- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1699-1700

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osuustoiminta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1699

Osuustoiminta

1696

eivätkä paljoa tienneet toisistaan.
Järjestelmällisesti ja itsetietoisena yhteiskunnallisena
uudistusliikkeenä ruvettiin osuustoimintaa meillä
ajamaan vasta senjälkeen kuin professori Hannes
Gebhard (ks. t.) 1890-luvulla ryhtyi tekemään
asiaa meillä tunnetuksi sekä osuustoiminnan
ajamista varten hänen toimestaan oli 1899
perustettu erityinen järjestö, P e 11 e r v o-s e u r a
(ks. t.), joka sitten on hänen johdollaan maamme
o.-liikkeen suureksi osaksi luonut ja sen suunnan
määrännyt. Aluksi, kun ei ollut o.-lakia, oli
tyydyttävä aatteen tunnetuksi tekemiseen ja kansan
herättämiseen sitä käsittämään sekä
maamiesseurojen perustamiseen. Tähän työhön otti osaa
suuri joukko kansalaisia, eri kansankerroksista
ja eri-ikäisiä, ja samaten useat
maanviljelysseurat ryhtyivät siihen. Seurauksena oli, että
maamiesseurojen lukumäärä vuosina 1899-1902
kohosi 60:stä 347 :ään ja että niiden yhteisostot
ennen pitkää nousivat pariin milj. mk:aan
vuodessa. Kun sitten saatiin o.-laki, joka
annettiin heinäkuun 10 p. 1901 ja astui voimaan
seur. syysk. 1 p., alkoi varsinaisia osuuskuntia
hyvin ripeästi syntyä. V:n 1913 lopussa oli
kaupparekisteriin merkittynä kaikkiaan 2,167
osuuskuntaa; niiden jäsenmäärä oli 1912 n.
186,000 sekä liikevaihto n. 122 milj. mk.
Verrattomasti tärkeimmät Suomen osuuskunnista
ovat osuuskaupat, osuusmeijerit ja
osuuskassat. Paitsi niitä on olemassa
puimakoneosuuskuntia (218),
sammalkuivike-osuuskuntia (118), puhelinosuuskuntia (44),
maanosto-osuuskuntia (44), joista 13 on saanut
valtiolainoja yhteensä lähes 700,000 mk. ja
ostanut 6,100 ha maata sekä palstoittanut sen
jäsenilleen, rakennusosuuskuntia (30), joista
enimmät ovat kaupungeissa, osuusleipomoita,
osuus-ruokaloita, erilaisia työosuuskuntia (35),
munan-myyntiosUuskuntia, mylly- ja sahaosuuskuntia.
kalasta jäin osuuskuntia y. m.,
maanviljelystar-vikkeiden osto-osuuskuntia,
maidonmyyntiosuus-kuntia y. m. Suuri merkitys on ollut
maan-viljelysammattitarvikkeiden yhteisostoilla, joita,
paitsi erilaisia osuuskuntia, myös
maamiesseurat ovat panneet toimeen ja joiden raha-arvo
1912 teki noin 10,700,000 mk. Myöskin
metsätalouden alalle on o:aa alettu sovelluttaa. Tässä
tarkoituksessa on perustettu osaksi
voimassaolevan metsälain mukaisia
metsätalousyhdistyk-siä, joiden tarkoituksena on järkiperäisen
metsänhoidon edistäminen, metsänmyynnin saaminen
jäsenilleen edullisemmaksi yhteismyyntien kautta,
tietojen hankkiminen puutavarain hinnoista,
metsäluoton välittäminen jäsenille y. m., osaksi
taas n. s. metsänhoitoyhdistyksiä yhteisen
metsätöiden opastajan palkkaamiseksi sekä myös
muutama metsäosuuskunta, joiden ohjelmaan, paitsi
edellämainittuja tehtäviä, kuuluu myös
metsän-tuotteiden jalostaminen ja jalostettuina
myyminen. Niinikään ovat metsänomistajat yhä
kasvavassa määrässä alkaneet panna toimeen
tilapäisiä metsien vhteismyyntejä. — Tuekseen ovat
paikalliset osuuskunnat luoneet itselleen viisi
osuustoiminnallista keskusliikettä, jotka ovat:
Suomen osuuskauppojen
keskus-osuuskunta r. 1., Keskusosuusliike
Hankkija r. 1., Suomen
maanviljelijäin keskusosuuskunta Labor r. 1.,
V o i n v i e n t i o s u u s 1 i i k e Valio r. 1. ja

Osuuskassojen keskuslainarahasto
osakeyhtiö. Näistä Hankkija ja Labor ovat
maan vii jelystarvikkeiden tukkukauppoja; toisten
toiminta-ala käy ilmi niiden nimestä. V. 1913
oli näiden keskusliikkeitten liikevaihto yhteensä
n. 60 milj. mk.

