Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Parskylä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•25
koteloituvat. — P:hin sekoitetaan usein
saivar-tajat (ks. t.). V. S-s.
Paarskylä, allodisiiteri Perniön pitäjässä
Perniön rautatieaseman vieressä, on nykyään alaisine
Hiuksineen pitäjän suurimpia maatiloja. Tila ou
aikoinaan kuulunut m. m. Jägerhorn-, Sp;lre-.
Gyllenhjerta-, Hästesko-, Ehrenprijs-.
Björkman-(Björkenheim-), von Julin-, Ramsay- y. m.
suvuille. Nyk. omistaja (1914) F. Kaarloneu.
.4. Es.
Paasche [-se], Hermann (s. 1S51), saks.
taloustieteilijä ja politikko, oli 1879-1906
professorina eri korkeakouluissa; ollut Saksan
valtiopäiväin ja Preussin maapäivien jäsenenä; tuli 1907
valtiopäiväin ensimäiseksi varapresidentiksi;
teoksia: ,.Zuckerindustrie und Zuckerhandel" (1891).
„L)ie Zuckerproduktion der Welt" (1905) y. m.
Paasi (ransk. page, it. paggio, käännös lat.
pcedagogianus sanasta), poika, joka tekee
ka-maripalvelusta jonkun ruhtinaan tai ylhäisen
herran hovissa, hovipoika. Jo roomalaisilla
mainitaan olleen p:eja. Keskiajalla vasallien pojat
olivat p:eina lääniherrain hoveissa, missä he
saivat oppia hienoa käytöstä ja aseiden käyttöä,
kunnes 14-15-vuotiaina pääsivät
aseenkantajiksi. J. F.
Paasiarkku (ruots. hällkista), kivikautinen
megaliittihauta, ks. Dolmen ja
Esihistorialliset ajanjaksot, palsta 815 ja
kuva-taulu II: 9.
Paasikoulu, Venäjän arvoltaan ensimäinen
sotakoulu. Pietarissa. P:ja perustettiin 18:nnella
vuosis. useimpiin Euroopan maihin. Niissä
kasvatettiin aatelisten poikia, joita samalla
harjoitettiin hovipalvelukseen (paaseiksi). Näistä on
enää jäljellä vain Pietarin p., johon pääsevät
isänmaan palveluksessa erikoisesti ansioituneiden
miesten pojat ja pojanpojat v. m. Koulun
kahdella alimmalla luokalla opetus tarkoittaa
yleissivistystä. kun taas 2 ylimmän erikoisluokan
opetus on järjestetty yksinomaan sotilaallista
kasvatusta silmällä pitäen. Kunnostautumisen
nojalla ylimmän luokan oppilaat voivat kohota
kamaripaaseiksi (= sotilaskoulujen
ali-upseerinarvo), jotka erinäisissä
juhlatilaisuuksissa ovat komennetut hovipalvelukseen. Koulusta
päästyään oppilaat pääsevät pääasiallisesti
kaar-tinjoukkoihin upseereiksi saaden tällöin lukea
hyväkseen erinäisiä oikeuksia toisista
sotakouluista tulleiden upseerien edellä. .1/. v. Fl.
Paasma, lankoja vyyhdittäessä tai vyyhdelle
kehittäessä yhteen sidotut kuusikymmentä
lankaa. Eräissä kehissä eli n. s. haspeleissa.
härveleissä on itsetoimiva p:n-lukija. U. T. 8.
Paaso, allodisäteri Heinolan pitäjässä, käsitti
n. 2,582 ha v:een 1912, jolloinka osa tilasta
palstoitettiin. Päätila on nykyään suuruudeltaan
n. 692 ha. Mylly, meijeri, sähkölaitos.
Laiva-liike Heinolan kirkonkylästä. — Tila on
kuulunut von Birckholtz-, Allongren- ja von
Essen-suvuille, viimemainitulle v :een 1885, jolloinka
sen osti sen nyk. omistaja (1914) tilanomistaja
Yrjö Schildt. V. 1808 rakennettu päärakennus
paloi 1913. A. Es.
