- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1723-1724

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oulujoki, 3. Joki - Oulujärvi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1723

Oulujärvi

1724

Oulunsoutajat levähtämässä.

aikaan 197,317, korkean veden aik. 756,000 ja
matalan veden aik. 136,080 (siis Suomen
voimakkain koski); muodostettuaan vielä
Muhoksen ja Oulun välillä Madetkosken, O. laskee
mereen Oulun kaupungin kohdalla Merikoskea
myöten. — 0:11a on vain vähäisiä sivujokia;
oikealta se saa Oterma-, Utos- ja Sanginjoet sekä
vasemmalta Muhosjoen. -— 0:n keskileveys on
Muhoksessa 270 m, Madetkoskessa 180 m ja
Merikoskessa 350 m. Suurin syvyys on tavallisesti
koskien alla; syvin mitattu paikka on
Muhoksessa, Montankosken alla 23,is m. —
Lumensula-misen aikaan 0:n vesi on hiukan sameata,
muulloin verrattain kirkasta ja kirkkainta talvella.
Kevättulva nousee tavallisesti 1,5-2,4 m yli
keskimääräisen vedenpinnan korkeuden. Jäätyminen
alkaa tav. marraskuussa; suurimmat kosket
pysyvät kuitenkin osittain tai kokonaankin
jäätymättöminä. sitävastoin pienemmät, esim.
Madet-koski, ovat kovina talvina olleet umpeensa jäässä.
Varhaisin tunnettu jäätyminen on alkanut
lokakuun loppupuolella (1894 20 p. lokak.),
myöhäisin taas joulukuun lopussa (esim. 1911).
Jään-lähtö tapahtuu 0:n alaosissa tav. toukokuun
alussa (Oulujärvi luo jäänsä vasta 3 viikkoa
myöhemmin). Jäänlähtö aiheuttaa monasti
huomattavia vaurioita, jäiden pakkautuessa ahtaisiin
kohtiin, kohottaen siten korkeita tulvia; niinpä
tuhoutui siitä syystä 1714 Linnasaaren silta.
1889 Merikosken keskimäinen silta, 1897
joutuivat Oulun kauppatori ja Raatinsaari tulvan
valtaan. 1905 tulvautui vesi myös pahoin Oulun
kaupunkiin j. n. e. — 0:n laakso käy kaakosta
luoteeseen, todennäköisesti pitkin
maanrepeämävii-vaa. joka johtaa joen kulun niin suoraan mereen.
Erosioni on paikoittain saanut aikaan 20 m :kin
korkuisia rantatörmiä. — Ylimaalaisten
tervaveneet välittävät kesäisin osittain
tervankulje-tusta. osittain myöskin matkailijaliikettä alas
joen luonnonihania koskia.
Matkailijaliiken-teen kaikinpuolisesta järjestämisestä 0:11a on
Suomen matkailijayhdistys jo kauan aikaa
pitänyt huolta omine koskenlaskuveneineen ja
koskenlaskijoineen, moottoriveneineen,
matkailija-majoineen j. n. e. Niskakosken varrella on
matkailijayhdistyksen „kalastajakoti" Uutela.
Matkailu-koskenlasku Vaalasta (niskasta) jatkuu
tavallisesti vain Muhokselle saakka, josta on

höyrylaivaliike Ouluun. Varsinaiset
tervaukulje-tusveneet laskevat koko 0:n. aina
Toppilansal-tneen saakka. Jokea ylöspäin kuljettaessa
sauvotaan veneet ylös muissa koskissa, paitsi
Pyhä-koskessa, jossa ne vedetään hevosella pitkin
maantietä kosken ohi. — 0:n vesialue alkaa
Suomen itäisiltä rajaseuduilta, kahtena valtavana
vesireittinä, Hyrynsalmen ja Sotkamon reitteinä,
jotka laskevat 0:n vesistön keskusjärveen O u 1
u-järveen (ks. t.), johon näitten lisäksi
kerääntyy joukko pienempiä vesiä eri tahoilta.

Oulujoen koko vesialue on n. 200 km2 (Gyldén
244 km2. Strelbitsky 196 km2, Ä. Laurin 196,!..
km2). Vesialueeseen kuuluvista joista, järvistä,
koskista y. m. tarkempi selonteko eri
hakusanoissa.

Oulujoen koskiluettelo:

Nimi Putouksen pituus 111. [-Putouskor-keus-] {+Putouskor- keus+} m. [-Hevosvoimain-] {+Hevos- voimain+} ä&rlt keskiveden aikaan. [-Teollisuuslaitoksia.-] {+Teollisuus- laitoksia.+}
Niskakoski n. 8,500 31,s 99,840 2 myllyä
(Kauko-koskessa).
\hmas- .. . . — (.0 23.147
Sotka- .. . . 2,136 7,4 25.752
Pyhä- „ 20,000 56,7 197.317 4 myllyä (3
Yli-Paskossa, 1
Ämmäkoskessa).
Madet- „ . . 3,500 7 9.792
Meri- „ 1.800 6, 24,267 Nahkatehtaat (Ästriimin);
Säh-kuvoima-asema.

./. E. E. é L. Unen.

Oulujärvi. 1. Suuruudeltaan Suomen järvistä
neljäs Laatokkaa lukuunottamatta, on Suomen
kartaston mukaan 1.002 km2. Rantaviivan pituus.
.Manamansalon suuri saari mukaan luettuna, on
n. 590 km. Korkeus yi. merenp. 122,5 m. O. on
matalan ja tasaisen Pohjanmaan rannikkoseudun
ja mäkisen sisämaan välillä: länsipuolella
ympäröivät sitä matalat maisemat, itäisen osan
ympärillä on korkeitakin kukkuloita. Järvi on
nähtävästi muodostunut kallioaltaaseen, sillä
länsipuolellakin pistää kallioperä esiin irtonaisten
maalajien alta, ja järvestä Siikajokeen johdettu
tukkikanava on puhkaistu kallioon, nalki
järven kulkee hietainen harju, joka tulee meren
rannikolta Oulujoen eteläpuolitse ja muodostaa
järveen pitkän Säräisniemen, koillisosan
Manamansalon saarta, Arjänsaaren ja kaakkoisrannalle
Ivoutaniemen ja Paltamon. Manamansalon saari
jakaa järven kahteen pääosaan, joista luoteinen
on nimeltään Niskanselkä. kaakkoinen
Arjän-selkä; viimemainitusta eroaa koilliseen
vähäisempi Paltaselkä. Ärjänselän yhdistää
Niskan-selkään lounaisessa Alassalmi ja Manamansalon
koillispuolella kapea, kapeimmassa kohdassaan n.
170 m leveä Kaivanto, jonka kautta laivat
kulkevat Kajaanista Vaalaan, Oulujoen niskaan.
Matalan veden aikana täytyy höyrylaivojen kiertää
Alassalmen kautta. Järven huomattavimmat
lahdet ovat Vuottolahti etelässä, Mieslahti ja
Jor-muanlaliti idässä ja Jaalanganlaliti sekä
Kanka-rinlahti pohjoisessa. Saaria, joiden ympärys on
isompi kuin 500 m, on yli 70. Suurimmat näistä
ovat, paitsi Manamansaloa. Kuostunsaari
edellämainitun pohjoispuolella, Ärjänsaari ja Toukka,
jotka kaikki ovat laivareitin lähellä. Käkisaari
Manamansalon eteläpuolella on oikeastaan niemi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0892.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free