- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
39-40

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pacific ocean ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Padercvski Paër

4(1

oppilaitoksin: katul. piis|sui istuin. ■
lJautatie-konrpaja. |hm saippua-, tu|mkkatehtaita.
olut-|nuimoila. viuiapolttimoita. P:H lähellä 011
MkiiuUiuii trrvevsliibteitii. Kaarlo Suuri piti
I’ s«a 777 ensitnäisnt valtiopäivät saksilaisten
Uii-j IV tuli lOOOluvun nluss.t kaupungiksi,
yhtyi liausii-liittoon j.i pääsi suhteellisen
itseuäi-•ekti mutta piis|vi Teodor von Furstenberg riisti
-iii > • t i<>iketidei U’.<>4 ; vliopisto 1614 ISI9.

11: E. K.)

Paderev&ki / >• ’-/. Ijiüuliu- s. 1800), puol.
pianisti ja s.ivelt.i|.i l.«*srhetit/ki’ii oppilas.
Sävelsi sinfonian. 2 oop|H-raa, piauokouserton v. lu.
V >ta MHi9 VirMnnii koiiservntorin johtaja.

1. K.

Padilla / d. /iu/. Juno de (1484-1521), esp.
kapinan johtaja toimi Kastilian kaupunkien
noustua kapinaan Kaarle I :tä (V:tttt) vastaan
kapinallisten ylipäällikkönä v :sta 1521. mutta jou
tui jo s.un. v. N ||||||arill tuppelussa vangiksi,
minkä jälkeen hänet mestattiin, llän ja hiiuen
puolisonsa Maria 1’aclieco. joka puolusti
Toledo* helmikuuhun 1522. ovat Useiden
runoel-niain esineinä. J. F.

Padiftah /føldMh/. |iersiuluisen sanan p ä d-

■ ih ipati ..herra" ja »ah ..kuningas")
turkki-I.- uien niuuto. alkuaan Persian sallien, sitten
yleensä islamilaisten ruhtinasten ja varsinkin
Turkin sulttaanin liallitsija-arvonimi (vrt. engl.

lörd klug"’. M vos engl. Intian alkuasukkaat
knllai.it brittein kuninkaasta tätä nimilvstä.

II Ilo.

Padisten luostari k-. P a a d i s t e n luos
t a r i.

Padova Iit Palarimn, suks. y. in. 1’adua).

1. Proritissi Pohjois-1 taljassa. Venetsian
maakunnaan; 2,141 km’. 519.358 as. (1911). —

2. Kdellämain. provinssin |>iiiikuupunki, ta
mgolla llaecbiglione-joen varrella (jonka yli

monta siltaa), useiden ratojen ja knnavaiu
risteyksessä ; 96.230 u- (kuntana 1911). — Kadut
yleensä kä[nnt, synkät, luutta torit laajat,
kauniit niitä on Piazza Vittorio Kmantiele i82:n
(«ilovalaisen muistopatsaat i. Piazza de||e Krlie
ja Piazza del Santo. Viktor Kmiinuel II :n,
Danten. < .iotton. Cavour in, Garihaldi’ii.
Gatta-tnelatan i Doniitellon muovailema i. Petrarcan
mu intopa t saat. Huomattavimmat rakennukset:
tuomiokirkko irnk. 1551-1754; aarrekammiossa
paljon kalleuksia baptisterioineen (1100-luvultn.

■ ■iotton koulun fr<~kojni. Pyhiin Antoniuksen
iiautau.skirkko Sant’ Antonio (1231-1475), sen
(ier«Mü orntori Scuola del Santo (17 freskoa,
niintä 3 Tizianin), Santa Giustina (1510-32),
ent. augustinolaismunkiston luostari Sant’
Agos-*ino ilrsli Kremitani (1200-luvulta: Muntegnan
ja Kquarcionen koulun freskoja!, 1’nlazzo della
H.igione (1172-1219), piispan palatsi. Mu neo
ei-tiro y. m.: kaikki >in9ltilvilt muistomerkkejä
P n taitan kukoi-tusajoiltii keskiajan
loppupuolella. jolloin siellä vaikuttivat (liotto. Donntello.
Mantegna. Sqiiarr-ione koulukuntineen y. m.
Samoihin aikoihin V. 1222 (toisen tiedon inukatin
1258) peruutetun yliopistonsa til||den oli
Pohjois-Italian tieteellisen elämän pesäpaikkoja; nyk.
P:n yliopisto-.a on 1.3(14 ylioppilasta (1911-12).
sen yhteydessä on kirjasto (per. 182», 136,000 nid..
2.’ia» kä»ikirj. i in.i lälilil. olwrvntori, kasvit,
puutarha. Li*ril-i P:-s« on lukio, seminaari (kir-

