- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1693-1694

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osuustoiminta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1693

Osuustoiminta

1694

huokealla asuntoja ja joissa on kouluja,
lukusaleja ja kirjastoja. — Rinnan tämän Rochdalen
liikkeen kehityksen kanssa levisi
osuuskauppaliike yli koko Englannin sekä Skotlannin, ja
siihen on liittynyt pääasiallisesti kehittynyttä
tehdastyöväkeä. V. 1912 oli Isossa-Britanniassa
yli 1,400 osuuskauppaa, niissä 2,750,000 jäsentä,
lähes 900 milj. mk. osuuspääomia ja noin 55 milj.
vararahastoja. Niiden yhteenlaskettu myynti
teki main. v. yli 2,000 milj. ja vuosivoitto yli
300 milj. mk., josta enemmän kuin 2 milj.
käytettiin valistustarkoituksiin. V. 1863 Englannin
osuuskaupat perustivat itselleen Manchesteriin
yhteisen tukkukaupan, joka sittemmin otti
itselleen nimen ,,The co-operative wholesaly society"
ja josta on kehittynyt maansa suurin liike
alallaan. Sen omistajina oli v. 1912 yli 1,160
osuuskauppaa ja sen myynti teki 752 milj. mk.;
puhdas voitto oli 16 milj. sekä osuus- ja
vararahastot yhteensä 55 milj. mk. Liikkeen omissa
tehtaissa valmistettiin main. v. tavaroita 195
milj. mk:n arvosta, ja osuuskunnan omat suuret
laivat kuljettavat tavaroita kaikista
maailman-osista, sillä liikkeellä on ostokonttoreita, tehtaita
tai maa-alueita Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa,
Espanjassa, Kanadassa, Pohjois-Ameriikan Yhdys
valloissa, Austraaliassa ja Intiassa; erityisesti
on mainittava sen etelämaissa omistamat tee-,
hedelmä- ja mausteviljelykset. Lisäksi tällä
liikkeellä on oma vakuutus- ja pankkiosastonsa,
jotka nekin harjoittavat mahtavaa liikettä.
Kaikkiaan on osuuskunnan palveluksessa noin
22.000 henkilöä. — V. 1868 perustettiin toinen
osuustoiminnallinen keskusliike, nimittäin
Glas-gow’ssa sijaitseva Skotlannin osuuskauppojen
osuustukkukauppa (The scottish wholesaly
society), jonka liikevaihto 1912 oli noin 210 milj.
mk. sekä vuosivoitto 8’/3 milj. ja joka niinikään
harjoittaa laajaa omaa tuotantoa. — Myöskin
hyvin useat paikallisista osuuskaupoista
harjoittavat tuotantotoimintaa, varsinkin mylly- ja
leipomoliikettä. Yhteensä laskettiin
osuustoiminnallinen tuotanto Isossa-Britanniassa 1912 558
milj. mk:ksi. Sitäpaitsi ovat osuuskaupat
lainanneet jäsenilleen suuria summia asuntojen
rakentamista varten sekä itse rakentaneet
asuinrakennuksia myytäviksi tai vuokrattaviksi
jäsenille huokeilla ehdoilla. — Melkein kaikki
Ison-Britannian osuuskaupat ja muut
kulutusosuuskunnat, kuten leipomo- ja rakennusosuuskunnat,
joita Isossa-Britanniassa myös on joku määrä,
ovat liittyneet jäseniksi 1869
osuustoiminta-aatteen ajamista ja kehittämistä varten
perustettuun osuustoimintaliittoon (The co-operative
union), joka m. m. vuosittain pitää suuria
kongresseja sekä julkaisee osuuskuntien johtomiehiä
varten maailman suurinta ja osuustoimintaväkeä
varten pienempää, maailman enimmin levinnyttä
(tilaajamäärä v. 1912 473,000)
osuustoiminta-lehteä.

