- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
37-38

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pacific ocean ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

37

Pacific ocean—Paderborn

38

Pacific ocean /paai’fik oiis n/ (engl.). Iso
valtameri 1. Tyyni meri.

Pacificiadat [pasi’fik-] yhdistävät
Pohjois-Ameriikassa Atlantin ja Ison valtameren (engl.
Pacific ocean) rannikot. Ensimäisen,
Central-U n i o n-paeificradan rakensi kaksi yhtiötä
1862-69 Omahan ja San Franciscon välille.

Pacificvaltiot [ pasi’fik-J, Yhdysvaltain Ison
valtameren (engl. Pacific ocean) rannikkovaltiot,
Uashiugton, Oregon ja Kalifornia.

Pacini’n kappaleet ks. I h o ja Tuntoaisti.

Pacinotti l-tsino’t-J, Antonio (s. 1841), it.
fyysikko, 1882 Pisan yliopiston fysiikan
professori. P. osoitti (1864), että rautarenkaan avulla,
joka pyörii teräsmagneetin napojen välissä,
voidaan synnyttää yhdensuuntainen sähkövirta. P.
käytti tätä n. s. „P:n rengasta" fysikaalisiin
kokeisiin. Gramme sommitteli sellaista rengasta
teollisuudessa kelpaavan dvnamon osaksi (1870).

U. S :n.

Pacius /-««-/, Fredrik (1809-91), säveltäjä,
musiikin opettaja. Suomen musiikkielämän
ensi-mäinen herättäjä uudella
ajalla. P:n isä oli
hampurilainen kauppias.
Musiikkiopintonsa P.
suoritti Kasselissa, Spohrin
ja Hauptmannin johdolla.
Tuli 1828 Tukholman
hoviorkesterin viulusolistiksi.
Siirtyi 1834 Helsinkiin
yliopiston
musiikinopettajaksi. Huolimatta
silloisista vaatimattomista
mu-siikkioloista P. sai aikaan
säännöllisiä
sinfoniakonsertteja (1845-55) ja suuria
kuoroesityksiä (Händelin.
Mendelssohnin, Spohrin
oratoreja y. m.). Sävelsi
..Maamme"-laulun, ,,Suomen laulun", 3 oopperaa
(,..Kaarle kuninkaan metsästys" 1852, „Kypron
prinsessa" 1860, ,,Loreley" 1887) y. m.,
enimmäkseen vokaalimusiikkia. P :n tyyli noudatti
yleensä Mendelssohnin ja Spohrin jälkiä.
Kumminkin ilmenee hänen teoksissansa tilapäisesti
myös vaikutteita suomalaisesta kansanmusiikista,
ikäänkuin ensimäisinä ituina taidemusiikkimme
vastaiseen omaperäiseen kehitykseen. P.
nimitettiin Ruotsin musiikkiakatemian jäseneksi 1856.
sai professorin arvonimen 1860, vihittiin
kunniatohtoriksi 1877. Kaisaniemen puistossa on P:ii
muistopatsas, Wikströmin muovailema. I. K.

Packalén [-Cn], Carl Fredrik (1814-89),
lahjoittaja ks. L e p a a.

Pactum (Iat. < pangere = määrätä) ks.
Avioehto.

Pacuvius /-«’-/, Marcus (n. 220-132 e. Kr.),
room. traagillinen runoilija. Enniuksen esikuvan
mukaan P. tulkitsi vapaasti kreikkalaisia
näytelmiä omalla kielellään, mutta käsitteli myös
kansallisia aiheita. Jälkimäinen näytelmälaji sai
nimen fabula prætexta. [Julk. Ribbeck,
„Tra-gicorum romanorum fragmenta" (3 :s pain. 1897).]

E. B-l.

Padang, kaupunki keskellä Sumatran
länsirannikkoa, Sumatran Länsirannikon
kuverne-mentin ja P:n Alamaan residenttikunnan
pääkaupunki ; n. 35,000 as., joista pari tuhatta

eurooppalaista. Tärkeä kauppa- ja satamapaikka;
mausteiden, kahvin, tupakan, kopran, vuotain ja
rottingin vientiä. Rautatie P :n Ylämaahan.
P. on hollantilaisten vanhin asutus Sumatralla,
per. 1666.