lasto titi.imiii nid.). teollisuuskonin, lyseo y. m.
oppilaitoksia kaupunginkirjasto, museo,
muutamiin teattereita y. m. Piispanistuin.
Kukois-lavaa teollisuutta edustavat myllyt, valimot,
inaanviljelyskone ja automobiilitelitaat,
viina-|Milttimot. olutpanimot, kemialliset y. m. tehtiuit.
I1. on Venetsian maakunnan sisBniuankaupau
k.skus. F.. E. A".

Historia. Saduu mukaan l’:ti perusti
troia-I n itien Antenor. Se tuli 2:sella vuosis. e. Kr.
roomalaiseksi Patavium munieipinmiksi ja oli
tärkeä kauppansa ja teollisuutensa tähden. P:ssa
syntyi historioitsija Livius 59 e. Kr.
Kunsain-vaellusten aikana P. joutui monta kertaa
ryöstön ja hävityksen alaiseksi. Siinä kehittyi
kunnallinen itsehallinto 12 znnella vuosis. Tiimiin
vuosis:n loppuajoista P:aa hallitsivat iiodestat.
joliou arvoon pääsi Romano-suku; K/./.eliuo da
Koinauo 1237-59 oli julma tyranni. V. 1318
.laeopo da Carrnra pääsi P:n herraksi; liiinen
sukunsa pysyi lyhyttä väliaikaa lukuunottamatta
vallassa v :een 1405, jolloin P:n valloittivat
venetsialaiset. Campo-Formion rauhassa 1797 P.
luovutettiin Itävallalle, mutta yhdistettiin 1805
Na|ioleoniii perustamaan Italian
kuningaskuntaan. V. 1814 Itävalta sai sen takaisin ja 18(10
P. joutui Italian kuningaskunnalle. 0. H.

Padovana /-vü’-J (Padua n a. Pavane),
vanha it. tanssi tasajakoisessa juhlallisen hitaassa
rytmissä. P. oli koko Euroopassa yleiseen
suosittu n. 1500-1650. Korkeampaan taiteelliseen
vaikutukseen se kehittvi saks. orkesterisarjoissa.

I. K.

Padua ks. P a <1 o v u.

Paducah fpsdiVkä], kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Kentuekyn valtiossa, Tennesseen ja
Ohion yhtymäkohdassa, tärkeässä ratojen
risteyksessä: 22.760 as. (1910). Harjoitetaan suurta
naataloustuotteiden (etenkin tupakan), \vhisky’n
in puutavarain kauppaa. Teollisuus melkoinen
(valmistusarvo 23 milj. mk. 1905), suuret
rauta-tieukonepajat. Per. 1821.

Padus, Po-joen vanha lat. nimi.

Psedogenesis ikreik. jinis = lapsi, ja genesis
synty, alkuperä), harvinainen neitseellisen
sikiämisen iks. t.) muoto, jossa lisääntyminen
lupailuni jo ennenkuin eläin on tullut
täysikasvuiseksi. Niinpä eräiden kaksisiipisten, m. m.
Uinslnr sääskien, naaraspuolisen toukan
ruumiissa saattaa kehittyä uusia toukkia. Tätii voi
jatkun Useita sukupolvia, kunnes taos toukista
kehittvv täysikasvuisia koiras- ja muirassääskiii

/. V *

Pæonia ks. P i o o n i.

Paepe //«/>/. César de (1841-90). lielg.
sosialisti; vista 1871 lääkärinä Brysselissä. P. oli
Inlernatsioiialen perustajia: hänen lukuisista
kirjoitelmistaan on huomattavin ..Essai s|ir
1’organi-•ation des services publics ilans la sociPté future"
! H874). J. F.

Paër, K e r «I i n a n d o (1771-1839), it.
oop-| eiansäveltäjä. Toimi teatterikapellimeHtarina
Venel -iassa. Wienissä. Dresdenissii ja vihdoin
Paiiisi–a (1800-27). Valittiin 1831 Ranskan
aka-’ <iiiiii;iii Suuresta menestyksestään huolimatli
I’ n oopperat hävisivät näyttämöiltä, niinpiaii
kuin Rossini’11 teokset pääsivät esille. Sitä (osin
P. koelli ehl. iislä niin kauan kuin mahdollista.

I. h.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0032.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free