Paljoa myöhemmin ja hitaammin kuin
osuuskauppaliike on Englannissa kehittynyt
maataloudellinen osuustoiminta. Sen edistämiseksi
perustettiin vasta 1901 erityinen seura ja sam. v.
syntyivät ensimäiset 13 osuuskuntaa. V. 1905
niitä oli 123 ja 1913 kaikkiaan 475, joista 46
osuuskassaa, 28 osuusmeijeriä, 170 osto- ja
myyntiosuuskuntaa. 190 maanosto- ja
maan-vuokraosuuskuntaa, 24 munanmyyntiosuuskuntaa

sekä 17 muuta osuuskuntaa. Paljoa
nopeammin kuin Englannissa on maataloudellinen
osuustoiminta kehittynyt I rlannissa, missä
osuustoiminnan edistämistä varten perustettiin 1894
erityinen seura, joka on saanut suuria
lahjoituksia rikkailta kansalaisilta ja lopulta myös
vuotuista valtioapua. Pääasiallisesti tämän
seuran toimesta on maahan perustettu 326
osuusmeijeriä, 236 osuuskassaa, 170
ammattitarvikkei-den osto-osuuskuntaa, munanmvyntiosuuskuntia
y. m., yhteensä 933 osuuskuntaa, joiden
liikevaihto 1911 nousi noin 70 milj. mk:aan.

Sensijaan että Englannissa
osuustoiminnallinen tuotanto on kehittynyt suureksi
osuuskauppojen sivuliikkeenä, sai Ranskassa koko
o.-aate alkunsa siitä, että koetettiin järjestää
teollisuustyöväki, siis tuottajat, perustamaan omia
osuustoiminnallisia tehtaita, tuotanto- eli ehkä
oikeammin sanoen työosuuskuntia. Samoihin
aikoihin näet kun Owen esitti yhteiskunnallisia
parannusehdotuksiaan Englannissa, ryhtyi
Ranskassa kaupan alalla räikeitä epäkohtia kokenut
Charles Fourier (ks. t.) omintakeisesti
suunnittelemaan yhteiskuntaolojen parantamista
3rliteistoiminnan kautta. Hänen aatteensa olivat
kyllä haaveellisia ja epäkäytännöllisiä, mutta
niistä Benjamin Buchez (ks. t.) v. 1831
sai aiheen perustaa erilaatuisia työväen
tuotanto-osuuskuntia. Niinpä esim. kultasepäntyötä
tekevät yhtyivät perustamaan yhteisiä työpajoja,
samaten puusepät j. n. e. Tällaiset osuuskunnat
saivat v:n 1848 vallankumouksen jälkeen
huomattavia lainoja valtiovaroista, ja niitä syntyi
äkkiä melkoinen määrä, mutta yhtä nopeasti
kuin ne syntyivät, yhtä nopeasti suuri osa niistä
jo muutamien vuosien kuluttua hävisi. Vasta
paljoa myöhemmin on tämä haara taas saanut
uutta vauhtia, niin että Ranskassa 1910 oli n.
500 teollisuustyöväen tuotanto-osuuskuntaa, niissä
20,000 jäsentä ja niiden liikevaihto 63,000.000
markkaa. Kuitenkin on tämä o:n haara jäänyt
suhteellisesti pieneksi. Osuuskauppoja oli
Rankassa v. 1910 2,800, kumminkin Englannin
oloihin verraten pieniä, niin että niissä oli jäseniä
vaiu n. 800,000; niiden vuosimyynti nousi vain
n. 260 milj. mk:aan. Syynä tähän Ranskan
osuuskauppojen pienuuteen on ollut eripuraisuus,
niistä kun on tehty puoluelaitoksia. Samasta
syystä on Ranskaan perustettu useampia
osuuskauppojen keskusliikkeitä, jotka ovat kituneet
keskinäisestä kilpailusta, kunnes vihdoin v. 1912
saatiin aikaan yhtyminen ja
puolueettomuusperi-aate yleisesti hyväksytyksi. Suuri ansio tästä
yhtymisestä tulee professori Charles G i d e lie
(ks. t.). — Maanviljelijäin osuustoiminta on
Ranskassa hyvin vanhaa juurta, sillä ensimäiset
juustonvalmistus-osuusmeijerit, jotka sijaitsevat
etupäässä vuoristoissa, polveutuvat
todennäköisesti jo 1200-luvulta. Nykyisin lasketaan niitä
olevan n. 1.200, joitten tuotanto nousee
kymmeniin miljooniin. Varsinaisia osuusmeijereitä on
Ranskassa tätä nykyä noin 500 sekä
maanviljelijäin tuotanto- ja myyntiosuuskuntia yhteensä
n. 2,600. Varsinaisen pääjärjestönsä Ranskan
maanviljelijät loivat kuitenkin vasta erään tälle
maalle omituisen, v. 1S84 annetun
ammatti-yhdistyslain perustalle. Tällaisia yhdistyksiä
perustettiin satoja vuosittain, niin että niitä nyt
on 6.500 ja niissä arvion mukaan lähes 1.000.000

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0875.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free