- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1707-1708

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Otoliitti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1707

Ottava rima Otto

170S

nimi oli v :een 185-4 Bylown. Kanadan
pääkaupunki v :sta 1858. — 3. Kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Illinoisin valtiossa Illinois-joen
rannalla Fox-joen suussa, usean radan
risteyksessä, Illinoisin-Michiganin kanavan varrella;
9,535 as. (1910). Norjalaisten perustama college:
melkoinen teollisuus, läheisyydessä
kivihiiliker-roksia. -—- Per. 1830. -— 4. Kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Kansasin valtion itäosassa, usean
radan risteyksessä; 7,727 as. (1905).
Baptisti-yliopisto. Rautatienkonepajat; vilkasta vilja- ja
karjakauppaa. — Per. 1854. E. E. K.

Ottava rima
tä’- ri-J, tav. mon. o t tav e
r i m e, runosäkeistö, joka it. perimuodossaan [-käsittää kahdeksan 11-tavuista jambisäettä,
loppu-sointukaavassa abababcc, kaikki loppusoinnut
2-tavuisia; germaanisissa muodostuksissa 6
ensi-mäisen säkeen loppusointujärjestys on usein
vapaampi ja loppusoinnut vaihdellen 1- ja
2-tavuisia. — Periytyen it. kansanomaisen
lemmenlyrii-kan muodoista ja Boccaccion lopullisesti
vakiinnuttamana o. r. oli it. renesanssieepikkojen.
Arioston, Tasson, Pulci’n, klassillinen runosäkeistö,
samoin port. Camöesin y. m. Tätä säkeistöä,
jonka nimityksenä on myös stanza (it.,
oikeastaan = runosäkeistö yleensä), käytettiin 1(i:nnelt.a
vuosis. lähtien Ranskassa hyvin vapaasti
muunnellen, Englannissa siitä kehittyi 9-säkeinen n. s.
S p e n s e r-s t a n z i. Romantiikka 19:nnen
vuosis. alussa saattoi o. r:n Alppien pohjoispuolella
hyvin suosituksi runoudessa (Byronin ..Don
Juan" y. m.).

Ottepää ks. O h d o n p ä ä.

Otter, Fredrik Vilhelm von
(1833-1910), vapaaherra, ruots. merisotilas, valtiomies;
otti 1868 osaa Nordenskiöldin
Huippuvuoriretki-kuntaan; oli 1874-80 meriministerinä. 1900-02
pääministerinä ajaen 1901 perille uuden
sotajoukkoa koskevan järjestyksen.

Otto, B a i e r i n ruhtinaita.

1. O. Nordheimilainen (k. 1083),
Baie-rin herttua, sai 1061 keisarinna Agnesilta,
Henrik IIl:n leskeltä, Baierin lääniksi, kukisti 1066
Henrik IV :n holhoojan, Bremenin arkkipiispan
Adalbertin ja sai vaikutusvaltaa hallitukseen, oli
Henrik IV :n vastustaja. Epäiltynä
murhayrityksestä kuningasta vastaan O. julistettiin
valta-ktinnankiroukseen ja menetti Baierin 1070. otti
sittemmin osaa useihin kapinoihin Henrik IV:tä
vastaan, myötävaikutti Henrikin erottamiseen
Triburissa ja Rudolf Schvvabenilaisen vaaliin, ja
jatkoi vastarintaa vielä Rudolfin kuoltua.

2. O. I (n. 1120-83). Wittelsbach» kreivi,
Baierin herttua, seurasi Fredrik Barbarossaa retkille
Italiaan, joilla kunnostautui suuresti, sai siitä
palkinnoksi 1180 herttuakunnakseen Baierin, joka
riistettiin Henrik Leijonalta. — Ilänen
veljen-poikansa O.. Wittelsbachin kreivi. Baierin
pfalz-kreivi, murhasi yksitvisvihasta kuningas Filip
Sclnvabenilaisen 1208, julistettiin siitä syystä
valtakunnankiroukseen ja surmattiin.

3. O. I (s. 1848), Baierin kuningas, hali.
1886-1913, kuningas Maximilian II :n toinen poika,
oli mukana lS66:n ja 1870-71 vuosien
sotaret-killä, mutta vaipui pian parantumattomaan
mielisairauteen. Veljensä Ludvik II :n kuoltua O.
julistettiin kuninkaaksi, mutta hänen setänsä
prinssi Luitpold, joka jo oli hoitanut hallitusta
Ludvikin aikana, piti edelleen liallitusohjat kä-

sissään. Tämän kuoltua 1912 seurasi hallituksen
hoitajana hänen poikansa Ludvik, joka seur. v.
otti kuninkaan nimen (Ludvik III). G. K.

