Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paimionjoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
muinaisin.-ylid. aikak. VIII); Hj. Appelgren.!
..Suomen muinaislinnat", sivv. 55-59 (Suom.
mui-naism.-ylul. aikak. XII).] L. Il-ncn.
Paimionjoki 1. Somerjoki alkaa
Paimio-järvestä Somerniemen kappelista, juoksee n.
:!0 km länsiluodetta kohti pitkin Salpausselän
eteläreunustaa aina Kosken (T. 1.) pitäjään
saakka, jossa kääntyy mutkitellen lounaita köhii
ja. laskee lopuksi suoraan etelään Paimionlahteen;
pit. n. 90 km.
Koskiluettelo:
Nimi. Putouksen pituus m [-Putous-korkeus-] {+Putous- korkeus+} m [-Hevns-voimamäärfi-] {+Hevns- voimamäärfi+} keskiveden aikana. Teollisuuslaitoksia.
Tuimalankylankoski 500 ’Jfi 647 Saha: 4 myllyä.
Koivukylän- „ 260 7,, 592 Meijeri; 3 myllyä.
Purholan- ., 160 1,3 121 Saha; mylly.
Krouvin- 1. Pa-
loisten- „ 120 1,1 131 Mylly.
Ahon- „ 340 2.s 215 Saha: mylly.
Juvan- „ — 1,9 203 Verkavauutuslaitos:
mylly.
Ingoisten- „ — 1.9 253
Juntulan „ 520 11,7 1.560 Verka vanutuslaitos: saha: mylly.
Sukselan- „ 800 7.7 1.026 Meijeri: saha: mvllv.
Ktijanojan- — 0’.9 120 Mylly.
Tuimalankylänkoski sijaitsee Kosken (T. 1.)
kirkolla ja Ivajanojankoski n. 10 km P:n suuii
yläpuolella. L. II-nen.
Paimionselkä 1. Paimiona ukko (ruots.
Pemarfjärd), n. 25 km pitkä, kapea selkä
Paraisten saariston itäpuolella, sen ja mantereen
välissä.
Painajainen (incubus, asthma nocturnum),
unessa esiintyvä tuskallinen tila eli kauhun
tunne, jossa hengitys tuntuu häiriintyneeltä ja
rinta ahdistuneelta. ikäänkuin jokin raskas
taakka rintaa puristaisi. Tilaa, joka kohta
herättyä taas häviää, seuraa tav. erikoiset unen
näöt. jotka sille luovat oman kauhistavan
leimansa. On jotenkin tietämätöntä, mikä
tällaisen tilan oikeastaan synnyttää. Joskus voinee
siihen olla syynä epämukava ruumiinasento.
joka tavalla tain toisella häiritsee hengityksen
vapaata suoriutumista nukkuessa. .1/. O li.
Painanne (paleontol.) tarkoittaa
kerrosvuori-lajeissa esiintyviä kuoppamaisia syvennyksiä,
jotka tarkkaan jäljittelevät alkuaan hiekkaan,
lietteeseen t. m. s. painuneitten ja
hautautuneitten, mutta sittemmin aineksen kovettuessa liu
onneitten tai muulla tavoin poistuneitten
eliöiden ulkomuotoa; tällä tavoin on säilynyt jälkiä
jopa hyytelöruumiisista meduusoista. Erityisen
ryhmän p:ita muodostavat muinaisten eläinten
säilyneet jalanjäljet. 1". A. K-io.
Painavuus ks. Paino.
Paine Jpein], Thomas (1737-1809), engl.
valtiollinen kirjailija. Siirtyi 1774
Yhdysvaltoihin. missä ryhtyi puoltamaan ameriikkalaisten
vapausliikettä, vaikuttaen siihen suuresti
julkaisemillaan lentokirjasilla. Muutti myöhemmin
Ranskaan, oli siellä m. m. kansalliskonventin
jäsenenä liittyen girondisteihiu ja äänestäen
kuningas Ludvik XVI:n kuolemantuomiota
vastaan: joutui Koliespierren vihoihin ja pantiin
1793 vankeuteen, josta pääsi 1794: palasi 1802
takaisin Ameriikkaan. Oleskellessaan jonkun ai
kaa syntymämaassaan julkaisi teoksen ..The
58
1 rights of mau" (1791-92), jossa puolusteli Hauskan
vallankumouksen aatteita Huikea vastaan. Teos
..The age of reason" (1794-95) on suunnattu sekä
ilmoitettua uskontoa että ateismia vastaan. [Con
wayn ja Sedgwickin elämäkerrat..] K. IV. H.
