- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1719-1720

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oulu

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1715

Oulu

288

Smk. 60,000: —, vesijohdosta Smk. 25,000 : — ja
liikennemaksuja Smk. 142,368:—. Omaisuus
ja velat: kiinteistöjen arvo 31 p. joulnk. 1912
Smk. 4,041,451:54 ja irtaimiston ynnä osakkeiden
Smk. 701,874:44; velat 31 p. joiiluk. 1913 Smk.
1,850,011:09. — Rahastoja: kauppiaiden
eläkelaitos (Smk. 860,000: —), työväen
sairas-ja hautauskassa (v:sta 1S84 Smk. 160,000:—),
teollisuudenharjoittajain eläkelaitos (v:sta 1878
Smk. 182,949):—), työväenyhdistyksen
säästökassa (tallet. Smk. 105,000:-—, omat varat
Smk. 3,000:—), merenkulkijain eläkekassa
(Smk. 71,500:—), merimieshuoneenkassa
merimiesten leskien ja lasten auttamiseksi (Smk.
89,000:—), kirkollinen köyhäin ja sairaiden
rahasto (Smk. 34,500:—), kymmenpenniyhdistys
(Smk. 14,000: — ), teatteritalon rahasto (Smk.
30,000:—), pienten lasten koulun kassa (Smk.
52,700: -—), kansankirjastotalon rakennusrahasto
(Smk. 198,500:—), A. O. ja Rösli Snellmanin
sairasapurahasto (Smk. 56,200: —), Maria
Aströ-min rahasto (hermosairaalan ylläpitoa varten;
Smk. 360.300:—), R. Widgrenin rahasto
(köyhien auttamiseksi; Smk. 136,000:—), vanhain
kodin yhdistys (Smk. 99,300:—), John
Torn-bergin lahjoitusrahasto ukkokotia varten (Smk.
29,200: —) y. m. pienempiä rahastoja.
Teollisuuslaitoksilla ja yhdistyksillä on vielä rahastoja eri
tarkoituksia varten, niinkuin työmiesten
eläkkeitä sekä sairas- ja hautausapua varten.

S. A. TV.

Historia. Oulujoen suulla oli jo keskiajalla
kauppapaikka, onpa arveltu, että sinne jo siihen
aikaan oli rakennettu jonkunlainen linnoituskin.
Uuden ajan alussa O. oli tärkein Pohjanmaan
n. s. „satamista"; siellä kauppamiehet Ruotsin
ja Suomen eteläisemmistä kaupungeista kesäisin
kävivät kauppaa, varsinkin turkiksista,
sisämaasta saapuvien karjalaisten kanssa, jotka siitä
suorittivat veroa haapiolta 1. venheeltä.
Oulun-linnan rakennutti Juhana TII:n venäläissodan
aikana 1590 Pietari Bagge. V. 1605 Pohjanmaan
kiiskynnaltia Iisak Bem sitten Kaarle IX :ltä sai
käskyn uudestaan rakentaa linnan ja sen
vastapäätä mannermaalle perustaa kaupungin.
Etu-oikeuskirjansa uusi kaupunki sai 1610: sen
porvareilla piti olla oikeus käydä kauppaa koko
Ruotsin valtakunnassa ja puutavaroilla
ulkomaallakin sekä säädetystä verosta rakentaa
saha-myllyjä ja polttaa tervaa. Myöskin
oikeutettiin kaupunki 1620 Heikinpäivän aikana talvella
pitämään markkinat Kalajoella, ,,koska Savon
talonpojilla siihen aikaan on tapana tavaroineen
sinne tulla". Mutta v:n 1617 kauppasäännöllä
oli sen purjehdus-oikeus rajoitettu Pohjanlahteen,
Turun ja Tukholman pohjoispuolelle, ja turhat
olivat sitten — jotain satunnaista poikkeusta
lukuunottamatta — porvarien pyynnöt
purjehdus-oikeutensa laajennuksesta. Näin ollen kaupungin
liike ei päässyt mainittavasti voimistumaan,
väkilukukin pysyi Isoon vihaan asti alhaisena, eikä
sekään auttanut, että O. ajoittaisin 1600-luvulla oli
lääninhallituksen paikkana. Teollisuutta edustivat
1640-luvulla perustettu pikipolttimo sekä
muutamat Merikosken putaissa olevat saha- ja
jauhomyllyt, mainitaanpa koskessa 1600-luvulla joku
.,väkivasarakin" metalliteollisuutta varten.
Tärkein vanhan Oulun teollisuuslaitoksista oli
kuitenkin linnan yhteyteen Plaatansaarelle 1617 pe-

