- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1685-1686

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osuuskauppa - Osuuskauppojen keskusosuuskunta, ks. Suomen osuuskauppojen keskusosuuskunta r.l. - Osuuskunta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1685

Osuuskauppojen keskusosuuskunta—Osuuskunta

1686

vararahastoon, ja ne, jotka ovat ruvenneet
jakamaan ostovoittoa, ovat tähän saakka jakaneet
tavallisesti 2-4 mk. 100 mk:n ostoksilta; 5)
puhtaasta voitosta on käytettävä osa
yleishyödyllisiin ja varsinkin sivistystarkoituksiin. —-
Välttämättömänä ehtona o:n menestymiselle on
edelleen pidettävä sitä seikkaa, että kauppa saa
palvelukseensa rehellisen ja tehtäviinsä täysin
pystyvän. ammattiinsa perehtyneen kaupanhoitajan.

0:t myyvät myös muille kuin jäsenilleen ja
myöntävät näille ..ulkoisillekin" osallisuutta
voittoon. Mutta tätä voitto-osuutta ei makseta heille
rahassa, vaan luetaan se heidän hyväkseen
suoritettuna pääsy- ja osuusmaksuna, jos he haluavat
ruveta osuuskuntaan. Elleivät he sitä tahdo,
menee heidän voitto-osuutensa o:n vararahastoon.-—
Kun o. kyllin vakaantuu, voi se ryhtyä itse
valmistamaan muutamia sellaisia tavaroita, joita se
ennen on ostanut yksityisiltä liikkeiltä. Monilla
oiilla onkin jo oma leipomonsa, toisilla myös
virvoitusjuoma- ja eräällä makkaratehdas. -— V. 1010
Suomen o :t perustivat itselleen oman
palovakuutusyhtiön, nimellä Paloapu yhdistys T
u-1 e n v a r a, johon 1913 kuului 251
osuuskauppaa ja jonka rahastot nousivat 84,000 mk:aan,
takaussitoumukset 349,000 ja vakuutuskanta 12,8
milj. mk:aan.

Ostojensa keskittämistä sekä neuvontatyön
harjoittamista varten on Suomen o:illa v:sta 1904
lähtien ollut oma keskusliike. Suomen osuu
s-kauppojen keskusosuuskunta r. 1.
O :ojen puhtaasti aatteellisen neuvontatyön ja
niitten jäsenten osuustoiminnallisen kasvatuksen
järjestämiseksi perustettiin v. 1908 n. s. o.-p i
i-r i t, joita nykyisin on 11 ja joiden jäseneksi on
oikeutettu pääsemään jokainen sen alueella oleva
o., joka noudattaa toiminnassaan
osuustoiminta-periaatteita ja sitoutuu noudattamaan piirin
sääntöjä. Piiriin kuuluvan o:n on suoritettava
kutakin jäsentään kohti 20 p:n vuosivero piirin
toiminnan kannattamiseksi. O.-piirit yhdessä
muodostavat o.-Iiiton, jonka asioita hoitaa Suomen
o:ojen keskusosuuskunta johtokuntansa ja sen
alaisen neuvontatoimiston kautta ja joka
vuosittain pitää n. s. o:ojen edustajakokouksia, joissa
kutakin vuotta varten hyväksytään o.-piirien
yleinen työohjelma ja käsitellään muita tärkeitä
o.-kysymyksiä.

V:n 1912 lopussa oli Suomessa 420 toiminnassa
olevaa o:aa (kaupparekisteriin merkittyjä 503),
joiden jäsenmäärä oli 85,000. omat varat 4.652.000
mk., vuosimyynti 56 milj. sekä nettovoitto
1.697,000 mk. — vrt. Osuustoiminta,
Osuuskunta. Pellervo. [Kirjallisuutta
ks. Osuustoiminta. Lisäksi Pellervo-seuran
vuosittain julkaisemat o :ojen liiketilastot,
,.Osuuskauppojen käsikirja" (Pellervon kirjasto n :o 12)
sekä Suomen osuuskauppojen keskusosuuskunnan
julkaisut.] O. K:nen.

Osuuskauppojen keskusosuuskunta ks. S u
o-m e n osuuskauppojen
keskusosuuskunta r. 1.

Osuuskunta, henkilöyhtymä, jonka
tarkoituksena on taloudellisten tehtävien yhteisen
suorittamisen kautta helpottaa osallistensa elinkeinon
harjoittamista tai muuten heidän toimeentulonsa
ehtoja. Osuuskuntamuodon synnystä ja kehityk
sestä ks. Osuustoiminta. Seuraavassa
tehdään selkoa o:n rakenteesta Suomen lain mukaan.