Paineensäätäjä 1. alentaja, venttiilihute.
jolla korkea höyryn t. kaasun paine saadaan
alennetuksi määrättyyn asteeseen. Sitä käytetään
m. m. höyrylaivoissa, joissa nostokoneisiin
käytetään alempaa painetta kuin pääkoneisiin,
lämmitysjohdoissa ja happikaasusäiliöiden paineen
alentamiseen, samoin valokaasulaitoksissa pitämään
ka asupa inetta johdoissa tasaisena. Sen toiminta
perustuu venttiililautaseen, joka supistaa taikka
aukaisee johtoaukkoa sen mukaan kuinka paine
vaikuttaa lautasen yhteydessä olevaan mäntään,
kalvoon, taikka vedessä, elohopeassa tai muussa
nesteessä alassuin uivaan kelloon. l’-o P-o.
Paineilma ks. 11 m a n p u r i s t u s k o n e.
Paineilmakoneet ovat tav. työkalukoneita.
jotka käyvät puristetulla ilmalla. Paineilmaa
käytettiin suuremmassa määrässä varsinaiseen
voimansiirtoon ensiksi Mont Cenis-tunnelin
rakennuksessa 1859, jossa suurien vesipyörien
käyttämillä puristajilla puristettu ilma
johdettiin tunneliin käyttämään kiviporakoneita ja
samalla uudistamaan ilmaa. Nykyään käytetään
paineilmaa moneen tarkoitukseen m. m.
putkipostin, normaalikellojen y. m. käyttämiseen,
mutta varsinkin pieniin voima- ja työkoneisiin,
nostokoneisiin, viljaelevaattoreihin sekä
hiekan-pulialtimiin, vieläpä maalaamiseen ja tapettien
puhdistukseen. Varsinkin Ameriikassa ovat
no-peastitoimivat. vaarattomat, aikaa ja työtä
säästävät ja käyttövarmat paineilmat vökalukoneet
tulleet yleiseen käytäntöön.
P:ssa tavallinen ilmanpaine on 5-7 ilmakehää.
Ne ovat tav. siirrettäviä, ja niitä käytetään
työpajoissa, silta- ja laivatöissä,
kiviteollisuu-dessa vuorenporauksessa y. m. Niissä puristettu
ilma joko lennättää iskevää vasaramäntää
edestakaisin — p a i n e i 1 m a v a s a r a t. tai painaa
puristinmäntää — niittä uspuristimet,
tai liikuttaa työmäntää edestakaisin, taikka
pyörittää akselia tähän sovitettuja siipiä painamalla
— pora- ja nostokoneet, tai lennättää
hiekkaa tai maalia — hiekan- ja
maalin-puh a 11 i m e t.
P a i n e i 1 m a v a s a r a t ovat taltta-,
tiivistys-, niittaus-, survin-, karistin- ja kivi vasaroita.
Ilman jakaa männän kummallekin puolelle joko
mäntä itse tai erityinen luistiventtiili.
Edellisissä, n. s. v e n 11 i i 1 i 11 ö m i s s ä vasaroissa
(kuva 1) painaa kahvan kautta laskettu
paineilma silinterissä Z liikkuvan männän K
olkaimista r vasten herkeämättä, työntäen mäntää
sisäänpäin. Kun tiehyt v on tullut reunan v
ohi. pääsee silinteriin hieman ilmaa joten
silinteriin puristuvan ilman paine nousee vähän ja
estää mäntää lyömästä kanteen. Kun sitten
aukot c ovat kulkeneet reunan ohi. syöksyy ilma
näitten kautta männän päälle ja heittää männän
eteenpäin talttaa w vasten. Samalla tulevat
aukot e ulkoilmaan johtavan aukon «:n yhteyteen,
jolloin ilma pääsee männän päältä ulos. ja
olka-mukseen r painava ilma työntää männän
takaisin j. n. e. Näitten vasarain etuina on
yksinkertaisuus ja tiivistettävien kohtien pieni luku.
Epäkohtana on se. että mäntä tulee pitkä ja ras-
Paimionjoki—Paineilmakoneet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