Otto (Odo, O t h o, Udo, Audo), germ. nimi
= omaisuuden herra.

Saksan kuninkaita.

1. O. I Suuri (912-73), Saksan kuninkaan
Henrik I :n poika, saksilaista sukua, määrättiin
isänsä eläessä hänen seuraajakseen ja valittiin
kuninkaaksi 936. Ollen lujatahtoinen ja jäntevä
O. suuresti kohotti valtakunnan arvoa. Hän
kukisti useat kapinat, kuten baierilaisten ja sen.
jonka hänen veljensä Thankmar oli
toimeenpannut. Pitkällinen taistelu hiinen oli käytävä
nuorempaa veljeään Ilenrikiä vastaan, joka sai apua
m. m. Frankin ja Lothringenin herttuoilta
sekä Ranskan kuninkaalta. O. pääsi voitolle
939, Henrik alistui mutta teki senjälkeen 941
murhayrityksen veljeänsä vastaan ; kuitenkin hän
sai anteeksi ja pysyi sitten uskollisena. O.
antoi lierttuakunnat lääneiksi lähimmille
sukulaisilleen; papistoa hän erittäin suosi antaen
sillekin läänityksiä. O. ylläpiti hyvää
järjestystä ja vietti loistavaa hovielämää;
perustamalla uusia hiippakuntia hän vahvisti
kristinoppia itä- ja pohjoisrajalla; soti tanskalaisia
vastaan. Lähti 951 Adelheid kuningattaren
kutsusta Italiaan, jonka kruunun Ivrean rajakreivi
Berengar oli anastanut, nai Adelheidin ja otti
Italian kuninkaan nimen. Kukisti palattuaan
Saksaan oman poikansa Ludolfin kapinan ja voitti
täydellisesti unkarilaiset Lech-kentällä
Augsburgin lähellä 955. Lähti 961 uudestaan Italiaan,
karkoitti Berengarin, joka oli noussut kapinaan
ja kruunautti itsensä keisariksi 962; tästä sai
alkunsa saksalais-roomalainen keisarivalta. O.
kukisti roomalaisten kapinat ja yhdisti, pantuaan
kaksi paavia viralta, korkeimman maallisen ja
hengellisen vallan käsiinsä. [Köpke ja Dümmler,
„Kaiser 0. der Grosse".]

2. O. II Punainen (955-83), edellisen
poika, ritarillinen ja urhoollinen, mutta
uhkarohkea, kruunattiin isänsä vielä eläessä Saksan
kuninkaaksi ja Rooman keisariksi. Hän voitti
Baierin herttuan Henrik Kinastelijan, samoin
Tanskan kuninkaan ja Böömin herttuan.
Ranskan kuningasta Lotharia, joka oli hyökännyt
Lothringeniin. O. ajoi takaa Pariisin läliitienoille
saakka 978. Ylä- ja Keski-Italiassa puhjenneet
liikkeet O. niinikään asetti; Ala-Italiassa hän
valloitti kreikkalaisilta m. m. Apulian ja
Ka-labrian. Mutta kun kreikkalaiset kutsuivat
arabialaisia avukseen, joutui O. taistellessaan
vihollisiansa vastaan perinpohjin tappiolle lähellä
Cotronea 982 sekä pelasti töintuskin henkensä
uimalla. Keskellä uuden sotaretken valmistuksia
hän kuoli Roomassa. Oli nainut kreik.
prinsessan Theophanon.

3. O. III (980-1002), sanottu maailman
ihmeeksi (mirabilia munii), edellisen poika,
kruunattiin alaikäisenä isänsä kuoltua kuninkaaksi,
kehittyi oppineen Gerbertin johdolla henkisesti
ja ruumiillisesti eteväksi : sillävälin hänen
äitinsä Theophano ja isoäitinsä Adelheid
menestyksellä, johtivat hallintoa. Baierin herttuan ja
Ranskan kuninkaan uudistetut hyökkäykset
torjuttiin, ja vendejä vastaan tehtiin menestyksellä
retkiä. V. 996 Ö. lähti Italiaan ja uudisti siellä
järjestyksen; hänen nimittämänsä paavi kruu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0882.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free