- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1683-1684

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osuuskassa - Osuuskassojen keskuslainarahasto-osakeyhtiö - Osuuskauppa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1683 Osuuskassojen keskuslainarahasto-osakeyhtiö—Osuuskauppa 1684

V :ii 1913 päättyessä oli Suomessa 476
kaupparekisteriin merkittyä o:aa, joista 416 nautti luot- j
toa 0:ojen keskuslainarahastolta. Näissä oli
kaikkiaan v. 1912 19,390 jäsentä, joiden arvioitu
omaisuus yhteensä teki noin 110 milj. mk. 0:ojen
omat varat olivat 713,000 mk., eli 15.2% veloista,
ja jäsenillään oli niillä lainassa 4.695,000 mk.
Koko rahavaihto v. 1912 nousi 8 milj. mk :aan.
O :ojen liikkeestä on O:ojen keskuslainarahasto
v:.sta 1903 lähtien vuosittain laatinut ja
Pellervo-seura julkaissut tilaston. —
[Kirjallisuutta, ks. Osuustoiminta. Erityisesti
Suomen o :ista ks. varsinkin Pellervo-seuran
julkaisemat otojen liiketilastot. o:ojen käsikirjat
(Pellervon kirjasto 9I-III) sekä seuraavat kirjaset:
Hannes Gebhard, „Osuustoiminta pienviljelijäin
ammattitaidon kohottaja" (Pellervon kirjasto n :o
26), sama, ,,Osuuskassat maalaisväestön
taloudellisen ja henkisen elämän kohottajina" (Pellervon
kirjasto n :o 28) ; Pellervo-seuran
kvmmenvuo-tis-juhlajulkaisu (Helsinki 1909), sekä 0:ojen
keskuslainarahaston julkaisu ,,Osuuskassojen
keskuslainarahasto-osakeyhtiö ja Suomen
osuuskassa-liike v. 1903-1912".]’ 0. K:nen.

Osuuskassojen
keskuslainarahasto-osakeyhtiö, Suomen osuuskassojen (ks. Osuuskassa)
luottolaitos, jolta nämä saavat sekä pääomaa että
ohjausta ja tukea muissakin suhteissa. Yhtiö
perustettiin 1902 300,000 mk :n osakepääomalla ja
sen yhtiöjärjestys on vahvistettu senaatin
päätöksillä maalisk. 6 p:ltä 1902 ja marrask. 30
p:ltä 1911. Yhtiön perustivat asiaaharrastavat
yksityiset henkilöt, koska silloin ei vielä ollut
osuuskassoja olemassa, mutta yhtiöjärjestyksen
mukaan poistuvat vähitellen yksityiset
osakkeenomistajat yhtiöstä sitä mukaa kuin siltä luottoa
nauttivat osuuskassat lunastavat sen osakkeita,
joten yhtiö lopulta joutuu yksinomaan
osuuskassojen omaksi keskusliikkeeksi. V. 1903
myönnettiin keskuslainarahastolle 4 milj. mk:n
valtio-laina 3% :n korolla liikepääomaksi sekä 20,000
mk:n suuruinen vuotuinen valtioapu 10 v:ksi.
pääasiallisesti osuuskassojen ohjausta ja
tarkastusta varten, mikä valtioapu 1913 alennettiin
10,000 mk:ksi. V:n 1908 lopussa yhtiö anoi uutta
5 milj. mk:n suuruista valtiolainaa, mistä
kuitenkin 1909 myönnettiin ainoastaan 1,250,000
mk. Kun yhtiön pääoma tämän vuoksi alkoi
käydä riittämättömäksi, käännyttiin 1913
eduskunnan puoleen, joka päättikin Suomen pankin
voittovaroista antaa yhtiölle 1 milj. mk:n
suuruisen korottoman lainan, jota se saa nauttia
korottomana niin kauan kuin se toimii nykyisen
tarkoitusperänsä toteuttamiseksi. Samaten
eduskunta v. 1914 päätti anoa hallitukselta, että
yhtiölle lisäksi annettaisiin Suomen pankin
voittovaroista toinen miljoona.

