- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
33-34

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paavinistuin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

33 Paavinistuin- Paavinvaali 34

Sumalla kuin idän monien apostolisten istuinten
hoitajat toisiansa kadehtien heikensivät koko
itämaisen kirkon asemaa länsimaisen rinnalla,
osasivat Kooman piispat, joiden joukossa oli
useita voimakkaita persoonallisuuksia, koota
länsimaat ympärilleen yleiskirkollisten
tarkoitusperäin toteuttamiseksi. Vaikka Rooman piispan
vaarallisin kilpailija. Konstantinopolin
patriarkka, sai valtapyyteissään keisarilta apua, oli
kuitenkin keisarin läheisyys hänelle enemmän
haitaksi kuin hyödyksi, sillä keisarit
sekaantuivat alituisesti hänen viranhoitoonsa. Täten
Rooman piispan arvo pääsi kohoamaan niin
korkealle, että jo Sardican kirkolliskokous 343
myönsi hänelle kirkon ensimäisen piispan
aseman. ja saman tunnustuksen hän sai keisari
Valentinianus III :n julistuksessa 445.
Seuraavana aikana Italian usein sekavat valtiolliset
olot vaikuttivat samaan suuntaan, kun varmoja
periaatteita noudattava ja aina kaltaisenaan
pysyvä paavinistuin esiintyi ainoana luotettavana
mahtina, jota yhtä hyvin kansan kuin
asevoimaan nojautuvien valtiasten täytyi ottaa
huomioon. Esiinnyttyään jo 600 :n tienoilla tärkeänä
valtiollisena tekijänä p. kohosi muodollisestikin
maalliseksi ruhtinaaksi, kun Pipin Pieni 756
läänitti hänelle melkoisia alueita. Samoihin
aikoihin aukesi hänelle uusia mahdollisuuksia
germaanien keskuudessa harjoitettavan lähetystoimen
kautta. Jo Gregorius Suuri oli suuresti
laajentanut p:n vaikutusvaltaa anglosaksien
käännyttämisellä. mutta vielä paljoa merkitsevämmäksi
tiili Bonifaci uksen toiminta Germaanian
kirkollisten olojen järjestämiseksi roomalaiseen malliin.
Senjälkeen tuli koko länsimaisessa lähetystyössä
säännöksi viedä kansoille kristinusko
roomalaisessa muodossa ja liittää heidät samalla
läheisesti p :n-istuimeen. Yksityiset arkkipiispat,
jotka eri maissa nousivat puolustamaan omaa
ja maankirkkojensa itsenäisyyttä, nöyryytettiin
toinen toisensa perästä, sillä piispat, luostarien
apotit ja muut kirkolliset arvohenkilöt
tunnustivat mieluummin kaukana olevan p:n kuin
lähellä asuvan arkkipiispan korkeimmaksi
johtajakseen. Sitäpaitsi p. sai voimakasta tukea
n. s. pseudo-isidorisista dekretaaleista (ks. t.),
joita Nicolaus I ensimäisenä käytti
valtavaati-mustensa tukena. V :n 900 tienoissa
tapahtuneesta alennuksesta paavius nousi ensin saks.
keisarien ja sitten clunyläisiä aatteita
kannattavien p:ien vaikutuksesta, joiden mielestä kirkon
perinpohjainen puhdistus oli mahdollinen
ainoastaan sillä ehdolla, että kirkko sisällisesti ja
ulkonaisesti täysin vapaana sai käyttää kaikkia
valta-keinoja tarkoitustensa toteuttamiseksi.
Gregorius Vll:n aikana alkanut p:n arvon nousu
kehittyi alituisissa taisteluissa maallisen vallan
kanssa huippuunsa Innoeentius III:n aikana,
joka nöyryytti kuninkaita ja antoi
keisarin-kruunun kenelle tahtoi. Bonifacius VIII:n
paavius 1300:n vaiheilla muodostaa käännekohdan.
Mielettömyyteen asti kohotetut
valtavaatimuk->et. joita tosiolot eivät enää vastanneet,
tuottivat p:ille pahan nöyryytyksen Ranskan
kuninkaan puolelta, ja n. s. babylonialainen vankeus
1305-77) alensi p:n arvon mitättömiin. Suuri
skisma (1378-1417) lisäsi vaikeuksia. Kirkon
alennustilan auttamiseksi syntyi 15 :nnen vuosis.
alkupuolella yleisten reformatoristen
kirkollis-1. VII Painelin 19 .. U

