- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
45-46

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paikallinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

45

Paikallinen Paikallismuseot

pautusta Ruotsin alamaisuudesta; otti Saksin
palveluksessa osaa Suureen pohjansotaan, mutta
joutui 1705 Puolassa ruotsalaisten käsiin,
tuomittiin, koska oli kantanut nurjaa kilpeä oikeata
esivaltaansa vastaan, seur. v. toisen kerran
kuolemaan ja mestattiin Tukholmassa 4 p. helmik.
1707, sam. v. kuin hänen maanmiehensä J. R.
Patkul (ks. t.), johon hänet usein on sekoitettu.

Paikallinen, esim. p. tauti, tauti, joka
rajoittuu johonkin pienempään ruumiinkohtaan
synnyttämättä minkäänlaisia yleisiä sairaloisia
tilejä ruumiissa. P. hoito, hoito, joka kohdistuu
p.n taudinilmiön parantelemiseen. esim.
silmän-hoito. korvanhoito, j. n. e.

Paikallisaika. Ajasta yleensä vrt.
Aurinko-aika. P:n määräämisestä vrt. A j a n m ä
ä-r ä y s. Käytännöllisistä syistä lasketaan
useimmissa maissa ainoastaan yhtä, määrätyn
nollameridiaanin aikaa, eikä eri paikoilla eri p :aa.
ks. art. Aikaerot (Ranskassa otettiin
Greenwichin aika käytäntöön maaliskuun 11 p. 1911).

Paikallisjuna ks. Juna.

Paikallisliikenne, rautatiellä ja laivakulussa
vain lähintä paikkakuntaa tarkoittava liikenteen
laji. Rautatiellä harjoitetaan p :tä keveillä,
tiheästi kulkevilla matkustajajunilla, jotka
pysähtyvät tätä liikennettä varten rakennetuilla
laitureillakin. Pilettien kelpaavaisuusaika on lyhempi
kuin kaukojunissa, mutta sensijaan on niiden
hinta halvempi. Suomen valtionrautateillä on
p:tä Pietarin edustalla (rautatien alusta alkaen),
Helsingistä Järvenpäähän (toukok. 13 p:stäl886)
ja Kirkkonummelle sekä Viipurista Simolaan ja
Perkjärvelle saakka. — Ulkomaan
suurkaupungeissa on erityisiä pikkuratojakin rakennettu
yksinomaan tätä varten. Toisinaan ne liittyvät
suorastaan itse kaupungeissa oleviin raitioteihin.

Laivakulussa p. on vielä yleisempää ja sitä
harjoitetaan yleensä pikku höyryveneillä
jotenkin kaikista vesien varrella olevista vähänkin
tärkeistä liikennekeskustoista. J. TI. K.

Paikallislähetykset ks. Postilaitos
(postilähetykset).

Paikallislämmitys ks.
Lämmityslaitok-set.

Paikallismerkki, sielut., on sellainen
aistimus-aines, jonka avulla tajunta osaa käsittää
esineiden paikallissuhteet. Ihminen sijoittaa ne
havainnot, jotka hän vaarinottaa, määrättyihin
avaruuden paikkoihin. Arvellaan, että siinä
sijoittamisessa havaitsevalle antavat johtoa
eräänlaiset lisäaistimukset, jotka liittyvät
ulkokiiho-tusten aiheuttamiin pääaistimuksiin; nuo
lisä-aistimukset ovat siten p:einä. Kun esim.
valo-vaikutelma sattuu johonkin verkkokalvon
kohtaan, niin saatuun valoaistimukseen liittyy
lisä-aistimus, joka on erilainen verkkokalvon eri
pisteissä ja sentähden ikäänkuin ilmoittaa
tajunnalle, mihin verkkokalvon osaan vaikutelma
on sattunut, sekä siten tekee mahdolliseksi
sijoittaa havaitun valon määrättyyn paikkaan.
Samaten kosketusvaikutelman sattuessa ruumiin
ihon eri kohtiin siihen liittyy erilaisia
lisä-aistimuksia, erilaisia „p:ejä". Lotze ensimäisenä
esitti opin p :eistä, jota sitten monet
sielutietei-lijät ovat pohtineet, osaksi sitä kehittäen, osaksi
vastustaen, (vrt. Havainto, Aisti.) A. Gr.