Keskuslainarahasto myöntää luottoa ainoastaan
sellaisille osuuskassoille, jotka täyttävät
määrätyt ehdot sekä alistuvat yhtiön puolelta
tapahtuvan tarkastuksen alaisiksi. Ehtoihin kuuluu
m. m., että osuuskassat eivät saa käyttää rahoja
muihin tarkoituksiin kuin lainatakseen niitä
jäsenilleen maanviljelystä tai muita elinkeinoja
kohottaviin tarkoituksiin. Myönnetystä luotosta
kassat saavat nostaa rahoja erissä tarpeen
mukaan ja ovat myös toiselta puolen oikeutetut
irtisanomatta lähettämään keskuslainarahastolle
käyttämättä olevia rahojaan talletettaviksi ja tar-

peen mukaan taas ulosotettaviksi ilman
edellä-käypää irtisanomista. Kassat maksavat
keskuslainarahastolle korkoa nykyisin yleensä 4 ’;3% ja
saavat siltä myös nauttia saman koron
talletuksistaan. Luottoa on tähän saakka myönnetty
kassojen luottokykyisyyden ja tarpeitten
mukaan l,000:sta aina 80.000 mk:aan, 1913
keskimäärin 13,348 mk. osuuskassaa kohti. — V:n
1913 lopussa oli keskuslainaraliastossa osakkaina
416 osuuskassaa, joille oli myönnetty luottoa
5,552,600 mk.; tästä olivat ne 31 p:nä jouluk.
1913 nostaneet 4,710,593 mk. Yhtiön omat
rahastot tekivät sanottuna päivänä 397,462 mk.

Yhtiön asioita hoitaa 6-mieliinen
hallintoneuvosto sekä tämän asettama hallitus, johon
kuuluu toimitusjohtaja sekä, luoton myöntämisestä
päätettäessä, lisäksi kaksi valtuutettua. Valtion
puolesta seuraa liikkeen hoitoa erityinen
valtion valvoja. Keskuslainarahaston konttori on
Helsingissä. — [Keskuslainarahaston
toimittama julkaisu -Osuuskassojen
keskuslainarahasto-osakeyhtiö ja Suomen osuuskassaliike v. [-1903-1912.]-] {+1903-
1912.]+} O. K:nen.

Osuuskauppa, elintarpeiden käyttäjien,
kuluttajien, perustama ja omistama kauppaliike.
O.-liike (ks. Osuustoiminta) on saanut
alkunsa yksityiskaupan alalla vallitsevista
epäkohdista sekä vähäväkisten riippuvasta asemasta
ja taloudellisesta ahdinkotilasta. Liittymällä
yhdessä itse hankkimaan tarvetavaransa
kuluttajat pyrkivät saamaan hyviä,
väärentämättömiä tavaroita, koska he eivät tietenkään tahdo
pettää itseään. ja mahdollisimman halvalla
hinnalla, koska se liikevoitto, mikä
muutoin menee välittäjille, joutuu heille itselleen. —
LTseimmissa maissa o:t ovat suurimmaksi
osaksi kaupunkilaisten ja eritoten
kaupunkityö-väestön perustamia ja omistamia. Suomessa 1912
420:stä toiminnassa olleesta o:sta oli vain 34
kaupungeissa. Jäsenmäärästä oli maanviljelijöitä
47,4%, tehdastyöväkeä 12,9%, muuta työväkeä
26,9%, käsityöläisiä 8,s% ja virkamiehiä 4,5%. —
Suomen o :t käsittävät tav. yhden kunnan tai
kaupungin. Vuosimyynti teki niissä 1912
keskimäärin 120.000 mk. o:aa kohti, mutta 68 :ssa
se nousi jo yli 200.000 ja niistä 10:nnessä
yli j miljoonan sekä näistä kolmessa yli
miljoonan. Osuusmaksu on tavallisesti 10-20-30 mk.
sekä lisämaksuvelvollisuus 50-100 mk. jäsentä
kohti. Muuten on o:aa meillä, samaten kuin
kokemus muuallakin on osoittanut, katsottu olevan
hoidettava, jotta se voisi menestyä, seuraavien
periaatteiden mukaan: 1) on myytävä ainoastaan
kunnollista tavaraa: 2) on myytävä yksinomaan
käteisellä rahalla, niin että o:lie turmiollinen
velkakauppa saadaan häviämään (Suomessa vasta
35% o:ista on voinut toteuttaa tämän
periaatteen ja 36% osittain); 3) on myytävä
tavallisiin päivänhintoiliin eikä ainakaan
huokeammalla kuin vksityiskauppiaat; 4) voittoa
ei alussa pidä jakaa ollenkaan. Sittenkuin
kauppaa vahingoittamatta voidaan ruveta sitä
jakamaan, maksetaan osuuspääomalle kohtuullinen,
korkeintaan 6% :n korko. Kun vielä on
vararahastoa kartutettu, siirtämällä siihen joku osa
jäljelläolevasta voitosta, jaetaan sitten vasta
loppu jäsenille sen mukaan, kuinka paljon he
ovat vuoden kuluessa ostaneet. Meillä Suomessa
suuri osa o:ista vie koko ylijäämänsä vuosittain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0870.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free