Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osuustoiminta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1697
Osuustoiminta
1696
yli 200. — Useimpiin muihinkin Etelä- ja
Länsi-Euroopan maihin on osuustoimintaliike levinnyt,
kuten Italiaan, missä v. 1910 oli 7,563
osuuskuntaa, Serbiaan (v. 1909 1,252 osuuskuntaa),
Bulgariaan (v. 1909 727 osuuskuntaa),
Romaaniaan (v. 1910 3,182 osuuskuntaa),
Belgiaan (n. 2,500 osuuskuntaa),
Alankomaihin (v. 1910 2,679 osuuskuntaa) y. m.
Useimmissa näissä maissa on enemmistö osuuskassoja.
Erityisyytenä mainittakoon Italian lukuisat
työosuuskunnat (v. 1910 1,017) sekä Italian ja
Romaania n maanvuokraosuuskunnat.
Maa, missä osuustoimintaliike on kehittynyt
monessa suhteessa itsenäisesti sekä ollut
esikuvana muille maille, on Tanska. Tämä liike on
siellä vallannut niin tärkeän aseman koko maan
taloudellisessa elämässä, että siellä sanotaan o:n
ja kansanopistojen yhdessä pääasiallisesti
luoneen nykyajan Tanskan maataloudellisen
kehityksen. Tämän maan o.-liike alkoi pastori H. C h r.
Somien v. 1866 seurakuntaansa perustamasta
osuuskaupasta. V. 1909 oli osuuskauppojen luku
1,300, jäsenmäärä 180,000 ja myynti yli 90 milj.
mk. Enimmät näistä osuuskaupoista ovat
maa-laisväestön perustamia ja niillä on keskustana
suuri osuustukkukauppa, jonka myynti 1912 teki
yli 77 milj. mk. ja vuosivoitto yli 4 milj.
Maan-viljelystarvikkeiden yhteisostot nousivat sam. v.
60 milj. mk :aan. Kaikista
suurimerkityksellisim-mäksi ja kuuluisimmaksi o. on Tanskassa
kuitenkin tullut maataloustuotteiden myynnin alalla.
Ensi sijassa ovat mainittavat osuusmeijerit, joita
1912 oli 1,177 eli suunnilleen yhtä paljon kuin
maalaiskuntia. Niissä oli jäsenenä 157,000
maanviljelijää, lehmäluku n. 1,100,000 (kaikkiaan koko
maassa n. 1.200,000), ja niiden valmistaman voin
arvo teki main. v. noin 360 milj. mk.
Osuusteurastamoja oli v. 1912 64 ja niitten myynti 180
milj. mk. Munanmyyntiosuusliikkeitten myynti
nousi 7 milj. mkraan. Kaikkiaan on v:n 1912
osuustoiminnallinen liikevaihto laskettu 800 milj.
mk :ksi. Osuuskuntien luku oli yht. n. 5,000 ja
jäsenmäärä 600,000. — Ruotsissa oli v:n
1910 lopussa 5,081 osuuskuntaa, joista suuri
enemmistö oli maanviljelystarvikkeiden
osto-osuuskun-tia (1,017), osuuskauppoja (908) ja
rakennusosuuskuntia (1,887); osuusmeijereitä oli 477.
Norjassa oli sam. v. 1.718 osuuskuntaa, joista
osuusmeijereitä 806, osuuskauppoja 450 ja
osto-osuuskuntia 392.
Venäjällä perustettiin ensimäiset
osuuskunnat, osuuskassat, jo 1860-luvulla, mutta vasta
1900-luvulla o.-liike alkaa huomattavammin
edistyä. V. 1904 julkaisi hallitus asetuksen
luottolaitosten aikaansaamisesta maanviljelijöitä,
käsityöläisiä ja muita pieneläjiä varten ja sen nojaan
ryhtyivät sekä hallitus viranomaistensa kautta
että n. s. semstvot toimimaan osuuskassojen
aikaansaamiseksi, joille myönnetään valtiolainoja
sekä peruspääomaksi että liikepääomaksi ja jotka
ovat joutuneet osaksi valtion, osaksi semstvon
virkailijain tarkastuksen alaisiksi. Näitä
kassoja on kahdenlaisia. Toiset niistä vastaavat
rakenteeltaan pääasiallisesti raiffeiseniläisiä
kassoja ja toista mallia sanotaan ,,venäläiseksi"
malliksi, jonka pääasiallisin tunnusmerkki on siinä,
että siinä ei vaadita mitään osuusmaksua.
