- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1715-1716

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oulu

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1715

Oulu

1716

Oulun vaakuna.

saari, Mustasaari ja Korkeasaari meren puolella
sekä ylempänä Merikosken alapäässä
Linnansaari ja Raatinsaari,
useita pienempiä saaria
mainitsematta.
Kaupunkiin kuuluvat vielä
hallinnollisessa, oikeudellisessa ja kirkollisessa
suhteessa Oulujoen
pohjoispuolella olevat
(ylhäältäpäin lukien)
Ala-Laanilan 1. Schröderin, Tuiran
ja osaksi Toppilan
maatilat, joista
viimeksimainitun alueella ovat
kaupungin merisatamat,
7-11 m syvä Reti (redden) ulompana sekä pitkä,
laitureilla molemmin puolin varustettu n. 5,6 m
syvä Toppilansalmi, jonne O:sta 4 km pitkä
haararata. Länteenpäin avautuu katsojalle,
varsinkin kaupungin pohjoispäässä olevalta
Pokkitörmältä, Pohjanlahti saarineen, joista
mainittavin on Varjakka. Taivaanrannalta siintää
Hailuotokin, jonne O:sta on n. 4 penink.
Merikosken 3 haaran, Pokkisen, Ämmän ja Tuiran, yli
johtaa 1869 valmistuneita siltoja pitkin
Linnan- ja Raatinsaarten poikki ajotie ja Merikosken
niskassa on rautatiesilta, jota myös jalkamiehet
käyttävät. — Esikaupungiksi ovat
muodostumassa mainitut Tuiran ja Ala-Laanilan
tilat. -—- Yhdistettynä seurakuntana oli O:n
kaupunki- ja maaseurakunta v:een 1908, jolloin
jälkimäinen erosi ja muodosti oman
kirkkoherrakunnan, jonka nimeksi tuli Oulujoki.

Kaupungin pinta-a1a on 249,34 ha, johon
tulevat lisäksi lahjoitusmaat, ulommat saaret,
ulkoniityt, metsät sekä kaupungin maatilat,
6,784,88 ha. — Kadut ovat suoria. 14,85 m
leveät pääkadut, Kirkkokatu, Torikatu, Isokatu
y. m., kulkevat kaupungin jokirannan suuntaa,
s. o. melkein koillisesta lounaaseen, ja 11,88 m
leveät poikkikadut, niinkuin Pakkihuoneenkatu,
Asemakatu ja Kajaaninkatu, luoteesta
kaakkoon. Katuja on 36. Pisimmät, Kirkkokatu ja
Isokatu, 1,700 m. — Kaupungin läpi juoksee
n. s. Kaupunginoja (Stadsbäcken), joka
oikeastaan on myös yksi Oulujoen suuhaaroista, lähtien
pääjoesta Juurusojan nimellä n. 1 penink :n
päässä kaupungista. Pitkin tätä on
kaupungissa muutamia puistoja, joista lavein on
Appelgrenin- 1. Palokunnanpuisto. Tuomiokirkon
edustalla on Franzéninpuisto, jossa runoilija
F. M. Franzénin, taiteilija E. Stenbergin
muovailema, 1881 paljastettu pronssinen rintakuva
runoilijan syntymätalon vieressä. Kaupungin
puistoihin voi myös lukea kauppaneuvos
Hemming Åströmin perillisten kaupungille
lahjoittaman, Merikosken rannalla sijaitsevan Ainola
huvilan puiston sekä sen yläpuolella olevat
Hupisaaret (Frihetsholmarne). Linnansaari on
niinikään osaksi puistoksi ja kävelypaikaksi
muodostettu. Siinä ovat Oulunlinnan rauniot
(ruutikellarin räjähdys 1793), joille ent.
merikoulua varten aikanaan rakennettiin tähtitorni.
— Toreja on kaupungin sisäsataman vieressä
laaja Kauppatori, eteläpäässä kaupunkia
eläin-markkinapaikkoina käytetyt Vanha ja Uusi
Heinätori, narikkakaupan hallussa oleva
Aleksanterintori, jonka sivulla on urheilukenttä,

talvisin luistinradaksi jäädytetty, sekä
suomalaisen tyttökoulun edustalla oleva (Baldershagen).

