- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1727-1728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oulun läänin talousseura - Oulun maalaiskunta, ks. Oulujoki 1 - Oulun maaseurakunta, ks. Oulujoki 2 - Oulun museo, ks. Oulu ja Paikallismuseot - Oulun rata - Oulun rovastikunta - Oulunsalo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1727

Oulun maalaiskunta—Oulunsalo

1728

tyyn kuuluvaa ja 102 talonpoikaa. 1860-luvulla
alettiin perustaa seuran laatimain
mallisääntöjen mukaan liaara-osastoiksi paikallisia
talouskuntia (hushällsyillen), jotka kuitenkin jo
1870-luvulla häviävät ja seura kääntyy paikallisissa
asioissa kunnallislautakuntien puoleen.
Ensimäi-nen maamiesseura perustettiin 1896 (Pulkkilaan).
V. 1912 oli paikallisseuroja 58 ja silloin oli 47 :ssä
tietoja antaneessa seurassa henkilöjäseniä yhteensä
1,658. V:een 1882 oli kuvernööri seuran
itseoikeutettu puheenjohtaja. V. 1888 valitaan
ensi-mäinen talonpoikaismies johtokuntaan.
Johtokunnan pöytäkirjakielenä oli v :een 1894 ruotsi.
Henkilöistä, jotka huomattavammin ovat
vaikuttaneet seurassa, on mainittava: seuran perustaja
maaherra A. Stjernschantz (esimiehenä 1828-33),
ensimäinen sihteeri professori G. Toppelius
(johtokunnan jäsenenä 1828-65), laamanni L. Pentzin
(sihteerinä 1841-69), lääninagronomi K. O.
Laurin (johtokunnassa 1880-1901) sekä tilanomistaja
E. W. Pentzin (johtokunnassa v:sta 1888,
esimiehenä 1893-1902). Seuralla on oma talo Oulussa,
vrt. Maanviljelysseura. [U. Wegelius,
„Oulun läänin talousseuran 75-vuotinen historia"
(1904).] U. B.

Oulun maalaiskunta ks. Oulujoki 1.

Oulun maaseurakunta ks. Oulujoki 2.

Oulun museo ks. Oulu ja
Paikallismuseot.

Oulun rata. Pääraiteen koko pituus
Seinäjoen aseman lähtövaihteesta Tornion asemapihau
loppupäähän on 466,69 km; tienpinnan korkein
kolita, 106,98 m yi. merenp., on 2 km Kilpuan
aseman pohjoispuolella 253:nnella krn:llä
Seinäjoelta ; tienpinnan alin kohta 2,53 m yi. merenp.
on 3 km Kemin eteläpuolella 437 :nnellä km:llä
Seinäjoelta; rautatien tasosta on penkereillä ja
silloilla 407,71 km (=87,s«%), leikkauksissa 58,98
km (= 12,64%); syvin leikkaus 6,75 m on 10 km
etelään Sievin asemalta. Penger kaikkialla,
paitsi asemilla, tehty yhtä raidetta varten. —
Haararadat: Bennäsin (Pännäisten) asemalta
Pietarsaareen 11 km (Alholmaan 14,ei km) ;
Kokkolasta Ykspihlajaan 5,15 km; Siikajoen satamarata
2,15 km; Oulusta Toppilan satamaan 1,58 km;
Kemin satamarata 1,8 km; sitäpaitsi
yksityiset haararadat: normaaliraiteinen Raaheen (pit.
28 km), kapearaiteinen (0,eo m)
Uuteenkaarlepyy-hyn (pit. 8,os km). — Radalla (sivuradat [paitsi
yksityiset] huomioonotettuina) (1912) 34 asemaa,
6 satama-asemaa ja 18 seisauslaituria; useita
suuria rautasiltoja Pohjanmaan lukuisien jokien
yli, suurin kaikista Kemijoen siltarylimä, jossa
Isohaaran poikki vie yksijänteinen 125 m pitkä
silta ja Vähähaaran poikki 5-osainen silta, jossa
kolme 60 m :n ja kaksi 45 m :n pituista jännettä. -—
Radan eri asemilla (Seinäjokea lukuunottamatta)
1912 saapuvien matkustajain luku 520.204.
lähtevien 525,817; saapuvaa tavaraa 260,108, lähtevää
341,561 ton. — Esitystä Oulun radan
rakentamisesta käsiteltiin ensi kerran jo 1877 v:n valtio-

