- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1689-1690

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osuuskunta - Osuuskuntarekisteri - Osuusmaksu, ks. Osuuskunta - Osuusmeijeri

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1689

Osuuskuntarekisteri—Osuusmeijeri

1690

mk :aan jäsentä kohti, mutta osuusmeijereissä
tavallisesti 20-50 mk :aau osuutta kohti, milloin
se ei ole rajoittamattomaksi määrätty. — Toinen
keino, jolla eräänlaiset tuotanto-o:t Suomessa,
esim. useimmat osuusmeijerit, ovat hankkineet
pääomaa, on se, että jäsenet säännöissä
sitoutuvat myöntämään n. s. täytelainan o:lle
sillä tavoin, että o. saa jäsenten tuomasta
tavarasta kuukausitilityksissä pidättää määrätyn
°fo :n, kunnes pidätykset nousevat luvatun lainan
määrään saakka. Tällaisella pääoman keräyksellä
on se etu osuusmaksuun nähden, että jäsenet
voivat saada sen takaisin niin pian kuin o. ei enää
sitä tarvitse. — 0:in kaikkein tärkein
tunnusmerkki on kuitenkin se periaate, jonka mukaan
niistä syntynyt voitto jaetaan. Osakeyhtiöissä
liikkeestä syntynyt voitto jaetaan tav. kunkin
osakkaan omistaman osakemäärän mukaan. 0:issa
sitävastoin osuusmaksuista suoritetaan tav. vain
tavanmukainen lainakorko, jos sitäkään. Muu
osa vuosiylijäämästä, joka ei sääntöjen tai o:n
päätöksen mukaan mene poistoihin,
vararahastoon tai muihin yhteisiin yrityksiin tai
rahas-loihin, jaetaan o:n jäsenten kesken
sen mukaan, miten paljon kukin on
liikettä käyttänyt ja sen kautta
sitä höydyttänyt. — 0:n asioista
päättävät sen jäsenet itse o:n kokouksissa. 0:n
juoksevia asioita hoitamaan tulee osuuskunnan
valita hallitus. Hallitukseen on o. oikeutettu
valitsemaan vaikkapa vain yhden henkilön, jos
tahtoo; pienemmissä o:issa on hallituksessa
tavallisesti kolme jäsentä, osuuskassoissa
tavallisesti viisi jäsentä, osuuskaupoissa viisi tai
seitsemän. 0:iin, joissa jäsenmäärä on hyvin suuri,
tai jotka käsittävät laajemman alueen, esim.
jonkun maakunnan tai koko maan, on huomattu
tarpeelliseksi valita useampimiehinen (6-12)
hallintoneuvosto tärkeimpiä asioita
käsittelemään ; hallintoneuvosto silloin tav. asettaa
hallituksen. — O. perustetaan siten, että ne henkilöt,
jotka katsovat sitä tarvitsevansa, kokoontuvat
laatimaan sille perustamiskirjan, johon säännöt
sisältyvät. Sääntöjen laatimisen helpottamiseksi
on Pellervo-seura (ks. t.) asiantuntijain avulla
ja käyttäen hyväkseen kokemuksia sekä koti- että
ulkomailta, painattanut valmiita n. s.
mallisääntöjä erilaisia o:ia varten. Jo
perustamistilaisuu-dessa tulee perustajain valita o:lle hallitus.
Hallituksen ensimäinen tehtävä on hakea
kuvernöörin vahvistus säännöille ja sen saatuaan
ilmoittaa o. kaupparekisteriin. Vasta sittenkuin o. on
otettu kaupparekisteriin, saa se sellaisen aseman
oikeusyhteiskunnassamme, että se voi omassa
nimessään toimia ja vastata teoistaan.

Edelläesitetyn nojalla voi o:n lyhyesti
määritellä seuraavalla tavalla:

O. on jäsentensä yhtäläisen oikeuden
periaatteelle perustettu henkilöyhtymä, missä
jäsenten lukua ei ole määrätty, ja jonka
tarkoituksena on, jättämällä taloudellisia tehtäviä yhdessä
suoritettaviksi, helpottaa jäsentensä toimeentuloa
tai edistää heidän elinkeinoansa, sekä jossa
yhteisestä liikkeestä saavutettu hyöty jaetaan sen
mukaan, minkä verran kukin jäsen on liikettä
käyttänyt.

ks. edelleen Osuustoiminta,
Osuuskauppa, Osuuskassa, Osuusmeijeri.

