- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1725-1726

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oulujärvi - Oulun hiihto - Oulunka, ks. Oulanka - Oulun kihlakunta - Oulunkylä (Åggelby) - Oulun lääni - Oulun läänin talousseura

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1725

Oulun hiihto—Oulun läänin talousseura

1726

jonka kapea salmi erottaa mantereesta. Järven
ympäristö on Paltaselän ympärillä paikoitellen
kaunista korkeine kukkuloineen; muualla maat
ovat enimmäkseen karuluontoisia ja soisia.
Rannat ovat Niskan- ja Ärjänselän pohjoissivulla
enimmäkseen kivikko- ja metsärantoja, joita
lahtien varsilla luhta- ja suorannat katkaisevat.
Etelärannalla on vähemmän kivikkorantoja ja
enemmän pitkiä hietakaarteita ja laajoja luhtia.
Paltaselän ympärillä vaihtelevat metsä-,
luhta-ja kalliorannat, joita muilla rannoilla on
vähemmän. Erikoisia ovat järven halki kulkevan
harjumaiseman rannat, jotka ovat melkein
kauttaaltaan korkeita vyöryviä hietatörmiä, joita
järven aallokko kuluttaa sortaen vuosittain uusia
metsä- ja peltokaistaleita veteen. Paltamon
Kirkkoniemellä syöpyy entinen hautuumaa. Paitsi
hietarantoja kuluvat myöskin luhtarannat
ympäri koko järven: monet luhtakantaiset niemet
ovat muuttuneet saariksi. Tähän yleiseen
kulumiseen on syynä paitsi veden korkeuden suurta
vaihtelua todennäköisesti vedenpinnan jatkuva
kohoaminen. Suuresta laajuudestaan huolimatta
järvi on sangen matala. Pienillä aloilla sen
syvyys on suurempi kuin 14 m, yli 20 m:n
syvyiset kohdat ovat vain pieniä kuoppia, ja suurin
syvyys on vain 34,s m, eräs kuoppa Ärjänsaaren
ja Manamansalon välillä. Kaikki lahdet ovat
yleensä jotensakin matalat, syvin
Kankarinlahti-kin on syvimmissä kohdissaan vain 9-11 m syvä.
Veden väri on ruskahtava. Järveen laskee
kaakkoisesta Sotkamon reitti Kajaaninjoen kautta,
koillisesta Hyrynsalmen reitti Kiehimänjoen
kautta, lisäksi seitsemän pientä jokea ja
kymmenkunta isompaa puroa. 100 km pitkä Oulujoki
vie sen vedet mereen. Vesi on alimmillaan
kevättalvella, tavallisesti huhtikuussa. Toukokuussa,
jolloin jään lähtö tapahtuu, vesi alkaa kohota ja
on korkeimmillaan tavallisesti kesäkuussa,
väliin jo toukokuun lopulla, väliin (sateisina
kesinä) vasta heinäkuussa tahi myöhemminkin.
Suurien tulvien aikana vesi voi olla 100-130 em
keskiveden korkeutta ylempänä ja erittäin
matalan veden aikana 60-70 cm keskikorkeutta
alempana. Jääkauden jälkeen oli Oulujärven
ympäristö veden peitossa; maan kohottua muodostui
Oulujärven paikalle lahti, jonka suu oli
Säräis-niemen eteläpuolella, missä 4-5 m korkea
vedenjakaja erottaa järven Siikajoen vesistöstä. —
Järven ympäristö on jotensakin harvaan asuttua.
Paitsi Kajaanin kaupunkia (Kajaaninjoen
varrella), jonka rannasta on laivakulku järvelle, on
järven rannalla Paltamon, Säräisniemen ja
Vuolijoen pitäjien kirkonkylät sekä useita pienempiä
kyliä ja yksityisiä taloja. Kalastus on tärkeä
elinkeino. Tärkeimmät kalat ovat muikku, hauki,
siika, kuha ja made. Sitäpaitsi pyydetään
ahventa, särkeä, lahnaa ja säynävää. Lohiakin
saadaan jonkun verran. I. L.

2. Samannimisen järven ympärille syntyneen
ensimäisen seurakunnan nimi. Uutisasukkaita
siirtyi tänne ensimäinen ryhmä 1552. Oma pappi
mainitaan 1559. Kirkon, joka oli Manamansalon
(ks. t.) saarella, venäläiset polttivat nähtävästi
1581. Kun seurakunta uudelleen perustettiin 1599.
rakennettiin kirkko Paltaniemelle, josta
seurakunta sai myöhemmän nimensä Paltamo.
O.-nimi-tystä käytettiin kuitenkin yleisesti vielä
1600-luvun alkupuolella. A. Es.