päivillä, mutta se jäi sillä kertaa sillensä, ja
radan Seinäjoelta Ouluun rakentaminen
päätettiin v:n 1882 valtiopäivillä. Vaasan radan
valmistuttua syksyllä 1883, aloitettiin työt heti
0:n radalla; se valmistui 1886 ja avattiin
säännölliselle liikenteelle 1 p. marrask. 1886
(valmistumisjuhlani suudet 29 p. lokak.). Kustannukset
radan valmistuessa 19,540,000, kaiken jouduttua
lopulliseen kuntoon 1888 19,701,000 mk. (=
58,528 mk. km :ltä). Radan jatkaminen Oulusta
Tornioon päätettiin v:n 1897 valtiopäivillä,
jatko valmistui ja avattiin säännölliselle
liikenteelle 16 p. lokak. 1903; tämän ratajatkon
lopulliset rakennuskustannukset nousivat 14,828,237
mk. (1906). Koko radan arvo (1912) 34,535,000
mk. — Haararata Rovaniemelle ks.
Rovaniemen rata. [Rataosan Seinäjoki-Oulu
rakennutti „Oulun rautatierakennuskomitea" eikä
Tie-ja vesirakennusten ylihallitus.] L. H-nen.

Oulun rovastikunta käsittää Oulun, Oulujoen
(Oulun maaseurak.), Oulunsalon, Limingan,
Lumijoen, Temmeksen, Kempeleen, Tyrnävän,
Muhoksen, Utajärven, Iin, Kuivaniemen, Kiimingin,
Ylikiimingin, Haukiputaan, Pudasjärven,
Taivalkosken ja Kuusamon seurakunnat Kuopion liiippak.

Oulunsalo (ruots. Uleåsalö). 1. Kunta.
Oulun 1., Oulun klilak., Oulujoen-Oulunsalon
ni-mismiesp.; kirkolle Kempeleen rautatieasemalta
7 km. Pinta-ala 78,5 km3, josta viljeltyä maata
(1910) 2,060 ha (siinä luvussa puutarha-ala
0,78 lia ja luonnonniityt 1,352 ha).
Manttaalimäärä 165/],, talonsavuja 49, torpansavuja 44
ja muita savuja 9 (1907). 1,913 as. (1913):
273 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 159 (1901). 222 hevosta.
895 nautaa (1911). — Kansakouluja 2 (1914).
Vv. 1871-1909 toimi kunnassa kasvatuslaitos
orpoja ja turvattomia poikia varten (lakkautettu
sen. päät:llä 13 p:ltä lokak. 1909). Säästöpankki.
— Teollisuuslaitoksia: Varjakan saha;
osuuskunta „Jymyn" mylly- ja sahalaitos (höyryllä
käypä). — Kesä- ja talvimerikalastusta
harjoitetaan huomattavasti. — Säikkärannasta (n. 3 km
kirkolta) ja Varjakasta (7 km) kesäisin
säännöllinen laivaliike Ouluun. — 2. Seurakunta,
keisarillinen. Kuopion kiippak., Oulun
tuomio-rovastikuntaa: mainitaan historiallisissa
asiakirjoissa jo 1415 karjalaisten, novgorodilaisten ja
turkulaisten tunnettuna kauppapaikkana
Owla-salon nimellä; Ouluun kuulunut kappeli, joka sai
oman kirkon 1665, tuli pitäjänapulaisen
asuinpaikaksi 1761, sai kappelinoikeudet ja oman
kappalaisen kunink. käskykirjeellä 23 p:ltä
ke-säk. 1803; määrättiin eroamaan omaksi khrakiksi
sen. päät:llä 26 p :ltä tammik. 1904 (ensimäinen
vak. khra v:sta 1911). Kirkko (kolmas
järjestyksessä) puusta, rak. 1888-91. [J. N.
Merenheimo, »Oulunsalon ulirikirkko"
(Pohjoispohjalaisen osakunnan albumi „Jouko" I, sivv. 265-81) :
A. H. Snellman, »Oulun kaupungin historia".]

L. H-nen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0894.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free