kokousten liike, joka sai skisman lopetetuksi,
mutta tehokkaiden parannusten toimeenpano
lykkäytyi. sillä p:t juonittelivat kirkolliskokouksia
vastaan, koska ne käsittivät saaneensa valtansa
suoraan Jumalalta ja olevansa p:ia ylempänä.
Kirkon puhdistus jäi p:ien tehtäväksi, mutta
siihen he eivät kyenneet. Uskonpuhdistus
lohkaisi suuria aloja p:n valtapiiristä, mutta
Tridentin kirkolliskokouksen ja jesuiittaveljeskuu
nan edustama vastakkaisuskonpuhdistus pysäytti
sen voittokulun. P:n arvo kohosikin vielä uudella
ajalla, kunnes valistusaika ja Ranskan suuri
vallankumous tuottivat sille uusia
nöyryytyksiä. 19:nnellä vuosis. p:t osasivat taitavalla
menettelyllä vahvistaa asemaansa, kunnes
Vatikaanin kokous 1870 suostui julistamaan p-.n
erehtymättömäksi. Mutta uudestasyntynyt
Italian kuningaskunta liitti jo sam. v. Kirkkoval
tion tähteet omiin alueihinsa. tehden p:n
maallisesta vallasta lopun. P:lle jäi ainoastaan Vati
kaani ja itsenäisen hallitsijan oikeudet. [Ranke.
..Die römischen Päpste in den letzten vier Jalir
liunderten" (10 :s pain. 1900). Wattenbach.

Gesch. des römischen Papsttums" (1876),
Döl-linger, „Das Papsttum" (2:nen pain. 1892),
Creigliton, ..A history of the papacy froni the
great schism to the sack of Rome" (6 nid., 1905
seur.). Grisar. ..Gesch. Roms und der Päpste im
Mittelalter" (l:nen osa 1901). Kriiger, „Das
Papsttum" (1907), J. Langen. „Gesch. der
römischen Kirche" (3 nid.. 1881 seur.), Pastor,
..Gesch. der Päpste seit dem Ausgang des
Mittel-alters" (4 nid.. 1901 seur.), v. Schubert. ..Roms
Kampf um die Weltherrschaft" (1888), Lobkowitz,
„Statistik der Päpste" (1905).] — vrt.
Rooma-1 a i s-k a t o I i n e n k i r k k o. A. J. P-n.

Paavinistuin (lat. sedcs aposlolica =
apostolinen istuin), apostoli Pietarin jälkeläiseksi
käsitetyn Rooman piispan istuin. Tav. nimitys
tarkoittaa paavin koko hovin, tai, ahtaammassa
merkityksessä, paavillisten virkakuntain
kokonaisuutta. Virkamiehet jakaantuvat 8:aan luokkaan,
virastot 3 :een: konsistoriin (ks. Kardinaalil.
kongregatsioneihin ja kuriaalivirastoihin
ahtaammassa merkityksessä. Viimemainittuihin
kuuluvat oikeus-, armo- ja toimitusvirastot.
Oikeus-virastot ratkaisevat vedotut asiat ja hoitavat
raha-asioita, armovirastot käsittelevät paavin
vapaasta harkinnasta riippuvat asiat,
toimitusvirastot huolehtivat tehtäväin muodollisesta
suorittamisesta. toimittaen bullat, kirjeet ja valtiolliset
asiakirjat niiden lopulliseen muotoon.
Viimemainittujen virastojen johtajiin kuuluu m. m.
kardi-naalivaltiosihteeri, joka lähinnä vastaa
paavillisesta politiikasta. P:n ulkopuolella paavia
edu-tavat legaatit iks. t.). nuntiukset ik>. t.) ja
apostoliset sijaiset. P:n asuntona on Vatikaani.
[Baumgarten, ..Rom. Der Papst. die Regierung
und die Verwaltung der lieiligen Kirche" (1905),
Ililling. ..Die römische Kurie" (1906).]

A. •/. P ii.

Paavinkruunu 1. t i a r a ks. K r u u n u.

Paavinvaali toimitettiin .’i:na ensimäisenä
vuosis. papiston ja kansan äänestyksen kautta.
Kun Rooman valtio alkoi suojella kristinuskoa,
pitivät keisarit oikeutenaan vahvistaa vaalin.
Samaa oikeutta harjoittivat myöhemmin
gootti-laiskuninkaat. karolingisukuiset ja saksalaiset
keisarit, mutta ajoittain määräsi myöskin Roo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0029.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free