Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paikallismuseot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
M
Paikallispv himys Paikan määräys
Muxon hoito kustannetaan pääsymaksuista
kertyneillä tuloilla, jotapaitsi kaupunki
suorittaa vuokran (1.500 mk. v:ssa). K. II. E.
2-3 Raahen ja Rauman historiallisissa
museoissa on jonkun verran
luonnontieteellisinkin kokoelmia.
4 Salon luonnontieteellinen m
u– e o. jonka on jftrjnttnvt ja omistaa herra Juho
Viinamäki. sisältää arvokkaan kokoelman —
muutamia satoja — luurankoista, järjestetyt
biologinen museon tapaan.
5. Savonlinnan kaupungin omistama
»Lindforsiin kokoelma", eläint. museo.
t>!.ka pii osan muodostaa Sulkavan Tiittalan ho
vtn omistajan, innokkaan luonnonystävän Ja
tai-tavan eläinten täyttäjän C. Ph. Lindforssin
1 s4>; 1903* useiden vuosikymmenien kuluessa
keräämä ja täyttämä erittäin arvokas
luurankois-kokoelma (suurimpia yksityiskokoelmia
maassamme). Omistajan kuoltua lahjoitettiin
kokoelma hänen määräyksensä mukaisesti
Savonlinnan kaupungille. Museo sijaitsee Nälkälinnan
(Hungerborgin mäellä kaupungin omistamassa,
kokonaisuudessaan museolle luovutetussa raken
nuksessa. Kaupunki kustantaa museon hoidon,
pääsymaksuista kertyneet varat käytetään m. m.
kokoelmien laajentamiseksi, joiden tarkoituksena
etupäässä on antaa kuva Keski-Savon
eläimis-K«t.i. Tätä nykyä (1914) on museossa
luurankoina 631 kpl. ’erityisesti on näistä mainittava 127
kpl. käsittävä kokoelma enimmäkseen täytettyjä
matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja),
linnunmunia 114 lajia, kokoelma linnunpesiä,
sitäpaitsi isonlainen hyönteiskokoelma. kokoelma
tuhohyönteisiä, biologisia ryhmiä y. m. —
Kokoelmalta on julkaistu : C. Ph. Lindforss, ,,Sulkava
sockens fåglar" („Pro fauna et flora
fennica"–teuran „lleddelanden"-sarjassa, 15 nide).
E. J. n.
ti Turun biologinen museo. Maan ainoa
hiolocinen mu»eo: täytetyt eläimet esitetään
luonnollisesta ympäristössään, niille ominaisessa
toiminnassa. Edustettuina ovat erikoisesti
Lounais-Suomen maisemamuodot eläimistöincen; museon
10 biologisesta ryhmästä on vain 2 viernsaiheista
lappalainen tunturimaisema ja
Laatokan-Karjalaa edustava ryhmä). Lounaissuomalaisista
ryhmistä ovat huomattavimmat: talvinen havumetsä,
sekametsä, sisäsaariston merenlahti,
ulkosaaristo-maisema. suoperäinen rantaniitty. Useimmat
ryhmät e-ittävät keväistä luontoa. Museon omistaa
Turun kaupunki, jolle konsuli Alfred Jacobsson ja
hänen puolisonsa ITelflne .Jacobsson sen
lahjoittivat. Piirustukset on laatinut arkkitehti Alex.
Nyström, eläimet ovat ruota. luonnontutkijan
Ou»taf Kolthoffin täyttämät ja järjestämät,
mai-semain taustat hänen poikansa Kjell Kolthoffin
maalaamat. — Museo avattiin 1907. Nykyään se
sisältää imettäväisiä 20 lajia, lintuja 131 lajia,
matelijoita 1 lajin, sammakkoeläimin 1 lajin:
monelta lajista on useit.i yksilöitä. Museosta on
kaupungille vuotuisia menoja n. 1,500 mk.
II A S.
7. Vaasan kaupungin omistama ..Bodénin
I i n t u k o k o e I m a", maisteri J. A. Bodénin
1852-85) perustama, hänen ja sittemmin
piirilääkäri Jak. Stenbäckin 11849 19001 täyt
tämiä. Vaasan seuduilta ammutuita lintuja
sisältävä kokoelma. Perustajan kuoltua hänen isänsä.
