- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1691-1692

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osuusmeijeri - Osuustoiminta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1(!!)1

Osuustoiminta

nw?

on meijerin yhteydessä mylly, muutamilla
sitäpaitsi saha ja pärehöylä. Hyvin tavallinen
sivutoimi on myös yhteisostojen toimeenpaneminen
maanviljelijäin ammattitarvikkeiden
hankkimiseksi.

Saattaakseen voinvienninkin maanviljelijäin
omiin käsiin Suomen o:t 1905 perustivat oman
voinvientiliikkeen nimellä Voin
vienti-osuusliike Valio r. 1. (ks. t.). Sitäpaitsi
o:t ovat tunteneet tarvetta liittyä keskenään
maakunnittain yhteen n. s.
meijerilii-töiksi, yhteisvoimin parantaakseen
voinvalmis-tustaan ja talouttaan. Nykyisin on maassamme
9 tällaista liittoa ja niissä jäseninä (1912) 173
meijeriä.

vrt. edelleen Osuustoiminta.
Osuuskunta ja Pellervo. — [Kirjallisuutta ks.
Osuustoiminta. Edelleen Pellervo-seuran
vuosittain julkaisemat o:ien liiketilastot, o:ien
käsikirjat (Pellervon kirjasto n :o 3 l-III ) ja
saman seuran kymmenvuotisjuhlajulkaisu (1909),
sivv. 188-243, y. m.] O. K :nen.

Osuustoiminta (lat. coopenVtio, ransk.
coopé-ration), järjestetty yhteistoiminta määrättyjen
yksilöiden tai henkilöyhtymäin välillä yhteisten
taloudellisten etujen saavuttamiseksi. Sen
tarkoituksena on vapaan ja osanottajain
persoonalliseen toimintaan perustuvan yhteenliittymisen,
taloudellisten tehtäväin yhteisen suorittamisen
avulla suojella työn etuja kansantaloudessa,
lisätä suoranaisesta työstä lähtevää tuloa ja
vähentää yksinomaan pääoman omistuksesta
johtuvaa tai muuten ilman vaivannäköä saatua tuloa.
Osuustoiminnallisessa yrityksessä, osuuskunnassa
(ks. t.), ei tämän vuoksi ole ratkaiseva merkitys
siihen sijoitetulla pääomalla, vaan jäsenten
persoonallisilla ominaisuuksilla, sillä seikalla, kuinka
suuressa määrässä ja millä tavoin he ottavat
osaa yhteisen yrityksen tarkoituksena olevain
taloudellisten tehtäväin yhteiseen suorittamiseen, ja
liikkeestä syntyvä voitto jaetaan, ei yritykseen
sijoitetun pääoman, vaan sen mukaan, kuinka
paljon kukin on yhteistä liikettä käyttänyt ja
siten vaikuttanut voiton syntymiseen.

0:aa voidaan sanoa harjoitettavan
yleisen taloudellisen toiminnan kaikilla kolmella
alalla: tuotannon, vaihdon ja kulutuksen aloilla.
Tuotannon alalla tapaamme osuuskuntia
erilaisten tuotteiden valmistamista varten, vaihdon
alalla osuuskuntia erilaisten tavarain vaihtoa
varten, luotto-osuuskuntia j. n, e., sekä
kulutuksen alalla osuuskuntia hyödykkeiden
hankkimiseksi joko persoonallista kulutusta tai
teknillistä käyttämistä varten. Tällä pohjalla on
osuuskuntia koetettu sitten tarkemmin ryhmitellä
usealla eri tavalla, mutta mikään niistä ei ole
yleisesti vakaantunut. Tarkoituksenmukaisinta
lienee jakaa osuuskunnat sen käytännöllisen
tarkoituksen perusteella, jota varten ne ovat
perustetut. Silloin saamme pääasiassa seuraavat
ryhmät : I) Osuuskunnat jäsentensä
tarpeitten ostoa ja valmistusta
varten, kuten osuuskaupat, osuusleipomot ja
-ruokalat, rakennusosuuskunnat,
ammattitarvikkeiden yhteisostot, puhelinosuuskunnat j. n. e.;
11) Osuuskunnat jäsentensä
tuotteiden valmistusta ja myyntiä varten,
kuten osuusmeijerit, maidon- ja
munaininyynti-osuuskunnat, viljanmyynti- ja myllyosuuskunnat.

karjanmyyntiosuuskunnat,
kalanniyyntiosuuskun-hat, metsätaloudellinen yhteistoiminta ja
osuus-sahat j. n. e.: 111) Maanviljelijäin
tuotannon helpottamista tarkoittavat
muut osuuskunnat, kuten puimakone- ja
sammalkuivikeosuuskunnat, kar
janjalostusosuus-kunnat j. n. e.; IV) Luotto-osuuskunnat:
V) Työväen t u o t a n t o-o suuskunnat.

