Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paësiello ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
*s
Pahlen—Paijkul
/*. triktoiMcu*. alkuasukkaiden k o 1 o l> e.
euroop-l«l*i-lrn haartlooper kov.i juoksija"). Se
««•Maa maatuulissa ja on vaarallinen
metsästäjille. -<• kun nopeasti ja pelottomasii hyökkää
heidän kimppuunsa. — Molemmat lajit ovat
kaikkiruokaisia. Litia toisten mielestä
erinomaista. toisten mielestä taas syötäväksi
kelpaa-matonta. /. V-».
Pahlen /piile*], liiviläinen aatelissuku, jonka
iuMt jäsenet kohosivat huomattaviin asemiin
Venäjän palveluksessa.
1. Peter Ludwig vou der P. (1745-1826).
kenraali, korotettu 1799 kreiviksi: oli 1790-91
lähettiläänä Tukholmassa, toimi sittemmin m. m.
Inkerin kenraalikuvernöörinä, poliisiministerinä
ja v:sta 1800 ulkoasiainkollegin presidenttinä.
Oli keisari Paavali I :n suosiossa mutta peläten
hallitsijan oikullisuutta asettui Paavalia rustaan
1801 syntyneen salaliiton johtajaksi ju oli läsnä
tilaisuudessa, jolloin hänet murhattiin. Paavalin
seuraajan, Aleksanteri I :n epäluulolla
kohtelemana P. vetäytyi jo 1801 syrjään valtiollisesta
elämästä.
2. Peter von der P. <1777-1864). kreivi,
kenraali, edellisen poika. Saavutti mainetta
ratsuväen johtajana m. m. sodissa 1813 ja 1814
Napoleonia vastaan. Toimi myöhemmin (1835-41)
Venäjän lähettiläänä Pariisissa.
3. Konstantin von der P.(s. 1833), kreivi.
Venäjän oikeusministeri 1867-78. Joutui epäsuo-
loon. kun suositteli Vera Sassulitsin jutussa
menettelytapaa, joka johti tämän vapauttamiseen.
Määrättiin sittemmin valtakunnanneuvoston
jäseneksi. K. R.
Pahoinpitely. P.-rikokset. jotka ovat toisen
ilimi-en ruumiillista koskemattomuutta
häiritse-v iä tekoja, jakaa rikoslaki kolmeen ryhmään:
i Törkeä p„ joka Rikoslain 21 luvun 5 §:n
unikaan on olemassa, milloin joku tahallansa on
pidellyt toista niin pahoin, että täinii siitä on
-.uinut vaikean ruumiinvamman. Vaikealla
ruumiinvammalla tarkoitetaan puheen, näön taikka
kuulon kadottamista, vaikeaa vikaa taikka
muuta vaikeata ruumiinvirhettä, pysyväistä
vai-Vi-ata terveydenhaittaa taikka hengenvaarallista
laatia, s. o. hengenvaarallista, kussakin
yksityis-tapauk-essa arvosteltavaa tilaa. Jos vaikeata
ruumiinvammaa tarkoitettiin, on rangaistus
kuritushuonetta korkeintaan kymmenen vuotta ja
yritys on rangaistava; jos taas vaikeata
ruumiin-tammaa ei tarkoitettu, on tuomittava
kuritushuonetta korkeintaan kuusi vuotta taikka
vankeutta vähintään kolme kuuknutta. — 2. Tör
keätä lievempi p. P:n kautta aiheutuneen
vian, ruumiinvamman tahi taudin tulee tässä
olla Tähemmän kuin törkeässä p:ssä.
Rangaistu* on Rikonlain 21 luvun 11 §:n mukaan
vankeutta enintään kakai vuotta taikka sakkoa
vähintään viinikymmentä markkaa, paitsi jos
asianhaarat ovat erittäin mukauttavat, jolloin
rangaistu» on kuritushuonetta korkeintaan kolme
vuotta. — 3. Lievä p.. josta on seurauksena
vä-liäinen vamma taikka ei mitään vammaa,
rangaistaan Kikoftlain 21 luvun 12 jj:n mukiinn
enintään kahdensadan markan sakolla taikka
korkeintaan neljän kuukauden vankeudella. Kuiten
kiri on säädetty, että joa joku, kuritusvaltnansa
käyttäessään, on kuritetulle -aattanut sellaisen
vähäi» a vamman kuin tä»-.l on tarkoitettu, ei
atä ole sutii rangaistukseen tuomittava.
