- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
19-20

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - P ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

P. latinalais eurooppalaisen kirjaimistoa
kuu-datoista kirjain, palautuu lähinnä vastaavan
kreik. kirjaimen vanhempaan,
piirtokirjoituksissa esiintyvään muotoon (ks. kuvataulua
Kirjoitus I). Aspireerattu (ks. t.) p (ph)
merkittiin kreik. kirjoituksessa erikoisella,
qs-kirjai-mrlla. jota foinikialaisilla ei ollut. P:n
äännearvo on p; huomattakoon kuitenkin, että ph,
jolla kreik. <f useiden eurooppalaisten kielten
kirjoituksessa merkitään, äännetään f:ksi (vrt.
e*im. Physik, Photograph).

p iianne on ääntämispaikkaan katsoen
huuli-ilnnr Ubiaali), ääntämistapaansa nähden taas
«ulkuäänne klusiili), sitä äännettäessä kun
ni-mittäin huulet painautuvat toisiaan vastaan.
Santaan tapaan muodostuvasta b-äänteestä p eroaa
liina, että jälkimäinen on pulieäänetön, edellinen
taas puheäänellinen.

Lyhennyksissä roomalaisis-a kirjoituksissa P
voi olla = Publius, Popula*, Pontifex, Proconsul,
uudempana aikana s Papa (paavi), Pastor,
Pro-/■ >*’,r, Pater y. m.; viittauksissa p = pagina,
musiikissa = piano (pp = pianissimo), lakikielessä
pandekt<i–1 ja a-iakirjoissai = publicatum (s. o.
julkaistu, tiedoksi annettu), vekseleissä =
pro-testcerattu, kemiasta = fosforin merkki;
rahayksikön merkkinä = penni; vielä p voi olla = par,
per, pro, f-our. — Roomal. lukumerkkinä P = 400;
kreikkalaisilla x" = 80, ,.T = 80,000. 7. W.

Paadarjarvi lap. Paadarjäyri),
luonnon-ih ina järvi Inarin-Lapissa n. 20 km Inarin
kirkolta länteen, suurin pituus n. 13 km. suurin
leveys 3 ; , km. pinnan korkeus n. 140 m yi.
me-renp. Peen keräytyy kolmen joen vedet,
Vasko-jo»n, Lemmenjoen ja Menesjoen. joista
Vasko-joki laskee pohjoisrannikolle, molemmat
viimeksimainitut eteläiselle. P. laskee Suollujärven ja
Juutuan- 1. Joenjoen kautta Inarinjärveen. —
Kittilästä Inariin matkustettaessa kuljetaan
tavallisesti P:n kantta, jonne tultua Menesjärveltä
«•telistä päin jatketaan veneellä Menesjoen suulta
P eä, Suollujirveä ja Juutuanjokea myöten aina
Ritakoaken niskaan. Vanha postipolku
Kaamns-joelle (Thuleen lähtee P:n pohjoispäästä,
Njalmi-lahdesta. P. on tunnettu hyväksi
taimenen-uistclupaikaksi. /,. U-nen.

Paaden iven. Bogojarlenskaja), kunta
Aunuksen hiiliinsä, Povent-an piirissä, pohjoispuolella
Mäntyselän (MjanduseNlcaja) kuntaa, suuren

SeesjUrven ympärillä. 4.U64 as. (1905). 13
kansakoulua (1905). — Pääkylä: Paaden, Seesjärven
länsirannalla suuri, erinomaisen kaunis kylä.
lolle Katariina II :n aikana annettiin kerran
kau-|iunginoikeudetkin. mutta ne otettiin pois jo 1782
ja siirrettiin Poventsalle. Kunnanhuone. — Muita
huomattavia kyliä: Selkie (Selgi), Suonnel,
Särki-ärvi, Maanselkä ja Petelniemi. L. ll-ncn.

Paadisten luostari (vir. nykyään Kloostri.
saks. Padis), keskiaikainen Vironmaalla, likellä
Tallinnaa oleva sistcrsiläis-luostari, joka 1351
kuningas Maunu Eerikinpojalta sai
patronaatti-oikeuden Porvoon pitäjään ja siihen kuuluviin
kappeleihin ynnä lohenkalastusoikeuden
Vantaanjoessa. Patronaattioikeudesta syntyi
luostarin ja Turun piispan välillä pitkäaikainen riita,
joka lopulta ratkaistiin vasta kun piispa Maunu
Tavast osti siltä oikeudet takaisin 100
noobe-lilla, V. 1408 Paadisten munkit myönsivät piispa
Bero Kalkille ja kaikille Turun tuomiokapitulin
jäsenille, silloisille ja jälkeentuleville, täyden
veljeyden ja osuuden luostarin ja koko
sistersiläis-inunkiston hyviin töihin. — Uskonpuhdistuksen
jälkeen seuraavina sota-aikoina mainitaan P. 1.
usein vahvana linnana; syksyllä 1561
ruotsalaiset saivat sen valtaansa, kunnes venäläiset
tammikuussa 1576 sen valloittivat ja tekivät siitä
tukipaikan sotayrityksillensä. Vasta jouluk. 28
p. 1580 onnistui Hannu Eerikinpojan,
Prinkkalan herran, nälällä pakottaa se antautumaan,
sen-jälkeen kuin puolustajat loppuaikoina olivat
elättäneet itseänsä nahkoilla, saappailla, oljilla ja
heinillä. K. O.

Paahdesärkyminen on vuorilajien
sorautumi-nen äkillisten ja suurten lämpömäärän
vaihtelujen vaikutuksesta. P. on yleistä aavikkoseuduissa.
esim. Saharassa. E. M-nen.

Paahtopaisti (engl. roastbeef), engl. tapaan
paistettu häränliha (otettu lantiolta).

Paahtovanukas i ransk. crème brülée), eräs
munista, maidosta ja sokerista valmistettu
ruoka-laji.

Paajala (ruots. Orne vi k), ratsutila
Joroisten pitäjässä, Kotkatlahden kylässä 5 km
kirkolta koilliseen, käsittää nykyään 2,i>>
manttaalia, n. 1,950 ha. — P:n, joka aikanaan oli
Ȋteri, perusti ratsumestari Niilo Pietarinpoika
’Jroth ’aateloituna Grotenfelt), joka 1659 oli
saanut lllänityksekseen muutamia veromarkkoja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0022.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free