- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
21-22

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paakka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

21

Paakka—Paalu kirves

maata Kotkatlahden kylässä. Tila on siitä alkaen
ollut perustajan suvulla; nyk. omistaja (1914)
kapteeni K. 0. Grotenfelt. — Päärakennus on
v :lta 1S36. A. Es.

Paakka ks. C <r 1 o g e n y s p a e a.

Paakkola, kanava Vuoksessa.
Kuparsaaren-selän alapuolella, vie Paakkolan 0,8 m:n
korkuisen kosken ohitse. Sulku, rak. puusta (pohjana
hetonikerros), pit. 35,< m, lev. 7,6» m ja
veden-syvyys kynnysten kohdalla 2,«7 m. Rakennettu
1892-95, jolloin Vuoksenvirta kanavoitiin
Jääsken kirkolta Tiurinniemeen (pohj. haarassa) ja
Kiviniemeen (etel. haarassa). P:n kanavatyön
kustannukset nousivat 329,523 mk:aan. V. 1911
kulki kanavan kautta 2,606 alusta; tuloja sam. v.
12.208 mk. ja menoja 4,835 mk. h. H-nen.

Paal, Läszlö [piil läslö] (1846-79), unk.
taidemaalari. Opiskeltuaan Aradin taidekoulussa
ja Wienin akatemiassa P. sai varsinaiset
taide-vaikutuksensa Ranskassa, jossa Th. Rousseau ja
yleensä Barbizon-koulu oli hänen
maisemamaalauksensa esikuvana. [B. Läzär, ..L. de P., un
peintre hongrois de 1’Ëeole de Barbizon" (1904).]

(E. R-r.)

Paali (ruots. bal; saks. Balien) =10 riisiä
paperia. 1 p. amer. puuvillaa = n. 200 kg. Tav. p.
merkitsee pakkaa läpeensä samanlaista tavaraa.

(U. S:n.)

Paaluarina ks. Perustusrakennus.

Paalujuntta, koje jolla paaluja upotetaan
maahan. Yksinkertaisin p. on tukeva hirsi taikka
hirrenpää, jouka kylkiin on kiinnitetty 3 tahi
4 pitkää kahvaa, joista kiinnipitäen 3 tahi 4
miestä voi nostaa juntan ja iskeä sillä
upotettavan paalun päähän. Hirren alapää on varustettu
rautarenkaalla. Tavallisin käsijuntta on
veto-juntta (kuva 1). Siinä on kahden
pystyttäi-sen telinepuun välissä liikkuva paino,
juntta-luoti 1. h e i j a r i, kivestä taikka
tavallisimmin raudasta. Luodista lähtevä köysi kiertää
telineen latvassa olevan pyörän yli ja sen päähän
on kiinnitetty kimppu ohkaisempia nuoria, tav.
soinnillisia. Näihin nuoriin tarttuvat työmiehet
ja vetävät köydestä yhtaikaa junttalaulun
tahdin mukaan luodin ylös niin paljon kuin sen
yhdellä käden ojennuksella voi tehdä ja antavat,
hellittäen köyden, luodin pudota alla olevan
paalun päähän. Iskusta paalu painuu maahan.
Luodin painoa lasketaan 15-25 kg miestä kohden ja
se on tav. korkeintaan 400-500 kg.
Tehokkaampia kuin käsijuntat ovat konejuntat. Hyvin
yleinen on päättömän ketjun avulla toimiva
konejuntta (kuva 2). Siinä on
samantapainen teline kuin vetojuntassakin, mutta raudasta
tehty ja niin järjestetty, että se voidaan asettaa
kaltevaankin asentoon vinopaalujen upottamista
varten. Nimensä se on saanut päättömästä
ketjusta, joka kiertää telineen johteiden ala- ja
yläpäässä olevan pyörän ja höyrykoneen käyttämän
telan ympäri. Telan kautta ketju saa johteiden
välissä ylöspäin kulkevan liikkeen. Raskas, tav.
900-1.000 kg painava rautainen junttaluoti
liikkuu yllämainittujen johteiden ohjaamana siten,
että siitä vipulaitteen avulla salpa työnnetään
kiertävän ketjun lenkkiin, jolloin luodin täytyy
ketjun mukana nousta ylös, kunnes se joko
kädellä, taikka vivun ja nuoran avulla vetämällä
salpa sisälle luotiin irroittuu ketjusta ja putoaa
alas iskien alla olevan paalun päähän koneen

käydessä ja ketjun kiertäessä herkeämättä
samaan suuntaan. Juntta toimii nopeaan ja
säännöllisesti ja luodin iskukorkeutta voidaan
inie-liumäärin säätää. Pisimpien paalujen mukaan on
telineen korkeus 10-14 m, se on sijoitettu pyörien
päällä lepäävälle vaunulavalle, jotta sitä kiskoja
myöten helposti voidaan siirtää. Samalla lavalla
sijaitsee myös höyrykone kattiloineen, joka
sitäpaitsi käyttää paalujen nostolaitetta.
Voimakkaimmat ja tehokkaimmat ovat välittömästi
vaikuttavat höyryjuntat. Niitä on
useampaa eri rakennetta, joista seuraavat kaksi
ovat enimmän käytettyjä. Kummassakin
höyry-sylinteri muodostaa junttaluodin, joka siis on
ontto, niin että mäntä voi sen sisässä liikkua.
Toisessa (kuva 3) männän varsi käy sylinterin
pohjan läpi ja tukee paalun päätä vasten. Höyry
tulee putken kautta sylinterin yläpäähän ja
pakottaa paineellaan sylinterin nousemaan ylös
männän pysyessä paikoillaan kunnes sylinterin
kyljessä lähellä pohjaa olevat reiät tulevat
männän yläpuolelle, jolloin höyry pääsee poistumaan
sylinteristä ja, kun höyryn tulo samalla katkeaa,
sylinteri putoaa alas iskien junttaluotina paalun
päähän. Toisessa muodossa (kuva 4) männän
varsi menee sylinterin laen läpi ja on kiinni
telineessä. Höyry tulee sylinteriin männän
yläpuolelle torvimaisen männänvarren kautta, johon
höyryputki liittyy. Näissäkin höyryn paine
nostaa sylinterin ylös kunnes höyry edellämainitun
tapaisten reikien kautta pääsee poistumaan,
jolloin sylinteri putoaa alas allaolevan paalun
päähän. Kummassakin muodossa mäntä
sylinterei-neen aina seuraa paalua sen painuessa alas,
edellisessä välittömästi, jälkimäisessä erityisen
teline-sovituksen avulla. Höyrynjohtoputki on
kummassakin polvekkeilla tehty liikuteltavaksi.
Välittömästi vaikuttavien höyryjunttien iskukorkeus
on sylinterin pituuden mukaan verrattain pieni
(korkeintaan 100 em), mutta luotisylinterin
suuren 1.000-3,000 jopa 4,000 kg painon ja iskujen
nopeuden takia on niiden teho suurempi kuin
muiden konejunttien. — Sähköä, vesivoimaa ja
ruuti-räjähdystäkin käytetään p:ien liikevoimana,
mutta varsin harvoin. J. C-én.

Paalujuuri, vahva, paksuuntunut, syvälle
maahan tunkeva pääjuuri.

Paalukenkä, peruspaalun rautainen kärki ks.
Perustusrakennus.

Paalukirves (tansk. palstab), sama kuin n. s.
varsikeltti, ks. Esihistorialliset
ajanjaksot, palsta 817, kuvataulu 111:8.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0023.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free