rustettu kaira- 1. poramylly, jossa valmistettiin
m. m. kiväärejä ja joka laatuaan ainoana
Suomessa oli olemassa v :een 1638, jolloin se
siirrettiin Söderhamniin. Uuden iskun 0:lle tuotti
tervakomppanian perustaminen 1648, sillä
ulkomainen tervakauppa pidätettiin nyt muutamille
Tukholman kauppiaille ja 0:n osalle tuleva
terva-määrä rajoitettiin osaan entisestä, 295 lästiin.
Jo alusta alkaen oli kaupunkiin perustettu koulu,
jossa jo 1613 oli 70 oppilasta ja joka 1682 tehtiin
triviaalikouluksi. V. 1642 määrättiin 0:uun
elokuussa pidettäväksi vapaamarkkinat. Vuosisadan
keskivaiheilla oli kaupungissa pormestari
Krögerin ja kaupunkilaisten välillä pitkällinen,
vuosikymmenen ajat kestävä riita, joka vihdoin 1662
päättyi Krögerin virasta erottamiseen. V. 1652
O. suurimmaksi osaksi paloi; Ison vihan aikana
se oli useamman kerran hävityksen ja ryöstön
alaisena. Tämänaikaisia onnettomuuksia lisäsi
kaksi 1705 sattunutta tulipaloa, joissa
kolmattasataa taloa tuhoutui. Uudenkaupungin ja Turun
rauhanteot vaikuttivat 0:n kauppaan siten, että
Ruotsille jääneen Pohjois-Karjalan kauppa nyt
suureksi osaksi suuntautui sinne. Mutta kohta
vapaudenajan alusta alkaen ilmestyy entistänsä
itsetietoisempana se tyytymättömyys, jota
ankara ja kohtuuton kauppapakko oli
Pohjanlahden kaupungeissa synnyttänyt. Jo valtiopäivillä
1719 ja 1720, siis sodan vielä kestäessä,
Pohjanmaan kaupungit, niiden joukossa O., aloittavat
taistelunsa vapaampien kauppaoikeuksien
saamiseksi itselleen, mutta kohtaavat kovaa vastarintaa
Tukholman etujen edustajilta, ja tätä taistelua
jatkuu sitten aina v :een 1765 asti, jolloin vihdoin
kauppapakko murretaan ja O. saa tapulioikeuden.
V. 1776 O. myös tuli nyt perustetun uuden
läänin pääkaupungiksi. Nämä seikat vaikuttivat,
että kaupunki suuresti kasvoi ja väkiluku
lisääntyi : ennen Isoa vihaa se korkeimmillaan
ollessaan tuskin lienee noussut yli 1,000 hengen, mutta
1800 oli asukasluku 3.483. Oulunlinna, jota
huonossa korjuussa yhä käytettiin vankihuoneena
ja makasiinina, syttyi 1793 palamaan ja räjähti
ruutikellariin iskeneestä salamasta. V. 1822
tou-kok. 23 p. koko kaupunki paloi. Alkupuolella
ISOO-lukua laivanvarustajatoiminnalle ja
puutavarakaupalle alkanut edullinen aika kohotti
mahtavasti 0:n liikettä ja merkitystä. V. 1842
oli O., laivojen lukuun ja suuruuteen nähden,
ensimäinen Suomen kaupungeista, viennin arvoon
nähden kolmas ja tuonnin arvossa neljäs
järjestyksessä. Suuren tuhon tosin tuotti Itämainen
sota, jolloin 1854 kesäk. 1 p. engl. amiraali
Plum-ridge poltatti suuren tervahovin, satamassa
olevat laivat sekä tavaravarastot, mutta kaupunki
toipui pian taas tästä hävityksestä ja myöskin
teollisuus rupesi nyt saamaan tärkeän sijan
kaupungin elinkeinojen joukossa; esim. 1860-luvulla
perustettiin Aström-veljesten suuri
nahkuriteh-das. Uuden huomattavan edistysaskelen tuotti
kaupungin menestykselle Pohjanmaan radan
valmistuminen 1886. Sivistyslaitosten alalta on
mainittava, että tyttökoulu (ruotsinkielinen)
perustettiin 1859, suomenkielinen reaalikoulu 1874.
jolloin entisen alkeiskoulun kieli muutettiin
yksistään ruotsiksi, ja suomenkielinen yksityislyseo
samana vuonna (otettiin valtion huostaan 1882).
Kaupungin väestön lisäyksen viime vuosisadan
kuluessa osoittavat seuraavat luvut: 1815 oli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0888.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free