Raif-feisen-kassoja on laskettu olevan olemassa yli
2,000. mutta venäläismallisia osuuskassoja lähes
54. VI. Painettu 8/1014.
8,000. Kaikissa osuuskassoissa yhteensä on
jäseniä noin 6,600,000. Näitä kassoja varten on
perustettu maakunnallisia liittoja, jotka
pyrkivät toimimaan myöskin luotonantajina; toisille
kassoille myöntävät luottoa n. s. semstvokassat.
Äskettäin on samaa tarkoitusta varten perustettu
erityinen, koko Venäjää käsittävä
osuustoiminta-pankki, samanlainen kuin varemmin on
perustettu puolalaisia osuuskuntia varten Varsovaan,
mutta kaikkien näitten toiminta on kuitenkin
toistaiseksi ollut heikonlainen. Pääasiallisimmat
varat ovat Venäjän osuuskassat tähän asti
saaneet talletuksista ja säästöönpanoista. —
Osuuskauppoja lasketaan Venäjällä olevan kaikkiaan
n. 4,800 ja niissä noin 1 milj. jäsentä. Näistä
osuuskaupoista on 90% maalaisväestön
omistamia. V. 1898 perustettiin koko maan käsittävä
,,Moskovan osuuskauppaliitto", joka toimii sekä
osuuskauppojen tukkuliikkeenä että niiden
aatteellisena yhdyssiteenä, julkaisten m. m. omaa
äänenkannattajaa. — Osuusmeijeriliike on
Venäjällä ollut verraten heikkoa. Nykyisin
lasketaan siellä olevan n. 1,500 osuusmeijeriä,
joista suurin osa on Siperiassa. — Kaikkiaan
laskettiin Venäjällä v:n 1912 alussa olevan n.
22,250 osuuskuntaa. Venäjän o:n aatteellisena
keskustana on, paitsi edellämainittua
osuus-kauppaliittoa, toiminut Moskovan keisarillisen
maatalousseuran jo 1870 perustama pysyväinen
valiokunta sekä 1871 Pietariin perustettu
tämän valiokunnan haaraosasto o:n edistämistä
varten. Tämä julkaisee kirjasia,
mallisääntöjä sekä vuodesta 1909 alkaen teoreettista
,,Osuustoimintalehti" nimistä aikakauskirjaa.
Tämän ohella on useilla virkeämmillä
maanviljelysseuroilla ja semstvoilla omat pysyväiset
valiokuntansa o:n paikallista ajamista varten.
Muihinkin maanosiin kuin Eurooppaan on
o.-liike alkanut levitä. Erityisesti on
mainittava P o h j o i s-A m e r i i k a n
Yhdysvallat, Austraalia, Intia, missä on paljon
osuuskassoja, ja Japani, missä 1912 oli 9,394
osuuskuntaa, joista 7,301 osuuskassoja sekä muut
erilaisia osto-, myynti- ja tuotanto-osuuskuntia.
Suomeen on nykyaikainen o.-liike
saapunut verraten myöhään. Tosin kyllä jo
1860-luvulla eräät Helsingin huomattavammat
asukkaat J. Ph. P a 1 m é n i n johdolla
suunnittelivat osuuskauppaa engl. mallin mukaan ja
laativat sille säännötkin, mutta tuntemattomasta
syystä yritys jäi toteutumatta. Suomen vanhin
elossaoleva osuuskauppa, „Helsingin yleinen
ra-vintoyhdistys", perustettiin vasta 1889.
Samoihin aikoihin on osakeyhtiön tai yhdistyksen
muotoon perustettu osuuskauppoja muutamiin
muihinkin kaupunkeihin, jopa maalaiskuntiinkin,
mutta näistä ovat useat jo lakanneet. Samaten
perustettiin osuusmeijereitäkin jo 1880- ja
varsinkin 1890-luvulla milloin yhdistyksen, milloin
osakeyhtiön muotoon. Tietopuolisestikin ajettiin
osuustoiminta-asiaa 1890-luvun alussa, sillä
silloin julkaistiin kirjasia tai esitelmiä sekä
osuuskaupoista ja osuusmeijereistä että
osuuskassoistakin. Samoihin aikoihin tehtiin kaksilla eri
valtiopäivillä anomuksia, joitten tarkoituksena
oli saada aikaan osuustoimintalaki, vaikka ne
eivät johtaneet toivottuun tulokseen. Nämä eri
osissa maata ilmenneet ja eri kansankerroksista
lähteneet yritykset olivat kuitenkin hajanaisia,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