Kansainväliset liitot. Kun o:n sekä
päämäärä ja periaatteet että toimintamuodot ovat
pääasiassa samat kaikissa maissa, heräsi,
sittenkuin o. oli saanut jalansijaa useimmissa maissa,
ajatus yhdistää eri maitten o.-järjestöt yhteen
liittoon. Näin syntyi 1895
»Kansainvälinen o.-l i i 11 o", jonka kotipaikka ja sihteeristö
on Lontoossa. Liiton tehtävänä on
osuustoiminnallisten periaatteitten ja menettelytapojen
selvittäminen ja o.-aatteen levittäminen kaikkiin
maihin, ystävällisten suhteitten ylläpitäminen
liiton jäsenten kesken, o.-tilaston kehittäminen ja
yhdenmukaistuttaminen, tietojen hankkiminen ja
tutkimusten edistäminen o.-kysymyksistä sekä
kauppasuhteitten edistäminen eri maitten
o.-jär-jestöjen välillä. Liitto pitää aika-ajoin
kansainvälisiä o.-kongresseja vuorotellen Euroopan eri
maissa ja sen asioita hoitavat keskushallitus,
johon valitaan jäseniä eri maista (Suomesta kaksi),
sekä tämän asettama 5-miehinen toimikunta, joka
huoltaa juoksevat asiat. V. 1913 kuului liittoon
jäseninä 24 :stä maasta 8,000 osuuskuntaa sekä
verraten runsaasti yksityisiä henkilöitä.

Se yksipuolisuus, mikä alkuaikoina ilmeni
yleisen Kansainvälisen o.-liiton toiminnassa, siihen
kun aluksi kuului melkein yksinomaan
osuuskauppoja, sai aikaan sen, että Saksan, Itävallan
ja Sveitsin maataloudellisen o:n keskusjärjestöt
Saksan maataloudellisen o.-liikkeen silloisen
johtomiehen, salaneuvos Haasin aloitteesta 1907
perustivat »Maataloudellisten osuuskuntien
kansainvälisen liiton", johon otetaan jäseniksi
ainoastaan maataloudellisen o:n keskusjärjestöjä
eri maista ja jonka ohjelma on pääasiallisesti
sama kuin yleisenkin, vaikka rajoitettu
maataloudelliseen o :aan. Tähän liittoon ovat
yhtyneet 15 maan maataloudellisen o:n pääjärjestöt.

O :n merkitys ja tehtävät. O.-liike
merkitsee nykyään suurta uudistusliikettä, jolla on
sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset tehtävänsä.
Taloudellisessa suhteessa o:n tarkoituksena on
pikkueläjäin ja vähäväkisten taloudellinen
vapautus, jotta he tulisivat toimeen omin
neu-voinsa ja riippumattomiksi välittäjistä. Se
tekee pikkuyrittäjillekin ja pikkueläjille
mahdolliseksi käyttää hyväkseen uudenaikaisen
tekniikan, tukkuoston ja -myynnin ynnä järjestetyn
luoton etuja sekä ottaa käytäntöön eräitä
suurtuotannon ja työnjaon menettelytapoja.
Yhteiskunnallinen liike on o.-liike taas ensiksikin sen
kautta, että se, saattamalla taloudellisessa
elämässä persoonallisen aineksen oikeuksiinsa
pääoman rinnalla on terveellisenä vastapainona
suurille pääomayrityksille ja sille vallalle, mitä
pääoma sellaisenaan on omansa tuottamaan ja mitä,.
varsinkin jos pääoma on kerääntynyt muutamien
harvojen käsiin, helposti voidaan käyttää väärin.
Silti ei o. suinkaan ole pääomien vihollinen.
Päinvastoin sen tarkoituksena on juuri helpottaa
vähäväkisillekin pääoman saantia ja
osuustoiminnallisten yritysten itsensäkin täytyy, kuten edellä
esitetystä on käynyt selville, jossain määrin
johtaa pääomien kokoamiseen. Erikoista o:lle oin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:32 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0878.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free