- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1681-1682

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ostrovskij, Aleksandr Nikolajevitš - Ostwald, Wilhelm - Osuuskassa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1679

Ostomeijeri—Ostrovskij

1681

rannut kuolema ei salliuut hänen toimeenpanna
niitä uudistuksia, joita hän uudessa virassaan
aikoi toteuttaa. 0. on esiintynyt myös
Shakespearen, Cervantesin y. m. onnistuneena
kääntäjänä. Hänen kootut teoksensa ilmestyivät ensi
kertaa 1885, käännökset 1886. V. J. M-kJca.

Ostwald, Wilhelm (s. 1853), saks. kemisti
ja kirjailija, ensin (1881) kemian prof. Riian
polyteknikumissa, sitten (1887-1906)
fysikaalisen kemian prof. Leipzigin yliopistossa. 0. on
nykyajan fysikaalisen kemian perustajia ja viime
ajan huomatuimpia miehiä tieteellisellä alalla.
Hän on julkaissut suuren joukon fysik.-kem.
tutkimuksia, etenkin kem. dynamiikasta,
elektro-kemiasta ja katalyysista. Hänen suuremmista
teoksistaan voidaan mainita: ,,Lehrbuch der
Allgemeinen Chemie" (1884-87), „Grundriss der
Allgemeinen Chemie" (4:s pain. 1909), ,,Die
Schule der Chemie" (2:nen pain. 1910) (suom.
,.Kemian alkeet"), ,,Die vvissenscliaftlichen
Grund-lagen der analytischen Chemie" (5 :s pain. 1910),
„Elektrochemie, ihre Geschichte und Lehre"
(1896). VanVHoffin kera O. alkoi v. 1887
julkaista aikakauskirjaa »Zeitschrift für
physika-lische Chemie", josta jo 85 nid. on ilmestynyt.
Hänen toimittamaansa sarjaa „Klassiker der
exakten Wissenschaften" on jo 190 nid., jotka
sisältävät eri aikoina julkaistuja tärkeimpiä
kirjoitelmia eksaktisten tieteiden alalta. Hyvin
monipuolisena kykynä O. on ollut toimelias myöskin
muilla kirjallisilla aloilla. Hänen suuri teoksensa
,,Grosse Männer. Studien zur Biologie des
Ge-nies" (I osa 1909) sisältää psykologisia
elämäkertoja muutamista luonnontieteiden
suurmie-histä. Tässä niinkuin muissakin teoksissaan O.
esiintyy jyrkkänä „energeetikkona". Hän tahtoo
sovelluttaa energiaperiaatetta kaikille aloille,
myöskin henkiselle, kuten selvimmin ilmenee
hänen teoksestaan „Energetische Grundlagen der
Kulturwissenschaften". Tämä on yhteydessä O: n
muun luonnonfilosofisten kysymysten
harrastuksen kanssa. V. 1908 hän julkaisi teoksen
„Grund-riss der Naturpliilosophie" ja v:sta 1903 hän on
toimittanut erikoista näitä kysymyksiä
käsittelevää aikakauslehteä ,,AnnaIen der
Naturpliilosophie". Viime vuosina O. on ollut monististen
aatteiden hartaana ja toimeliaana kannattajana.
Tieteellisistä ansioistaan, erittäinkin
katalyyttisten ilmiöiden tutkimisesta, hänelle annettiin 1909
Nobelin palkinto kemiassa. Siitä hän lahjoitti
100,000 mk. henkisen työn järjestämistä varten
alkuunpanemalleen kansainväliselle laitokselle
Wienissä. Jätettyään 1906
yliopistonopettajatoi-mensa O. elää Grossbothenissa lähellä Leipzigiä,
toimien yksinomaan kirjallisella alalla.

Edv. Hj.

Osuuskassa, osuuskunta, jonka tarkoituksena
on lainaus- ja säästökassaliikkeen
harjoittaminen jäsentensä keskuudessa. O.-liike (ks.
Osuustoiminta) on saanut alkunsa etupäässä
Saksasta ja on sieltä levinnyt melkein kaikkiin
nykyajan sivistysmaihin. O:oja voidaan erottaa
etupäässä kaksi pääryhmää, nimittäin: 1)
maanviljelijäin omistamat, joita myös keksijänsä
mukaan usein sanotaan ,,raiffeiseniläisiksi" o:iksi;
sekä 2) muita tarkoituksia varten perustetut,
varsinkin käsityöläisten omistamat
osuuslaina-rahastot, joita Saksassa sanotaan
kansanpan-keiksi. Suomen o:t ovat, muutamaa harvaa poik-

