- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
27-28

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Parskylä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Paastonlaskiainen Paavali

ktu alettu klyttàä luonnonparannuskeinona vrt.

A s S. K a.

Paastonlaskiainen ks. Laskiainen

Poastopeli, kärsimysnäytelmä, ks. P a s s i o n i-

DklttloiL

Paastopäivät. Alkuaan olivat kristillisessä
ktrkoMa pii keskiviikko ja perjantai.
Edellinen on kansan keskuudessa |iaastoluonteensa
kadottanut. jälkimäisellä sitä katolisissa maissa
vielà jonkun verran on. Rooman kirkko on
turhaan koettanut saada lauantaita paastopäiväksi.
Kreik. kirkolla on vielä useita paastoaikoja
vuo-!c–j jolloin esim. avioliiton vihkiminen
onnnka-raati kielletty. Porvoon tuomiokapitulin
kiertokirjeen n o 192 liitteessä (6 prltä helmik. 18901
on ilmoitus kreik. kirkon vuotuisista
paasto-a loista. E. K-a.

Paatos kreik. pafAos = sielullinen t.
ruumiillinen kokemus, kärsimys), intohimo,
intohimoinen mieleoliikutus; syvästi vaikuttava, samalla
kertaa intohimoinen ja korkealle tavoitteleva,
mahtipontinen kirjallinen tai suullinen esitys
puhe* –J. murhenäytelmässä y. m.). —
Pateettinen intohimoinen, liikuttava, juhlallinen,
korkealentoinen, mahtipontinen. //. Kr-n.

Paatsama f Khainnut), pensaita tai pieniä

.ii i k.-ittävi kasvisuku W/iarnnaee<r-heimossa.

Kukat pienet, 4- tai
5-lukuiset. hedelmä
luumarja, lehdet
liuskatto-mat. 70 lajia, etupäässä
pohj. lauhkeassa
vyöhykkeessä. Pensasmainen aropaatsama
(K. frangula) on meillä
yleinen lehtimetsissä,
metsäniityillä ja
rannoilla. Sillä on leveän
soikeat tai
vastapuikeah-kot lehdet, pienet,
vih-reänvalkoiset kukat,
luumarja aluksi punainen,
kypsänä musta.
Nuorempien varsien ja
paksumpien oksien jonkun
aikaa kuivana säilytetystä
kuoreita tCortex frangula-) valmistetaan mietoa
ulottavaa lääkettä. Muillakin lajeilla on
samantapaisia lääkeomimiisuuksia. Vaikutus johtuu
m. m. franguliinin pitoisuudesta.
Piikkinen H. calkartica kasvaa villinä Ahvenanmaalla
J4 yle.-e»ti istutettuna puistoissa. K. L.

Paatsjoki ks. Patajoki.

Paattlnen i myös Paattiskorpi; ruot s.
Paattia 1. Patis). 1. Kunta, Turun ja
Porin L. Maskun kihlak.. Maarian-Paattisten
nimisin ie«p.: kirkolle Liedon asemalta n. 5 km.
Jäkär-14n pysäkiltä n. 8 km. Pinta-ala 62,i km’, josta
viljeltyä maata (1910) 1,573 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 104 ha ja puutarha-ala 2,«i ha).
Manttaalimäärä 18.». talon-avuja 49, torpansavuja
«J js. muita savuja 120 (1907). 1.165 aa. (1913),
jci-la 1.169 »uomenkielisil; 199 ruokakuntaa,
joi-ta maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 115 (1901). 177 hevosta, 503 nautaa (1911).
— Kansakouluja (1914) 2. — 2. Seurakuntn,
Turun arkkibiippak., tuomiorovastikuntaa;
kuuluu kappelina Maarian emäseurakuntaan vielä
toi>tai*ek*i, vaikkakin määrätty eroamaan omaksi

Afc^liUlSI

khrakunnaksi sen. |>iiät. 19 p :ltä imirra.sk. 1901;
P ssa oli jo 1580 luvulla oma kirkko ja v:sta
1690 omii pappi; 1893 P. määrättiin
lakkautet-tavaksi ja yhdistettäväksi Vahdon seurakuntaan,
mutta ennenkuin tätä määräystä ehdittiin
toteuttaa. annettiin edellämainittu
erottamismää-räv- Kirkko puusta, rak. 1909; vanha
1ÖS0-90-luvuilla rakennettu kirkko purettiin 1909.
[K. Kaukovalta. ..Katkelma Paattisten historiaa"
..Lännetär". uusi jakso I); ,,Paattisten numero"
Turun Sanomat 1912).] L. H-nen.