Paasonen, Heikki (s. 1865). kielentutkija,
yliopp. 1881. fil. kand. 1888, fil. lis. 1893,
nimitettiin suom.-ugrilaisen kielitieteen dosentiksi
1893 ja professoriksi 1904, oltijaan sitä ennen
kouluylihallituksessa ylitarkastajana 1902-04; ol-
26
lut useilla kieli- ja kansatieteellisillä
tutkimusmatkoilla (1889-9U, 1898-1902) suomensukuisten
mordvalaisten, tseremissien ja ostjaakkien kuin
myös turkkilaisperäisten tsuvassien ja tataarien
keskuudessa. P:n monilukuisista arvokkaista
julkaisuista mainittakoon: „Mordviniselie lautlehre"
(1893), ,,1’roben der mordwinischen
volkslittera-tur. I" (2 vihkoa, 1891, 1894), „Die türkischen
lehnwörter im mordwinischen" (1897),
„Itä-suomalaisten kansain runoudesta" (Valvoja, 1897),
„Kielellisiä lisiä suomalaisten sivistyshistoriaan"
(1897), „Tatarische lieder" 11901), ,,Beiträge zur
kenntnis der religion und des cultus der
tschere-missen" (1901), „über die türkischen lehnwörter
im ostjakischen" (1902), „Die finn.-ugr. s-laute.
I. Anlaut" (1903), „Csuvas szöjegyzék" (1908),
„Mordwinische chrestomathie" (1909), „Beiträge
zur finnischugriseh-samojedischen lautgeschiehte"
(1913-14).
Paasto (ruots. fasta), uskonnollisessa
tarkoituksessa tapahtuva täydellinen tai osittainen
pidättäytyminen ravinnosta. Paastoaminen esiintyy
useissa ei-kristillisissä uskonnoissa (intialaisilla,
islamin tunnustajilla y. m.) merkkinä ihmisen
itsensä-nöyryyttämisestä jumaluuden edessä.
Jeesuksen aikainen juutalaisuus piti paastoamista
suuressa arvossa (vertaus farisealaisesta ja
publikaanista) ; almujen antamisen ja rukoilemisen
riunalla se oli tärkein uskonnollinen harjoitus
(Matt. 6 ,-ls). Jeesus ei määrännyt
opetuslapsilleen paastoamista, jonka vuoksi hän joutuikin
aikalaistensa moitteen alaiseksi (Matt. 914).
Myöskin Paavali asettui paastoamiseen nähden
vapaalle kannalle katsoen, että uskossaan vahva
syö-küön lihaa, mutta heikko syököön vihanneksia.
— - Jo aikaisin ruvettiin kristillisessä kirkossa
suosimaan paastoamista tärkeänä uskonnollisena
harjoituksena. Apostolien opissa (2:sen vuosis.
alussa) määrätään keskiviikko ja perjantai
paastopäiviksi. Samassa kirjassa säädetään, että
kastettavan tulee paastota sinä päivänä, jolloin
hän kastetaan, ennen kastetta. Keskiviikko ja
perjantai tulivat sitten pysyväisesti
paastopäiviksi. Aikaisin tuli myös käytäntöön 40 päivän
paasto ennen pääsiäistä eli n. s.
kvadragesimaali-paasto, joka vieläkin on voimassa katolisessa
kirkossa. Luterilaisessa kirkossa ovat tästä
muistona 5 paastonaikaista sunnuntaita. —
Katolisessa paastojärjestyksessä erotetaan kolmenlainen
paasto: 1) ,,jejunium naturale" eli luonnollinen
paasto, joka tarkoittaa täydellistä ravinnosta
pidättymistä aamupäivällä ennen ehtoollisella
käj7n-tiä, 2) ..jenunium plenum" eli täysipaasto, johon
sisältyy ainoastaan yhden aterian nauttiminen
päivässä, jolloin liharuoka ei ole sallittu sekä
3) „jejunium semiplenum" eli puolipaasto, jolloin
tavallinen määrä aterioita ilman liharuokaa on
sallittu. Jokainen roomal. kirkon jäsen on
velvoitettu puolipaastoon 7:nnestä ikävuodesta ja
täysipaastoon 21:nnestä ikävuodesta 60:nteen
ikävuoteen asti. Sairaat ja heikot voivat saada
erivapautuksen tästä säännöstä. — Luterilaisten
kesken on vielä paastoaminen paikoittain
käytännössä aamupäivällä ennen ehtoollisella
käymistä. -— Evankeliselta kannalta katsoen voi
paastolla olla uskonnollista merkitystä ainoastaan
luonnollisena surun ja tuskan ilmauksena
(Matt. 915). Lakisääntönä se johtaa
ulkokultaisuuteen. — Viime aikoina on paastoamista myös-
Paarsky lä^ Paasto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