keusta lukuunottamatta, maanviljelijäin
omistamia ja pääasiallisesti Raiffeisenin järjestelmän
mukaisia rakenteeltaan. Niillä on niin pieni piiri,
että kassan hallitus voi tuntea kaikki jäsenet
sekä seurata heidän elämäänsä ja
taloudenhoi-toaan; tällaisena piirinä on tav. pienempi kunta
kokonaan sekä suuremmasta kunnasta
maantieteellisesti sopiva osa. Jäsenmäärä on Suomen
o:issa keskimäärin 40-50; v. 1912 oli ainoastaan
6 sellaista o :aa, joissa jäseniä oli yli 150, aina
200:aan saakka. Ne ovat kaikki perustetut
jäsentensä rajoittamattomalle
lisämaksuvelvollisuudelle (ks. Osuuskunta). Osuusmaksu on tav.
60-100 markkaa, mikä säännöissä tav.
määrätään maksettavaksi 5 t. 10 markan vuorierissä.

O :t antavat lainoja kunnollisille, talouttaan
hyvin hoitaville henkilöille sekä ainoastaan
määrättyihin ja hyväksyttyihin tarkoituksiin, jotka
edistävät lainanottajan elinkeinoa tai panevat
hänet tekemään säästöjä taloudessaan. Lainaa
myönnetään ainoastaan korkeintaan niin paljon
kuin aiottuun tarkoitukseen tarvitaan sekä
tarpeen mukaan erissä nostettavaksi ja samaten
sopivissa erissä takaisin maksettavaksi. 0:illa on
siis tässä, samaten kuin siinäkin, ettei niissä
yleensä sallita lainojen uudistamista, tärkeä
kasvattava merkitys ja ne ovat olleet omansa
suuresti uudistamaan koko maataloutta. Ne ovat
monella takapajulla olevalla seudulla saaneet
maanviljelijät käyttämään uudenaikaisia
viljelystapoja ja viljelemään uusia viljelyskasveja sekä
siten kohottaneet maanviljelystuotantoa.

Liikepääomansa saavat Suomen o:t, paitsi
osuusmaksuistaan ja muista omista varoistaan
sekä jäsentensä säästöönpanoista,
Osuuskassojen keskuslainarahastolta (ks. t.).
Kassoista myönnetyt lainat eivät voi olla kovin
suuria, ne kun tarkoittavat vain liikepääoman
tarpeen tyydyttämistä; useimmissa kassoissa ne
ovat vaihdelleet 25-100-300-500 mk:n välillä, ja
ainoastaan harvoista on myönnetty 1,000-2,000
mk:n lainoja. Laina-aika on useimmiten 1-3
vuotta, mutta noin kaikista lainoista on
annettu sitäkin vähemmäksi ajaksi, ja
ainoastaan pienempi määrä pitemmäksi ajaksi,
korkeintaan 5 v:ksi. V:sta 1913 lähtien o:t ovat
kuitenkin ruvenneet suurempiin
uutisviljelystar-koituksiin erityisillä ehdoilla myöntämään
suurempia, aina 5,000 mk :aan nousevia,
pitempiaikaisia lainoja. — Kassat saavat lainoja
Keskus-lainarahastolta 4,/3%:n korolla ja lainaavat
jäsenilleen tavallisesti 6 % :ia vastaan.

Vuosivoitosta maksetaan korkeintaan 5 % :n
korko osuuspääomalle ja muu osa käytetään
osaksi vararahaston kartuttamiseen, osaksi
jäsenten sivistyspyrintojen ja yleishyödyllisten
tarkoitusten edistämiseksi.

0:n sopii varsin hyvin lainausliikkeensä ohella
harjoittaa jäsentensä ammattitarvikkeitten
yhteisostoja ja heidän tuotteittensa vhteismyyntiä,
ja monet o:t toimivatkin myös näillä aloilla.

0:n asioita hoitavat hallitus ja kirjanpitäjä,
joka tavallisesti samalla on rahastonhoitajana.
Tähän toimeen koetetaan aina saada joku
paikkakunnan kyvykkäimmistä ja lnotettavimmista
miehistä. Hänen täytyy tav. aluksi tyytyä
toimeen palkatta; myöhemmin hän nauttii
vuosipalkkiota. mutta ei koskaan saa osuutta
vuosivoitosta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0869.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free