilkasta karja-, hevos- ja talikauppaa.
Muutamia teollisuuslaitoksia. — O. per. 1652.

Ostrolenka [-e’-], piirikunnankaupunki
Puolassa, Lomžan kuvernementissa, Narev-joen
varrella; 15,985 as. (1910; 1896 43 % juutalaisia).
Muutamia kouluja, tehtaita. Venäläisten 1831
saaman voiton johdosta pystytetty muistomerkki. —
O:n luona ranskalaiset 1807 voittivat ven.
armeiaosaston, ja 1831 kreivi Diebitschin johtama ven.
sotavoima voitti urheasti puolustautuvan.
Skrzynecki’n komentaman puolalaisen armeian.
Venäläiset menettivät n. 5,000, puolalaiset n. 9,000
miestä.

Ostroni ks. Osteri.

Ostrov, piirikunnankaupunki Venäjällä.
Pihkovan kuvernementissa, Velikaja-joen ja
Pietarin-Varsovan radan varrella, Pihkovan kaupungista
etelään; 7,320 as. (1910). — Vanhan
linnoituksen jätteitä. Muutamia kouluja ja sairaaloita.
Suuri pellava- ja pellavansiemenkauppa. — O.
mainitaan jo 1341. Saksalaiset, liettualaiset ja
puolalaiset hävittivät useasti O:ia.

Ostrów (ven. Ostrov), piirikunnankaupunki
Puolassa, Lomžan kuvernementissa, rautatien
varrella; 15,209 as. (1910; 1896 60 %
juutalaisia). Muutamia kouluja;
maanviljelyskonetehtaita.

Ostrowski [-o’-], vanha puol. suku; sen jäsenistä
mainittakoon Puolan viimeisissä taisteluissa ja
kapinoissa mukana olleet Thomas O.
(1739-1817), hänen poikansa Anton Jan O.
(1782-1847), ja Vladyslav Thomas O. (1790-1869).

Ostrovskij [-o’v-], Aleksandr
Nikolajevitš
(1823-86), huomattava ven.
näytelmänkirjoittaja. O. opiskeli jonkun aikaa
Moskovan yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa,
jonka kurssia hän ei kuitenkaan suorittanut,
vaan antautui pikku virkamiehenä
oikeuslaitoksen palvelukseen. Tämä virkaura avasi hänelle
tilaisuuden tutustua Moskovan kauppiasluokan
elämään ja tapoihin. Synnynnäinen rakkaus
teatteriin kannusti häntä käsittelemään havaintojaan
draamoissa. Ensimäistä onnistunutta koetta
„Kuvaelmia perheonnesta" (1847) seurasi tiheässä
järjestyksessä kokonainen sarja näytelmiä, joissa
tulee näkyviin tekijän tarkka elämäntuntemus,
tyhjentymätön keksimiskyky ja taito esittää
tyypillisiä, aitovenäläisiä kansallisominaisuuksia.
Hänen useimmat teoksensa ovat aiheiltaan
kiinteästi yhdistyneet venäläiseen kauppiassäätyyn,
jonka sivistymättömyyttä, voitonhimoa („suden
suuta ja ketun häntää") ja itsekästä
omapäisyyttä hän säälimättä arvosteli. Tosin hän
liikkui historiallisenkin draaman alalla
(„Vale-Dimitrij" ja „Vasilisa Melentjeva"), kykenemättä
kuitenkaan luomaan mitään erikoista. Hänen
näytelmistään mainittakoon: „Me sovimme
omiemme kanssa" (1850), „Köyhä morsian"
(1852), „Köyhyvs ei ole rikos" (1854), „Älä elä
tahtosi mukaan" (1855), „Ukkosilma" (1860),
„Metsä" (1872). Ensinnä mainitun
huvinäytelmän ilmestyminen herätti tyytymättömyyttä
vaikutusvaltaisissa kauppiaspiireissä, josta syystä
tekijä menetti virkansa, ja näytelmää saatiin
esittää näyttämöllä vasta 10 v. myöhemmin.
V. 1885 O. nimitettiin Moskovan keisarillisen
teatterin johtajaksi, mutta pian senjälkeen seurannut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:05 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0868.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free