— Rakennukset olivat v :een 1882 asti,
jolloin 2 p. marrask. tulipalo hävitti talot
Kirkkokadun ja Pakkihuoneenkadun nurkkauksesta
Kaupunginojaan ja jokirantaan asti, yleensä
yksikerroksisia puutaloja. Kivirakennuksia oli
varsinaisessa kaupungissa paitsi kirkkoa (valmistunut
nyk. muotoonsa 1833) ja valtionlyseota (klassill.)
ainoastaan 3 mainittavaa ja täydelleen
2-kerroksisia puutaloja 2. Sanotun tulipalon jälkeen on
palaneiden sijoille rakennettu uudenaikaisempia
taloja ja etenkin viime kymmenenä vuotena
kaikkialla kaupungissa, varsinkin Kirkkokadun ja
Pakkihuoneenkadun varrelle useita 2-4-kerroksisia
kivirakennuksia. Suurimmat näistä ovat
seurahuone, kaupungintalo, lääninhallituksen talo.
Kansallis-osakepankin, Yhdyspankin ja O:n
kaupungin säästöpankin talot, se Vaasan
osakepankin talo, jossa ovat postikonttori ja
teollisuuskoulu, asunto-osakeyhtiöiden Pallaksen,
Tuomen ja Puistolan talot, suom. reaalilyseon, suom.
yhteiskoulun, suom. tyttökoulun sekä työväen
yhdistyksen, osuuskaupan ja työväen kirja-
teollisuus-osakeyhtiön talot, jotapaitsi muutamilla
yksityisillä on suurenpuoleisiakin kivitaloja.
Varsinaisen kaupungin ulkopuolella ovat
lääninsairaalan, lääninvankilan ja kuuromykkäinkou-
lun kivirakennukset. Teollisuuslaitoksia
y. m.: nahka-remmi- ja liimatehdas Veljekset
Åström o.-y. (v:sta 1863), Hugo & Hjalmar
Åströmin kenkätehdas, puutavaraliike O.-y.
Oulu, joksi yhdistyivät 1912 toiminimet J. W.
Snellman G:son, G. & C. Bergbom o.-y., Oulun
sahateollisuus o.-y. ja Varjakan puutavara o.-y..
Toppilan, Patenniemen, Korkeasaaren ja
Varjakan sahojen ja toiminimille kuuluvien metsien
kera (osakepääoma 13,81 milj. mk.), A. Santa-
holma o.-y:n ja K. E. Höckertin
puutavaraliikkeet sekä Kemi-yhtiö, 6 kirjapainoa, 4 yksityistä
konepajaa, valtion rautatiekonepaja,
villankehruutehdas ynnä värjäyslaitos, kasvivoitehdas,
saippuatehdas, 5 pienempää nahkatehdasta, 2
kivenhakkimoa, drittelitehdas, 2 puunjalostustehdasta,
asfalttitehdas, 4 virvoitusjuomatehdasta, 3
olutpanimoa; telefoni o.-y. (tilaajia n. 750; yhteys
kaikille tahoille valtateitä pitkin) ja
Anniskelu-o.-y. (v:n 1913 voitto Smk. 156,007:60); Oulun
osuuskauppa r. 1. (vuosivaihto n. 2,2 milj. mk.).

— Pankkeja: Suomen pankin, Yhdyspankin.
Pohjoismaiden osakepankin,
Kansallis-osakepankin ja Vaasan osakepankin haarakonttorit
(perustamisajan mukaan lueteltuina), O:n
kaupungin säästöpankki (v:sta 1845, tallet. 31 p. jouluk.
1913 Smk. 6,157,000:—, omat varat Smk.
594,639:—), O:n kaupungin ja maaseurakunnan
säästöpankki Sampo (v:sta 1891, tallet. 31 p.
jouluk. 1913 Smk. 3.393,919:—, omat varat Smk.
93,000;—).

Laivaliikenteessä (yhdistetyssä ja
suoranaisessa kauppamerenkulussa) O :n
tullikamari-piirissä 1911 selvitettiin 303,655 netto rek.-ton.
Ulkomaille selvitetyistä aluksista 70,5% :11a oli
päämääränä Englanti. — Oma kauppalaivasto
käsitti 1911 ainoastaan 3 purje- ja 8 höyryalusta,
kaikki pieniä, yhteensä 479 netto rek-ton.
Säännöllinen höyrylaivayhteys on Lumijoelle,
Hailuotoon ja Iihin sekä Oulujokea myöten
Muhokselle. — Rautatie etelästäpäin valmistui

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0886.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free