Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paakka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
23
Paalu kylä Paarmat
24
Paalukyla ks E » i h i - t o r i a 11 i s f t
ajanjaksot, palstat 815 810.
^aalupilari paaluista uiu.»liotettu siltapilari,
k*. Silta
Paalurakennus k» Esihistorialliset
ajanjaksot, kuvataulu 11:1-3.
Paalusilta, puinen silta, jonka pilarit ovat
muodostetut paaluista ks. Silta. J. CV n.
Paaluaimpukka I. I a i v a m a t o ks.
Kaira-simpukat.
Paaloauojua. paalu varustus, maahan
isketyistä paaluista tehty »uoja- ja tukiseinä
maa-täytteelle. J. C-én.
Paalutus k» Peru*tusrakennus.
Paaluvarustua I. pai i sad i, 15-30 cm:n
paksuisilta, 2-4 m:n pituisista, yläpäästäiin
teroitetuista paaluista tehty varustus. Paalut
upotetaan to:-ota päästään maahau joko pystysuoraan
tai jonkun verrau viistoon. P:ia rakennettiin
kahta lajia: este-p:ia ja p u o I u s t u s-p :i a.
Edellisiä rakennettiin usein monta riviä
peräkkäin tavallisesti valliUaudan pohjaan, jolloin
paalut asetettiin pystysuoraan asentoon tai
laadittiin p. vaakasuoraan asentoon vallin
ulkoreunus-tan syrjään. Puolustus-p:t suojelivat miehistöä
vihollista vastaan ja ne oli varustettu
ampuma-aukoilla. Tällaisia p.-ia käytettiin ennen m. m.
taisteluissa huonoilla ampuma-aseilla varustettuja
rillikansoja vastaan. Nykyajan ampuma-aseita
vaataan p :t eivät kelpaa.
SI. v. B.
Paaluväli. Maanmittaus-ylihallituksen
kiertokirjeen mukaan 15 p Itä toukok. 1888 jaotetaan
«eikä-, mittaus- ja rajalinjoja y. m. s. mitattaessa
mitattu pituus niin -anottuihin metrillisiin
paaluväleihin. joiden tulee sisältää kymmenen
kahdenkymmenen metrin pituista vitjaväliä. siis
kaksisataa metriä (=673,»i jalkaa). Teiden
mittaamisetta virstapatsaiden asettelemista varten
•aattavat paaluvälit olla 200 tai 500 metriä (=
073.<i tahi 1.648,»i jalkaa)". Ennen
metrijärjestelmän voimaanastumista Suomessa käytettiin
p n pituutena 1,000 jalkaaiMaanmittausohjesääntö
15 p:ltä toukok. 1848, 17 §). — Maamme
metsän-■ oitomiehet käyttävät maanmittaustöissäiln
paljon 300 m:n ennen metrijärjestelmän
voimaanastumista 500 kyynärän) pituista p:iä, joka
heidän USifäin on käytännöllisempi välimatka. P.
on »aanut nimityk-cnsä siitä, että joka mitatun
paaluvälin päähän lyödään rnuuttopaalu, joka
merkitään järjestysnumerolla ja käännetään sille
puolen, josta mittaus on alkanut. 0. Uh.
Paanajärvi, luonnonihana, vuonomninen järvi
Kuusamon pitäjänsä, Oulankajoessa (ks. t.)-, pit.
83.» km <pituu–uunta lännestä itään), suurin
leveys lä! ••• l.t km. pinta-ala 22,j» km’,
pinnankorkeus 152 m yi. merenp., suurin syvyys 128 m
(Suomen syvin järvi Laatokkaa
lukuunottamatta). P. on 8uomen kauneimpia järviä;
-en luonnonihanimmista kohdista mainittakoon
Rutkeakallion »eutu. Rannikot paikoittain karuja
ja jylhiä paikoittain asuttuja ja hyvinviljeltyjä.
— P Ile johtaa Kuusamon kirkolta maantie.
(K- Hänninen, ..Havaintoja Paanajftrvestä"
(Suomen maantieteellinen yhdistyksen julkaisuja IX,
1910 1912).] /.. Ilnen.