-I rkeä p. on yleisen syytteen alainen rikos. Sitä
vastoin ei virallinen syyttäjä saa törkeätä lie
vemmästä tai lievästä p:stii tehdä syytettä, el
lei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyt
leeseen pantavaksi, taikka ellei sitä ole tehty
\ teisellä tiellä, kadulla tahi torilla taikka julki
–a toimituksessa tahi kokouksessa, taikka vi
ranomaisen edessä, taikka ellei rikosta ole teli
nyt se, joka rangaistus- tai työlaitoksessa pide
täiin. A. T.
Paholaisapina ks. K e t u n h ii n t ä a p i n a t.
Paholaisen manaaminen ks. Ek sorsisin i.
Pahvi ou tavallista paksumpi paperilaji,
neliö-metripaino yli 300 g. P:ia valmistetaan
lumpuista (kiilto-p., saks. Prcssspan), selluloosasta ja
paperihylyistä (harmaa p., kirjansitojan p..
kcnkii-p.) tai myöskin hiotusta puuvanukkeesta
valkea puu-p., ruskea p.). Paraimmat p:t
valmistetaan käsin (ks. Paperi) mutta tav.
käytetään p:u valmistukseen sylinteri- 1.
pahvi-konetta, jolta p. saadaan kosteina
arkkeina. Kuivaus tapahtuu höyryllä kuumenne
tulla sylinterillä tai kuivauskanavassa, kuuman
ilmavirran vaikutuksesta. Kuivatut p.-arkit
kehitetaan ja kiillotetaan kahden teräsvalssin vii
Iissä tai, hienompia lajeja tehtäessä, kivikiillot
tajalla. P:ia käytetään etupäässä kartonki- ja
rasia- sekä kirjansitomoteollisuudessa. Yllätiini
nittujen p.-lajien n. s. kovien p:ien vasta
kohtana on mainittava pehmeät p:t, n. s
r a k e n n u s-p :t, joita valmistetaan tasotuuki
koneella pitkinä ratoina hylkypaperista, puolivilla
lumpuista y. m. ja käytetään raaka-aineina
katto huovan valmistuksessa, pinkopahvina
lattiamattojen aluksina y. m. Aalto-p:ia vai
mistetaan liimaamalla toisiinsa kolme paperi
kerrosta joista keskimäinen on puristettu aalto
maiseksi; p. tulee silloin lujaa ja kevyttä.
A. 8-r.
Paian /-ö’n/, kreik., etupäässä Apollonin
palvelukseen kuuluva, enimmäkseen koorin (ks. t.l
esittämä rukous- ja ylistyslaulu, jonka kerrotaan
anneen nimensä kertosanoista il pailon tai
if pain n. O. E. T.
Paidelinna, saks. \V e i s s e n s t e i n, kaupunki
ja entinen linna Vironmaalla, Paidejoen
rannalla, 3,082 as. (1910). Linna perustettiin 1265
ja se mainitaan usein saksalaisten, venäläisten
ja ruotsalaisten välisissä taisteluissa Viron omis
tamisesta. Uudenvuodenpäivänä 1573 valloitti
Iivana Julma sen 4-päiväisen pommituksen jäi
keen ja paistatti elävältä sen urhoollisen päälli
kön Hannu Boijen ja linnaväen. V. 1581 Yrjänä
Boije sen jälleen valloitti. Nykyään linna on
raunioina. K. G.
Paiho (..valkoinen joki"), joki Pohjois-Kii
nassa, Tsili’n maakunnassa, alkaa
Khingan-vuo-ristosta, virtaa vahvasti mutkitellen kaakkoista
pääsuuntaa laskien 7 km Takun lujien
linnoitusten alapuolella Petsili’n lahteen; 556 km.
Keskitalvella jäässä 2-3 kk.; suusärkkä estää suurem
pien alusten pääsyn P:oon. Kuljettava
Tung-l-sousta (20 km rautateitse Pekingistä itään)
alkaen. Syksyllä vähävetinen. P:n varrella on
Tientsin.
Paijkul, Otto Arnold (1662-1707),
liivinmaalainen sotilas; läksi nuorena kotimaastaan
hankkimatta kuitenkaan itselleen muodollista va-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