O.-l iikkeen synty ja kehitys eri
maissa. O.-liikkeen varsinainen kotimaa 011
Englanti ja sen alkuunpanijana pidetään
englantilaista tehtaanomistajaa Pobert Owen ia
(ks. t.), joka tehdastyöväestönsä aseman
parantamiseksi ryhtyi aluksi tämän keskuuteen perus
tamaan osuuskuntia kunnollisten ja väärentä
mättömien elintarpeitten hankkimista varten
huokeaan hintaan. Liikevoitosta piti muodostaa
rahastoja muuta yhteistoimintaa varten ja
lopullisena päämääränä oli jonkinlaisten owenilaisten
ihanneyhdyskuntain aikaansaaminen, joissa
osanottajat yhtenä suurena perheenä harjoittaisivat,
paitsi kauppaa, myös teollisuutta ja
maanviljelystä. eli toisin sanoen: itse tuottaisivat
kaiken sen, mitä tarvitsevat. Nämä aatteensa Owen
laski julkisuuteen 1820-luvun alussa, ja v. 1831
laskettiin jo olevan olemassa noin 400
osuuskauppaa ja niissä noin 200,000 jäsentä. Mutta
Owenin suunnittelut perustuivat suureksi osaksi
haaveiluihin, niiltä puuttui luja käytännöllinen
pohja, ja senvuoksi useimmat täten syntyneistä,
osuuskaupoista ennen pitkää sortuivat; v. 1835
liike oli jo melkein kokonaan lamassa. Aate
virkosi kuitenkin vähän myöhemmin uuteen eloon,
pukeutuen samalla siihen käytännölliseen, oikeita
ja terveitä liikeperiaatteita vastaavaan muotoon,
mikä sitten 011 tehnyt mahdolliseksi liikkeen
menestymisen ja elinvoimaiseksi kehittymisen.
Tässä uudenaikaisessa muodossaan o.-aate tuli
ensi kerran puhtaasti toteutetuksi tuossa
kuuluisassa ,-Rochdalen kankurien", 28 köyhän
kangastehtaan työmiehen 1844 perustamassa
osuuskunnassa. Ne pääperiaatteet, jotka
Eoch-dalen kankurit omaksuivat ja jotka sitten on
hyväksytty kaikissa maissa, olivat seuraavat •
1) tavarat myydään tavallisiin päivänliintoihiii
käteismaksua vastaan: 2) myydään ainoastaan
kunnollisia, täysikelpoisia ja väärentämättömiä
tavaroita; 3) kaikilla jäsenillä on kokouksissa
yksi ääni, osuuksien luvusta riippumatta;
4) ylijäämä käytetään seuraavalla tavalla: a) osa
jaetaan jäsenille heidän ostojensa summan
mukaan; b) osa käytetään sivistystarkoituksiin;
c) suuri osa pannaan vararahastoon ja kaupasta
liikenevillä pääomilla rakennetaan omia tehtaita,
asuinrakennuksia y. m. s. — Rochdalen „kunnon
tienraivaajani" osuuskauppa aloitti liikkeensä
700 markan pääomalla eräässä pahanpäiväisessä
myymälässä muutaman takakadun varrella
sijaitsevan talon kellarikerroksessa. Liikettä pidettiin
aluksi auki vain muutama tunti joka ilta ja
sitä hoitivat perustajat itse vuorotellen palkatta.
Tästä mitättömästä alusta liike on tasaisesti
kehittynyt vuosi vuodelta, niin että sillä 1910 oli
19.000 jäsentä, omia pääomia 9 ’/2 miljoonaa
markkaa. 10 miljoonan markan myynti ja 1,800,000
markan suuruinen vuosivoitto. Osuuskunnalla on
48 kauppapuotia, oma leipomo, teurastuslaitos,
kenkätehdas ja tupakkatehdas. Se omistaa
suuren joukon taloja, joista jäsenille vuokrataan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0874.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free