Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paimionjoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Paineilmarata Paini
ka», «ainoin t»»ara. lihaksi se. ellei ilman jakoa
rol<1* järjestää. joista syistä näitä käytetään
r»in milloin iskuluku on oleva suuri, noin 4.000.
ja iskun pituus pieni, esim. kattilakiren
irroit-tamiseen kittel taviin karistiuvasaroiliiu. kivien
tasoilturasaroibin. kaarauskoneiden
kolkutinvasii-rothin y. m. Karisti n vasaroissa (kuva 2), jotka
iskevät jopa 6 000 kertaa minuutissa ja
kuluttavat ilmaa noin Oj m*, orat mäntään tehdyt
solat riistot, eirätkä säteensuuntaiset, joten
virtaava ilma pakottaa sen joka iskulla hieman
kiertymään. Venttiili vasaroissa on
il-manjakoventtiilikin järjestetty niin, ettU ilma
senkin panee liikkeelle. Nämä vasarat, joita on
monta eri rakennetta, jaetaan lyhyt- ja
pitkä-itkuisiin; edellisiä käytetään taltta- ja
tiivistvs-rasaroiksi y. n»., joitten iskujen ei tarvitse olla
aitan lujia, niitten iskuluku on 900-4.000 jn
iskun-pituus 12-100 mm kuluttaen ilmaa 0.»-—O.it m’:
jälkimäisiä käytetään niittausvasaroiksi. joitten
iskuluku on 750-1.200 ja iskunpituus 125-250.
Lyhytiskuisen renttiilivasaran t
Iugersoll-Crotvn-tehtaan venttiilin ja ilmatiehyet esittää kuva
Umatiehyet ovat selvyyden vuoksi piirretyt
vasaran ulkopuolille, merkiten mustat
painetie-hyitä, kirjavat menotiehyitä ja ralkoiset säätö
ilmatieiij itä. Luistirenttiili liikkuu tässä
poikittain. Yläkuvassa on venttiili oikeanpuoleisessa
asemassa, jolloin ilma virtaa kahvasta tiehyen
h, venttiilin uurteen ja tiehyen c kautta
työntäen mäntää eteenpäin. Vasaran alta ilma
poistuu osaksi tiehyen «:n osaksi d:n, g . n ja
venttiilin toisen uurteeu kautta ulkoilmaan. Kuu
rasara on tullut ala-asentoonsa (alapuolinen
kurat, pääsee ilma tiehvitten o, p, männän uur-
liu I.
Kura I.
Kura «
l«u
Kuta
teen K, tiehyen rn ja o kautta painamaan veut
tiiliä ta-emmalle puolelle. Venttiilin vasempaan
päähän vaikuttaa tiehyen A kautta tuleva ilma
■rki imättä. ilman paine on siinä kuitenkin
pienimpi. sillä osa sitä pääsee poistumaan tiehyen
i/ kautta. Venttiilin ollessa tässä asennossa virtaa
ilmaa a:sta, l>:n ja (l:n kautta männän alle pai
unen mäntää sisäänpäin; tällöin aukenee tiehyt
m vähentäen painetta ja samalla virtaa
tiehyit-teu o ja ii kautta ilma venttiilin oikealta
puolelta pois ja venttiili siirtyy oikeanpuoleiseen
asentoonsa, jolloin ilma pääsee männän
yläpuolelle j. n. e.
Puristavat paineilmaniittauskoneet
(kuva 4) ovat painevedellä käypiä edullisemmat
siinä, että ne eivät ruostu eivätkä jäädy, niitii
on helppo pitää tiiviinä, paine kun on vain 6-8
ilmakehää, jota vastoin se pninevesipuristimissa
on 55-60 ilmakehää; lisäksi ei niissä tarvitse
käyttää menojohtoa.
Paineilmaporakoneitten pyörivän
liikkeen aikaansaamiseksi käytetään tavallisia
silintereitä edestakaisin kulkevine mäntilleen,
jolloin silinterit ovat joko heiluvia pyörien
sovitettuna hammaspyörään tai muuhun sopivaa^
telineeseen tämän mukana (kuva 5), taikka ovat
silinterit paikoillaan (kuva 6) ; myöskin
käytetään pyöriviä siipiä (kuva 7), jotka liikkuvat
kumpaankin suuntaan riippuen siitä, kummalleko
puolelle siipiä F kahvan kolon E kautta tuleva
ilma johdetaan. Paitsi porakoneisiin käytetään
silinterillä ja männällä varustettuja p:itn nosto
koneisiin, eräiden hiekkaseulojen puistuttami
seen y. m. Po Po.
Paineilmarata ks. 11 m a p a i n e r a t a.
Painejohto, johto tai putki, johon pumpulla,
injektorilla, ejektorilla y. m. s. painetaan vettä,
ilmaa, kaasua y. m. ja jossa senvuoksi vallitsee
puine. P:u vastakohta on imujohto. P-o P-o.
Painepumppu ks. P u m p p u.
Painetti (ransk. baionetle), sotilaskiväitrin
pistin (ks. t.).
Paini, sanan laajemmassa merkityksessä, on
kahden aseettoman olennon välistä kamppailua,
jossa toinen koettaa tavalla tai toisella saattaa
toisen avuttomuuden tilaan. Tavallisesti p :11a
kuitenkin tarkoitetaan painiskellut sääntöjeu
mukaan. joista ensimiiinen ja tärkein on
sovinnollisuus. Tarjoamansa virkistyksen ja
yksinkertaisesti aikaansaadun jännittäväisyytensä tähden
p:ia on yhä edelleen kehitelty. Niinpä ovat esim.
Aasian vanhat sivistyskansat painineet jo
ammoisista ajoista saakka, ja ikivanhoista
seinäpiir-roksista on saatu
selville, että Egyptissä jo
n. v. 3000 e. Kr. bar
rustettiin p:ia, missä
saattoi tulla kysymyk
seen 70 :kin eri
p.-nsen-toa. Egyptistä tämil
p. kulkeutui Kreik
kaan, missä se kohosi
korkeimpaan
kukoistukseensa ja oli
juoksun rinnalla nuorison
tärkein ruumiinkasva
tuskeino. (vrt.
Anu-k 1 i n o p a 1 e ja Or
t h o p a 1 e.)
Miilnalskr*lk.
pnrmanto-paint.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