Suonien lain mukaan voidaan yhtyä
taloudelliseen yhteistoimintaan toisten kanssa usealla eri
tavalla. Ne yhtymämuodot, joita Suomessa
aikaisemmin käytettiin, olivat pääasiallisesti kahta
lajia, nimittäin joko yhdistyksiä (kuten
maamiesseurat, maanviljelysseurat, työväen
ammattiyhdistykset y. m.), taikka 1 i i k e y
h-t i ö i t ä, joista osakeyhtiöt ovat tavallisimmat.
V:sta 1901 alkaen on saatu kolmas päämuoto
yhteistoimintaa varten taloudellisella alalla:
osuuskunta. O. on yhtiön ja yhdistyksen
välimuoto, jopa siinä määrässä, että se toisissa
maissa, kuten esim. Englannissa ja Ranskassa
luetaan yhtiöiden, mutta toisissa, kuten esim.
Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Ruotsissa,
yhdistysten ryhmään. Suomen osuustoimintalaki.
joka on annettu heinäk. 10 p. 1901 ja astui
voimaan seur. syysk. 1 p., lukee o:n yhtiöiden
joukkoon.

Kun osakeyhtiö lähinnä on pääomien
yhtymä, on o. ensi sijassa henkilöitten
yhdistys. Osakeyhtiö muodostetaan tav. siinä
tarkoituksessa, että osakkeenomistajat siihen
sijoittamilleen varoille saisivat mahdollisimman
suuren voiton. Heille 011 useinkin yhdentekevää,
mitä yhtiö valmistaa tai myy. O. sitävastoin
tahtoo tyydyttää jäsentensä omia tarpeita,
se tekee heille mahdolliseksi edullisesti joko
myydä tuotteitaan tai ostaa tarvitsemiaan
tavaroita tai päästä tilaisuuteen käyttää kalliita
koneita j. n. e. Näin ollen osakeyhtiössä pääomalla
on hallitseva, mutta o:ssa ainoastaan palveleva
asema. —- Osuustoimintalain 1 § säätää, että o.
tarkoittaa jäsentensä elinkeinon
parantamista tai heidän taloudellisen toimeentulonsa hei
pottamista. Osakeyhtiöt voivat ryhtyä toisten
henkilöitten kuin osakkaiden taloudellista
toimeentuloa helpottamaan, mutta o :t tarkoittavat
omien jäsentensä omaa apua. omaa hyötymistä.
Täten on myöskin o:n luonteen ja Suomen
osuustoimintalain vastaista, jos perustetaan o:ia.
joiden toiminta pääasiassa kääntyy suuren yleisön
puoleen, kuten esim. sanomalehden tai muun
kirjallisuuden kustantamiseen, laivaliikkeen
harjoittamiseen, t. m. s. Vaikka siis o:n
liiketoiminnan tulee olla etupäässä jäsenten
liikettä. ei sillä ole sanottu, etteivät o :t sen
ohella saisi harjoittaa mitään liikettä
ulkopuolella omaa jäsenpiiriään. Päinvastoin sallii
osuustoimintalakimme päästää ulkoisetkin o:n
tuottamasta hyödystä osallisiksi, kunhan vain
tämä ulkoisten kanssa käyty liike ei ole pääasia.
Ja se o., joka ei enää halua ottaa uusia jäseniä,
jotta se voisi ansaita ulkoisten kustannuksella,
on enää vain nimeksi o. Senpä vuoksi onkin 0:11
luonteelle siinä määrässä ominaista se, että
osuuskuntaan pääsy on avoinna
halukkaille, että sitä on sanottu ..yhtymäksi,
jonka jäsenmäärä ei ole määrätty". Tämä
,.avoimen oven periaate" ei suinkaan tiedä sitä.
että jokaisen o:n pitäisi olla avoimena
kenelle tahansa. 0:n täytyy voida rajoittua
johonkin määrättyyn paikkakuntaan tai jonkun
ammatin harjoittajiin: sen pitää voida vaatia
uusilta jäseniltä pääsymaksu korvaukseksi siitä,
mitä perustajat ovat uhranneet; ja sen pitää
voida esim. hallituksensa kautta arvostella, onko
pyrkijä siveellisesti sopiva tulemaan o :aan
jäseneksi. O. siis eroaa tässäkin suhteessa kokonaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0871.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free