Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ovibos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11
Ovidukti Oxenstjerna
1.»
- <i»i.. mainittakoon vam : ötalschliiger. ..Amore»"
Brandt. \r» Aiuatoria" |1902 L.
Mill-ler ü.lemnat edelliset »ekii ..Remedia ainoris",
IMU Haupt Korn Müller. ..Metamorpbosos"
1S80-92 lVter Fasti" i,3 (win 18S’.l> : Koru.
EpiMulw ex P." 18tW).J E. B-l.
Ovidukti. inuiiitjohdin, k-,
Sukupuolielimet, K m k.
Oviedo /-f’-/. O n provinssin pääkaupunki
Pohjois-Espanja–.i Vsturian maakunnassa. 26 km
Biskajan-lahdi-ta eteläin, ratojen risteyksessä:
ir .’69 as. il9l0). Goottilainen tuomiokirkko
• p<t 1 s.) 700-luvulta olleen kappelin paikalle,
«aulia linna, kaupungintalo. Monta oppilaitosta.
> liopi»to iper. 1580; ei täydellinen), opettajasemi
naari. taidekoulu, arkeol, museo, ilmat,
obser-ratori y. m. Piispanistuin. — Teollisuus
huomattava: ase-, puuvilla-, villa-, rautatavara-,
nu.ka- ja tulitikkutehtaita. Marmorilouhoksia;
0 u provinssi on kivihiili- ja rnutnmalmirikastn.
Vilkas maanviljelystuotteideu kauppa. —
O. on roomal. Asturum Luc us. Sinne perusti
Kroila 756 ensimäisen, maurilaisista
riippumattoman raition pääkaupungin; sinä O. oli v:een
924 jolloin pääkaupungiksi tehtiin Leon.
(E. E. K.)
Oviparinen (lat. övutn = muna, parfre =
synny ttiä . munia laskeva eläin, vastakohta v i v
i-parinen. eläviä poika-ia synnyttävä. —
Ahtaammassa merkityksessä ovat o:ia vain ne
eläimet, joiden muna laskiessa vielä on yhden
*olun luontoinen ja tulee vasta silloin tai
myö-liemmin hedelmöitetyksi (esim. sammakkoeläimet.
um immat kalat), o v o-v iviparisia taas ne
el ii imet. joiden lasketussa munassa jo on
enemmän tai vähemmin kehittynyt sikiö (esim. munia
l» «kerat matelijat, linnut). /. V-«.
Ovis ks. L a m m a a.
Ovistit I. o r u 1 i s t i t ks. A n i m a 1 k u-
1 i • m i.
Ovo-viviparinen ks. Oviparinen.
Ovajaniko-Kulikovskij /-;a’- -ko’-J, D m i
t-rij Nikolaevit» (a. 1853). ven.
kirjallis-historioitsija. Opiskeltuaan Odessan yliopistossa
hän antautui tutkimaan intialaisten mytologiaa j:i
uskonnollisia käsityksiä, jolta alalta ovat hänen
•-nsimAiset tieteelliset teoksensa, m. m. tohtorin
vlitftskirja ..Intialaisten tulenpalvonnasta
vedojen aikakaudella". Ollut vertailevan kielitieteen ja
- inskriitin profi-sorina Kasaanissa ja Ilarkovnssa.
joua liittyi Potebnjan kehittämään kielitieteen
psykologiseen tutkimustapaan. Myöhemmin O.-K.
on liikkunut kirjallisuushistorian alalla käsitel
Ien m. m. Turgenevia ja
Tolstoj ta. V. J. ii kka.
Ovulatalonl, kypsän
munasolun irtautuminen inunauir
jaata munafollikelin murtuessa,
ka. Kuukautiset.
Ovullatlt ks. A n i m a I k
u-1 i ■ m i.
Ovum k• Munasolu.
Ozalla, käenkaali, laji
rikas Oxa/ufaretr-heimon suku.
Kukat orat «Ateettäiset, niiden
pohjaluku 5; hedelmä kota.
Useimmat orat ruohoja, joilla
on kerrotut lehdet. Suku on
hyvin runsaasti edustettu var-
sinkin Etelii Afrikassa. Tavallinen kosteahkoissa
metsissämme on käenkaali 1. ketunleipä
. 0. ace totella J. pioni valkokukkainen vnnokasvi,
jonka kolmisormiset lehdet ovat
hnppnmenmakui-sia suuren oksaalihaponpitoisuutensa takia.