Paanillinen kauhu ’ransk. terreur panit/uc,
k«. Pan . äkkiä kohtaava kova kauhu, joka
raitaa kokonaisen väkijoukon; pakokauhu.
Paanu ja Paanukatto ks. K a 11 a m i n e n
ja Kattopaanu.
Paapuuri (engl. larboard. porl, ruots. babordi.
iluksen vasen puoli peräpäästä keulaa kohden
katsoessa. F. IV. L.
Paarapähkinii, etelä-ameriikkalaisen
liertliol-Ulia exrelsaa (ks. t.) sienien. Siemen on 4-0 cm
pitkä. 3-särmäinen. Kuori on puutunut, sisus
ljyrikas, manteliumakuiuen. Syödään raakoina.
Niitti valmistetaan myös vaaleankeltaista hyvää
|H)lttoöljyii. P:öitä on meilläkin usein
myytävänä. K. L.
Paarit, kevyt vuode, jota voidaan käyttää
sairaita ja \ ihingoittuneita henkilöitä kuljetettaessa.
Suomen valtionrautateiden suiraspaarit.
Uudenaikaiset p. voidaan mukavasti asettaa
pyörille tai sovittaa sairasvaunuihin.
Paarlahti, luonnonihana lahti Näsijärven
länsirannikolla. Teiskon pitäjässä, pit. n. 10 kin;
ainoastaan kapean salmen kautta Näsijärven
yhteydessä.
Paarlammi ks. Pitkälä.
Paarmalinnut (Sluscicapa) ovat pieniä. 14-16
cm:u pituisia varpuslintuja. Nokka tyveltä
leveä ja litteä, sopiva pienten hyönteisten
kiiuni-sieppaamiseen lennosta. Sieraimia peittävät
puoliksi karvamaiset sukahöyhenet; nilkat lyhyet
ja jalat pienet. Suomessa pesii vain 2 lajia, joista
harmaa paarmalintu (SI. grisola) on
levinnyt puurajalle asti pohjoiseen. Se on harmaa,
vaatimattoman näköinen; asustaa sekä havu- että
sekametsissä samoin kuin ihmisasunnoillakin.
Huono laulaja. Mustan- ja v a 1 k e a n k i
r-java paarmalintu (SI. atricapilla) on
levinnyt ehkä laajemmallekin, mutta on vähemmän
lukuisasti esiintyvä. Sen tapaa yleisimmin
lehtimetsissä ja ihmisasunnoilla. Hyvä laulaja (ks.
Laululinnut, liitekuva Suomen
laululinnut). P. rakentavat pesänsä puun koloihin,
harmaa paarmalintu usein rakennuksiin,
valkean-ja mustankirjava paarmalintu pesimäpönttöihin.
Muuttavat talveksi etelään. E. TV. S.
Paarmankuhmut ks. P e r m u t.
Paarmat (Tabaiiidæ) ovat kärpäsiä, joitten
naaraat imevät verta ja pistävät sangen
tuntuvasti. Ruumis on leveä, litteähkö, silmät hyvin
suuret. Tavalliset paarmat (Tabanus)
ovat suuria, Usein 2 V> cm pitkiä, vaalensiipisitt
hyönteisiä, jotka lentäesssilän surisevat.
Runsaslukuisina esiintyessään ne tuottavat
nautaeläimille ja hevosille usein suurta tuskaa (kuva ks.
Kärpäset). S o k e a p a a r m o i 11 a
(Chry-unpsj on hyvin leveä ruumis, suuret
metallinhohtoiset silmät ja mustatäpläiset siivet.
Suppu-paarmat (llmnaloipoda) ovat paljon
hoikem-pia kuin edelliset. Niillä on mustanharmaat
vaalean marmoroidut siivet. Molemmat
viimeksimainitut lentävät aivan äänettömästi. P:n tou
Hat elävät kosteassa maassa ja syövät luultavasti
kasvien juurin. Vasta talvehtimisensa jälkeen ne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