Paikallismuseot esittävät jonkun pienemmän
piirin kulttuuri- ja luonnonmuistoja ja nähtä-

vyyksiä. Niitä ei ole vain kaupungeissa, vaan
maaseudullakin. Useimmat ovat syntyneet
yksityisestä asianharrastuksesta, vaikka ne sittemmin
ovat joutuneet jonkun museoyhdistyksen tai
kunnan hoidettaviksi. Monet niistä ovat suuria
tieteellisiä laitoksia, joilla on omat talot, kirjastot
ja tieteellinen johto. Niin on laita ainakin Sak
sassa ja Norjassa (ks. lähemmin Museo). —
Paikallis- ja keskusmuseoiden suhde on eri
maissa muodostunut erilaiseksi. Saksassa, jossa
paikallismuseoita syntyi ennenkuin mitään vah
vaa keskusmuseota vielä oli, on jälkimäisen
asema käynyt hyvin työlääksi ja museoiden välit
ovat kireät. Pohjoismaissa, joissa historialliset
keskusmuseot vahvistuivat voimakkaiksi,
ennenkuin tieteellinen materiaali ehti pirstaantua
lukuisiin paikallismuseoihin, ovat tiedemiehet voineet
sittemmin heränneen paikallisen tutkimus- ja
si-vistysharrastuksen ohjata sellaiselle uralle, että se
ei tiedettä vahingoita. Meillä Suomessa,
samoinkuin Skandinaaviassakin. eivät paikallis- ja
kansallismuseomme siis ole kilpailevia laitoksia, vaan
täydentävät toisiaan. Kaikki, mikä yleisen
tieteen kannalta on katsottava kansallismuseoon
kuuluvaksi, sijoitetaan sinne, kuten esim.
his-toriantakaiset maalöydöt ja kirkolliset muistot,
jos kansallismuseo ne haluaa. Aivan yleistä kui
lenkin on, että melkoinen joukko tällaisia
esineitä jätetään paikallismuseoiden kokoelmiin.
Muihin kokoelmiin nähden paikallismuseomme
rajoittuvat yleensä vain keräämään sellaista,
joka luo valoa niiden lähimmän ympäristön
oloihin. Sikäli kuin ne ovat kaupunkimuseoita, on
ollut puhetta järjestää niiden yhteyteen erikoisia
huoneita kutakin niiden alueen pitäjää varten.
Varsinaiset pitäjämuseot ovat nimittäin
suositeltavia vain siellä, missä on varmoja takeita
riittävästä rahallisesta kannatuksesta
museohuo-neen vuokraamista ja pystyvän kokoelmaiu
hoitajan hankkimista varten. Meidän maassamme
on nykyään seuraavat paikallismuseot:

A. H i s t o r i a 11 i s-k ansatieteelliset
paikallismuseot.

1. Hangon museo. per. 1909 Hangon
kotiseutuyhdistyksen toimesta. Sam. v. valtuusto
myönsi 800 mk. n. s. Fohlinin tuvan museoksi
järjestämistä varten. Vähäpätöinen esinekokoelma
(numeroluku n. 250) on vielä osaksi jär jestämättä.
Museota hoitaa Hangon kotiseutuyhdistys, joka
sitä varten käyttää rahastoaan (nyk. n. 600 mk.).

2. Hattulan museo, sijaitseva Hattulan
vanhassa kirkossa. Esineet yksinomaan
kirkollista laatua, numeroimattomia. Museota hoitaa
3-henkinen johtokunta, kirkkoherra
puheenjohtajana.

3. Helsingin kaupungin museo, per.
1911 kaupungin valtuuston päätöksellä. Museo
sijaitsee kaupungin omistamassa Hakasalmen
huvilassa. Esineiden numeroluku (1913) oli 293.
minkä lisäksi tulee lähes 1,000 kuvaa, joukko kir
jasto- ja arkistoainehistoa y. m. Museon
vuotuinen menosääntö on 5,000 mk.

4. Hämeenlinnan historialli s-m u
i-naistieteellinen museo, per. valtuuston
päätöksellä 1910. avattu yleisölle 1912. Museo on
sijoitettu kaupungin hallussa olevaan Gaddin
taloon. jossa sillä on käytettävänä 12 huonetta.
Esineiden numeroluku (1913) 1,321. Erikoisen
huomattavat ovat sivistvshistorialliset kokoelmat.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:14 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0035.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free