Muutamia lajeja viljellään koristuskasveina. Useiden
troopillisten lajien paisuneita lisäjuuria syödään.
>r. l.
Oxe /uksrj. tansk. aatelissuku.
1. Torbeu O. (k. 1517), Kööpenhaminan
päällikkö n. v :sta 1514. Kristian 11 svytätti 0:ea
siitä, että hän muka oli myrkyttänyt kuninkaan
rakastajattaren. Dyveken, ja mestautti hänet,
vaikkei syytöstä oikeaksi todistettu. Tämä oli
yhtenä aiheena välien rikkoutumiseen kuninkaan
ja aateliston viilillä, josta seurasi Kristianin
kn-kistus.
2. Peder 0. (1520-75), edellisen veljenpoika,
opiskeli kauan ulkomailla, hankki kotiin
palattuaan käsiinsä useita suuria tiloja, joita hän
hoiti etevällä tavalla, sai useita läänityksiä.
V. 1552 O. pääsi valtaneuvoskuntaan ja oli
Kristian III :u suosiossa. Mutta pian häntä
syytettiin monenlnatuisista väärinkäytöksistä; hän
kieltäytyi vastaamasta ja pakeni Saksaan
1558. Poissa ollessaan O. vehkeili Tanskaa
vastaan seitsenvuotisen sodan aikana. V. 1566
Fredrik II kutsui hänet takaisin, hän tuli
valtakunnan hovimestariksi 1507, järjesti raha-asiat
taitavasti, suosi myös tieteitä ja oli kuolemaansa
-ankka hallituksen vaikuttavin mies. G. R.
Oxelösund fukselö-], satama ja taajaviikinen
yhdyskunta (v:sta 1899) Ruotsissa. Nyköpingistä
etelään, O.-Flen-Västmanland nimisen radan
(valmis 1877) eteläpäässä, mniniosntamnisen Brevik
nimisen Itämeren lahden rannalla: 2,526 as.
(1913). — Uudenaikaiset satamalaitteet malmin
lastausta varten (lastauskyky 8.000 ton.
vuorokaudessa) ; O:n kautta lähetetään ulkomaille
Keski-Ruotsin (Grängesbergin alueen) rautamalmi
(1913: yli 1 milj. ton.). Ulkomailta tuodaan
paljon kivihiiltä (1911: 200.000 ton.), polttoöljyä
y. m. Satamassa selvitettiin 1911 l,t milj.
rek.-ton., josta ulkomaisessa laivaliikenteessä 1 milj.
rek.-ton. — Melkoinen huvila-asutus.
(E. E. K.)
Oxenstierna [ukamsSrnaJ, Ruotsin mainioim
pia ylimyssukuja, jonka polvilukua voidaan
seurata 1300-luvun alkupuolelle asti ja joka
vaakunanaan käytti häränotsaa („oehsenstirn"), josta
nimi on syntynyt. V. 1561 yksi haara siitii
kohotettiin vapaaherran säätyyn; Aksel O. (ks.
alempana) tuli 1614 Kemiön vapaaherraksi ja
1645 Södermören kreiviksi; Gabriel Kustaanp.
Oin pojat saivat 1651 Kurkijoen I. Kronoborgin
kreivikunnan ja Gabriel Pentinp. O. sam. v.
Korsholman ja Vaasan kreivikunnan. Ruotsissa
suku vielä elää.
1. Pentti Jönninpoika (k. n. 1450),
valtaneuvos, Uplannin laamanni, kuninkaan
hovimestari. valittiin 1448 Kristofer Baierilaisen
kuoltua veljensä kanssa (ks. seuraavaa)
valtakunnan hoitajaksi. Hänen poikansa olivat
arkkipiispa Jöns Pentinpoika (ks. alempana) ja
valta-neuvos Kristiern Pentinpoika, joka 1457-63 oli
Turun linnanisilntänä.
2. Niilo J ö n s i n p o i k a, valtaneuvos,
valtionhoitaja 1448, isäntä Nyköpingin linnassa,
]f.–a hänen syytetään suosineen merirosvoja.
KHrnkssIl
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