Padasjoki. 1. Kunta. Hämeen 1.. Hollolan
kihlak., Padasjoen nimismiesp.; kirkolle Lahden
kaupungista 63 km. Pinta-ala 484,s km2, josta
viljeltyä maata (1910) 4,856 ha (siinä
luvussa puutarha-ala 10,«• ha, viljaakasvava kaski
maa 64.ji ha ja luonnonniityt 1,138 ha).
Manttaalimäärä 36,io4i, talonsavuja 154,
torpan-savuja 236 ja muita savuja 440 (1907). 5.293
as. (1913) ; 1,078 ruokakuntaa, joista maanvilje
lystä pääelinkeinonaan harjoittavia 718 (1901).
8"ö0 hevosta, 2,983 nautaa (1911). —
Kansakouluja (1914) 7. Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Kuhmoisten kanssa, samoin
sairaala. Apteekki (haara-apt.). —
Teollisuuslaitoksia: Mainiemen saha; Arrakosken, Kaukilan,
Kasniemen, Konnun, Sahurin ja Palsan myllyt;
osuusmeijeri. — Historiallisia muistoja:
Nyystö-län (ks. t.) nuijasodanaikuinen taistelupaikka. —
Vanhoja kartanoita: Saksala. Alho, Ansio,
Kello-salmi, Verho. — Vilkas höyrylaivaliike Lahteen
ja Jyväskylään. — 2. Seurakunta,
konsisto-rillinen, Porvoon hiippak., Hollolan rovastik.:
kuulunut alkujaan Sysmään, eronnut siitä
itsenäiseksi seurakunnaksi jo 1400-luvun
loppupuolella (todennäköisesti 1465) ; P:Ila oli oma
kirkkoherra ainakin 1497 (ehkä jo 1471). P:een on
Kuhmoinen kuulunut kappelina. Kirkko puusta,
rak. 1648 (1669?, 1675?), korjattu 1867
(kellotapuli rak. 1892). [V. Vallin. „Kertomus
Hollolan kihlakunnan muinaisjäännöksistä", sivv.
224-30 (Suom. muinaism.-yhd. aikak. XIV).]

L. H-nen.

Paddainen, maatila Sauvon pitäjässä Paimion
selän rannalla 18 km Paimion rautatieasemalta,
käsittää nykyään 5 tilaa, 2,1999 manttaalia.
648,05 ha. Päätila on ratsuvelvollinen verosäteri. —
Laivalaituri. — P:n tiloista puhutaan useasti jo
keskiajalla. Piispa Bero II Balk lahjoitti
perustaessaan arkkidiakonin viran Turun
tuomiokapituliin sen hyväksi 2 tilaa P :ssa. 1500-luvulla ja
seur. vuosis:n alussa oli P:n tiloja m. m. Juhana
111 :n äpäräpojalla Julius Gyllenhjelmillä, Jaakko
de la Gardiella, sekä Spåre- ja Anrep-sukujen
jäsenillä. V. 1652 sai mecklenburgilainen.
Ruotsiin siirtynyt sotaherra Erdtman von Schlow.
joka tultuaan täällä aateloiduksi 1682 otti
nimen Rosenlew, haltuunsa P :n säterin, jonka
häneltä peri hänen poikansa, luutnantti Henrik
Johan Rosenlew (k. 1709). 1700-luvun
keskivaiheilla omisti tilan lääninkamreeri Daniel
Gado-lin, viime vuosis:lla kruununvouti Hedman,
tilanomistaja J. F. Hillebard, kollegiregistraattori
E. Gammal y. m. ja nykyään (1914) tilanomistaja
Werner Rosenlew. -— Päärakennus on 1700-luvun
keskivaiheilta; siipirakennukset kauneine
pvlväis-töineen ovat 1800-luvun alulta. A. Es.

Paderborn (lat. Paderce fontes), kaupunki
Preussissa, Westfalenissa, Mindenin
hallitus-alueen P:n piirin pääkaupunki, Lippen lisäjoen
Paderin lähteillä, usean radan risteyksessä;
29.441 as. (1910), joista n. 86% katoiisia. —
Kaunis, varhais-goottilainen tuomiokirkko
(valmistunut 1163), pari muuta huomattavaa kirkkoa,
raatihuone. — Lukio, katol. pappisseminaari v. m.

Fredrik Pacius.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:43 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0031.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free