Oulun hiihto, v:sta 1889 lähtien, alussa
yksityisten asianharrastajain, myöhemmin Oulun
hiihtoseuran toimeenpanemat suuret jokavuotiset
hiihtokilpailut ja suksinäyttelyt. Kl. U. 8.

Oulunka ks. Oulanka.

Oulun kihlakunta käsittää Limingan,
Kempeleen, Temmeksen, Lumijoen, Tyrnävän, Oulujoen
(1. Oulun maalaisk.), Oulunsalon, Muhoksen,
Utajärven, Kiimingin, Ylikiimingin. Haukiputaan,
Iin, Kuivaniemen, Pudasjärven, Taivalkosken ja
Kuusamon kunnat Oulun lääniä. Pinta-ala
(maata) 28,937,i km2; väkiluku 1908 71,943
henkeä (=2,5 km3:llä). L. E-nen.

Oulunkylä (ruots. Äggelby). 1. Suuri
huvilayhdyskunta n. 8 km:n päässä
Helsingistä, Helsingin-Riihimäen radan varrella.
Helsingin pitäjässä; 2,131 as. (1913). Apteekki. Vai
vaistalo (Forsbyssä). Lastenkoti (Oulunkylän
kartanossa). Helsingin maalaiskunnan
kunnanlääkärin asuinpaikka. Huopalahden piirin
nimismiehen asuinpaikka. Helsingin kunnan kanslia.
Vanhoja kartanoita: Oulunkylän kartano ja
Do-marby. Lomarbyn taimitarha.
Teollisuuslaitoksia: Malmin puutavaraliike o.-y.; Oulunkylän
valaistus o.-y. Kilpa-ajorata. — Rukoushuone,
puusta rak. 1905; Helsingin pitäjän khra pitää
siellä täydellisiä jumalanpalveluksia 4 kertaa
vuodessa. — 2. Rautatieasema (V 1.),
Helsingin-Riihimäen radalla, Kottbyn ja Boxbackan
seisahduslaiturien välillä, 7 km Helsingistä.

L. IJ-ncn.

Oulun lääni (63° 25’—70° 06’ pohj. lev. ja 4° 26’
länt. pit. -—5°47’ it. pit. [Helsingistä]), Suomen
lääneistä suurin, käsittää suurimman osan
Pohjanmaata ja koko Suomen-Lapin; se jakautuu
Oulun, Sälöisten, Haapajärven, Kajaanin, Kemin
ja Lapin kihlakuntiin. Lääniin kuuluu Oulun,
Raahen, Kemin, Tornion ja Kajaanin kaupungit,
sekä 69 maalaiskuntaa (1914). Pinta-ala 165.641
km2, josta maata 158,549 km2; väkiluku 1908
313,159 (= 2 1 :tä km2:iä kohti), niistä
maalaiskunnissa 284,887 (= 1,8 1 :tä km2:iä kohti).
V. 1910 oli väkiluku 328,311 henkeä, joista miehiä
167.016 ja naisia 161,295; suomenkielisiä 292,642,
ruotsinkielisiä 1,629, venäjänkielisiä 1,
saksankielisiä 6 ja muunkielisiä 1,672 (viim. main.
luvussa lapinkieliset 1,659). — Viljeltyä maata
473,784 ha (1901). Hevosia 27,762 ja nautoja
145,000 (1911). — Läänin pääkaupunki Oulu.

L. 11-nen.

Oulun läänin talousseura perustettiin jo
1S28 ja siihen kuului silloin ja pitkät ajat siitä
lähtien koko lääni. Eri aikoina ovat siitä
eronneet itsenäisiksi Perä-Pohjolan ja Kajaanin
maanviljelysseurat sekä Lapin maatalousseura (ks. n.).
Nykyinen alue käsittää Oulun, Salon ja
Haapajärven kihlakunnat (viimemainitusta poisluettuina
Reisjärvi, Sievi, Rautio ja Kalajoki, jotka ovat
siirtyneet Keski-Pohjanmaan
maanviljelysseuraan). Vieläkin on seuran alue (1912) n. 41,000
km2 ja siinä asuu yli 160.000 henkilöä
maalais-väestöä. Alkuaikoinaan seura erityisesti harrasti
perunanviljelyksen tunnetuksi tekemistä, vähän
myöhemmin pellavan ja hampun. Sittemmin
tulevat suoviljelys, tervanpoltto, heinänsiementen
ja uusien maanviljelyskalujen tunnetuksi
tekeminen ja levitys, käsityötaidon edistäminen j. n. e.
erityisen huomion esineiksi. V. 1840 mainitaan
seurassa olleen jäseninä 213 sivistyneeseen sää-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0893.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free