Paattiskorpi ks. Pnattinen.

Paatumus, sieluntila, jossa ihminen on us
kunnollisiin vaikutuksiin nähden
vastaanottama-tou. llepr. C, seur. tämä tila esitetään ennen
koetun Jumalan armon livlkäämisen seuraukseksi.

E. K-a.

Paavali (kreik. Pnulos), pakanain apostoli,
useiden uusitestamentillisten kirjain tekijä.
P., jonka alkuperäinen nimi oli Saulus, oli
juutalainen Benjaminin heimosta, kotoisin Tarsoksen
kaupungista Kilikiasta, jossa hänen isällänsä oli
Rooman kansalaisoikeus. Valmistuakseen
lainoppineeksi P. tuli aikaisin Jerusalemiin, jossa
hän tuli etevän farisealaisen oppineen,
Gama-liclin oppilaaksi. Samalla hän silloisen tavan
mukaan oppi käsityön, nimittäin teltantekijän
ammatin. Ollen kristinopin ankara vastustaja
hän vainosi sen kannattajia ja oli saapuvilla
diakoni Stephanuksen kivittämisessä. Korkean
neuvoston valtuuksilla varustettuna hän vihdoin
lähti Damaskokseen vainotakseeu siellä
oleskelevia kristityitä, mutta sai matkalla ilmestyksen,
jonka johdosta itse kääntyi tuohon ennen
vihaamaansa uskoon (n. 30 j. Kr.). Damaskoksessa
hän tapaa Ananias nimisen kristityn, joka
hänet kastaa, ja oleskelee senjälkeen jonkun aikaa
Arabiassa — kenties verraten lähellä Damaskosta
— palaten sieltä Damaskokseen. Vasta kolme
vuotta kääntymisensä jälkeen P. kävi lyhyellä
käynnillä Jerusalemissa oppien silloin tuntemaan
sikäläisen seurakunnan johtajat, Pietarin ja
Jaakobin. Täältä hän lähti kotikaupunkiinsa
Tar-sokseen, jossa oleskeli useita vuosia, kunnes
Barnabas toi hänet Antiokiaan. Täällä oli sillä
välin syntynyt hellenistinen, kristillinen
seurakunta, jonka jäseniä ensin ruvettiin sanomaan
kristityiksi. Saarnattuaan Antiokiassa vuoden
ajan Paavali ja Barnabas lähetettiin viemään
avustusta Jerusalemin köyhälle seurakunnalle, ja
vasta tämän matkan jälkeen alkoi P:n
varsinainen lähetystoiminta. Sittenkuin Antiokian
seurakunnan vanhimmat olivat kätten
pilällepnnemi-ella valinneet Barnabaan ja P:n
lähetyssaarnaajiksi, lähtivät he molemmat sille matkalle,
iota on sanottu P:n ensimäiseksi 1 ä h
e-ty sm atk aksi. Lähetit kulkivat Seleukian,
Kyproksen, Pergen, Pisidian Antiokian.
Iko-niumin. Lystran ja Derben kautta, kaikkialla
’•nsin kääntyen juutalaisten puoleen, mutta kun
he näiltä saivat vilinä ja vainoa osaksensa, niin
he rupesivat saarnaamaan pakanoille. Näiden
keskuudessa olikin saarnaajilla melkoinen
menestys. Derbentä he pnlasivat Lystran ja Pisidian
knutta lähtöpaikkaansa Antiokiaan takaisin.
Kun tänne näihin aikoihin saapui Jerusalemin
juutalaiskristittyjä, jotka pakanoiltakin vaativat
ympärileikkausta ja Mooseksen lain pitämistä,
lähtivät Paavali ja Barnabas Jerusalemiin neu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0026.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free