O. I\ :nen.

Osuuskuntarekisteri, tuomioistuimen tai muun
valtion viranomaisen pitämä luettelo, johon
viranomaisen piirissä olevat osuuskunnat merkitään.
Suomessa ei erityisiä o:ejä ole, vaan kaikki
maassa liikettä harjoittavat osuuskunnat ovat
meillä merkittävät yleiseen
kaupparekisteriin (ks. t.). 0. K:nen.

Osuusmaksu ks. Osuuskunta.

Osuusmeijeri, meijeriliikettä harjoittava
osuuskunta. Tällä ymmärretään meijeriä, jonka
yksinomaisia omistajia ovat maidontuojat itse, jonka
perustamis- ja ylläpitokustannuksiin kukin jäsen
ottaa osaa sen mukaan kuin hän meijeriä
tarvitsee ja jonka voitosta kukin jäsen pääsee
osalliseksi sen mukaan kuin hän meijeriä
käyttämällä on vaikuttanut voiton syntymiseen.
Liittymällä osuusmeijeriin pääsevät pientenkin
karjain omistajat nauttimaan työnjaon,
suurtuotannon ja uudenaikaisen meijeritekniikan etuja.
Tällä tavoin, sekä suoranaisesti toimimalla
jäsentensä karjanhoidon parantamiseksi, vaatimalla
jäsenet tuomaan meijeriin mahdollisimman
puhdasta ja hyvää maitoa tai kermaa sekä
maksamalla tuotteista niiden laadun mukaan, o:t ovat
kaikkialla tuntuvasti vaikuttaneet karja- ja
maitotalouden kohoamiseen. — Suomessa oli v:n
1913 lopussa 418 kaupparekisteriin merkittyä
o:iä, joissa 1912 oli jäseninä 37,000
karjanomistajaa yhteensä noin 250,000 lehmällä. Maan
kaikista karjanomistajista tämä teki 12,» °/0 sekä
Iliaan koko lehmämäärästä 21,e sen sijaan
että Tanskassa, missä osuusmeijeriliike 011
pisimmälle kehittynyt, vastaavat prosenttiluvut ovat
91,6 ja 82,7. Suomessa on siis vielä
osuusmeijeri-liikkeellä paljon kehitysmahdollisuuksia.
Kuitenkin on o:eillä maamme vointuotannossa jo nyt
hallitseva asema, sillä 88 % maastamme
ulkomaille vietävästä voista on o:issä valmistettua.
V. 1912 oli o:iemme voinvalmistus noin 12 milj.
kiloa ja sen raha-arvo 35 milj. mk. Mitä voin
laatuun tulee, niin ovat viralliset
vointarkastuk-set Hangossa osoittaneet, että o :t yleensä
kykenevät valmistamaan parempaa voita kuin sekä
yksityiset että yhtiömeijerit. — Edellä jo
mainittiin, että o:n jäsenet ottavat yhteiseen
yritykseen osaa siinä suhteessa, kuinka paljon he
osuuskuntaa tarvitsevat, siis lelimälukunsa
mukaan. Osuusmaksu on tavallisesti 20 mk.
lehmältä sekä lisämaksuvelvollisuus, ellei se ole
rajaton, 20-100 mk. lehmältä; kuitenkin on osa
o:eistämme perustettu kokonaan ilman
lisämaksuvelvollisuutta. Paitsi osuusmaksua, sitoutuvat
o :n jäsenet antamaan osuuskunnalle täytelainan,
mikä tavallisesti on 30 mk. osuudelta. Kun
kuitenkin nämä maksut tulevat kerätyiksi vasta
vähitellen vuosien kuluessa kuukausitilityksissä
maidon hinnasta ja uudenaikainen meijeri
maksaa tavallisesti useita kymmeniä tuhansia
markkoja, tarvitsee o:ien aluksi turvautua lainoihin.
Tällaisia lainoja ne saavat osaksi valtiolta, tav.
puolet tai 2/3 perustamiskustannuksista, osaksi
säästöpankeista tai muista rahalaitoksista tai
yksityisiltä. Valtiolainat annetaan nykyisin
10 v :ksi 4 %:n korkoa vastaan. — Yleensä ovat
o:ien omat varat varsinkin viime vuosina
nopeasti kasvaneet, niin että ne 1912 lopussa
tekivät 5,123,000 mk. 1. 56,e % veloista. —
Meijeri-liikkeen ohella o:t voivat varsin hyvin
harjoittaa sivutoimiakin. Niinpä hyvin useilla o:eillä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0873.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free