Vaasan piirilääkäri Bodén. lahjoitti kokoelman
\ aasan kaupungille, vaikka »iitä oli Helsingistä
käsin tarjottu 7,000 mk. — Sisältää nykyään
1914) 22S lintua ja joitakin nisäkkäitä sekä
Iak. Stenbäckin arvokkaan inunnkokoelnian.
Kaupunki maksaa hoidosta 150 mk. v :ssa.
Paikallispyhiniy s ks. Pvh i my s.
Paikallisrnta. sellainen rautatie, joka on
iottu välittämään liikettä ainoastaan pienellä,
rajoitetulla alalla, tai mahdollisesti myös
johonkin päärataan liittyen. Kun sellainen liike
tavallisesti on vähäinen ja vaatimaton, voidaan p.
rakentaa verrattain halvalla, käyttämällä pieneni
pää raideleveyttä ja vastaavaa kevyempää
liikkuvaa kalustoa. V. II.
Paikallisseurakunta ks. Seurakunta.
Paikallisvekseli, vekseli, joka on asetettu
maksettavaksi samalla paikalla, missä se
diskon-lataan.
Paikallisväri tarkoittaa
maalaustaiteessa esineiden omaa. alkuperäistä väriä,
lonka vaikutusta varjot, valovivahdukset tai
viereiset värit eivät ole muuttaneet, hillinneet
tai kohottaneet. Sen vnstakohtana on värien
kokonaissiivy. — P.
kirjallisuudenhistoriassa ks. Ranskan kirjallisuus.
Paikanmääräys käsittää maantieteellisen
leveyden (napakorkeuden, 1 a t i t u d i n, ks. t.) ja
longitudin (maantieteellisen pituuden, ks. t.).
määräämisen. Esittäköön allaoleva kuvio taivaan
palloa ja taso ABCD horisontaalitasoa
paikassa E. jonka latitudi on määrättävä. Olkoon
kuvan taso myöskin meridiaanitaso ja P
taivaannapa, taso FBGD siis ekvaattorin taso, silloin
on paikan E latitudi g> = A^EC = AFEZ =
90°-/\AEF = 90°-/\ZEP. Jos nyt tarkataan
(meri-diaaniympyrällä) jotain tunnettua
taivaankappaletta S sen ollessa kulminatsionissaan
(meridiaanissa), niin on sen korkeuskulma h=/\AES
= (5-f90°-flP, jos tf on taivaankappaleen (tauluista
otettu) deklinatsioni. Täten saadaan
<p = <5-|-90°-h
Jos tähti on meridiaanin ulkopuolella, saadaan
haettu suure f sfäärisestä kolmiosta ZS’P, missä
sivu ZS1 = 90°-h’ saadaan
teo-doliiltihavainnosta ja sivu
PS’ sekä kulma ZPS1
tauluista, jos aika on tunnettu.
Jos tähden deklinatsioni on
tuntematon, voidaan
napakorkeus määrätä, kun
havaitaan sirkumpolaaritähden
korkeus sekä ylemmässä että
alemmassa kulminatsionissa. Napakorkeus on
silloin yhtä suuri kuin näitten korkeuksien
keskiarvo.
Maantieteellinen pituuserotus kahden paikan
välillä on yhtä suuri kuin näitten paikkojen
aikaerotus samalla hetkellä. Jos siis kello on 1
jollain paikalla samalla kuin kello
Greenwichissä osoittaa 12, niin on paikka 1 tunnin =
15° itään Greenwicbistä (24 tuntia aikamittaa
360° kulmamittaa). Longitudin määräystä
varten tarvitaan siis sekä nollameridiaanin aika
että myöskin paikallisaika. Alkumeridiaanin
aika saadaan sekä valomerkeillä,
sähkölennätti-mellä että myöskin tarkalla kellolla, joka
osoit-taa. alkumeridiaanin aikaa. Tätä varten on
laivoilla aina Greenwichin aikaa osoittava kello.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
