Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Painin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
63
Painoarkki Painokone
anl.iui>t ak»rlerat*ioiiit. ti 1 ■ ti ott kg:n painavuus
rs un pli> lutasaajalla missä >brlrtatsiooi «n
’.>7> ’ * cravitalsionivktikköä, Helsingissä sp
«I * *
on " sravitatMoniv k.-ikkfiä. Koska voinut
Ml
yksikkö oli vanhas** mittajärjestelmässä
määrittävä paikkakunnasta riippuvan kg:n
paina-«uuden avulla, itiin »e ei ollut aivan sopiva
penuyksikSksi >eutälidcn |iäätettiin Pariisin
-*hk(>kongre»sis-i (1881) ottaa uusi n. s.
absoluuttinen mittajärjestelmä käytäntöön. Sen
perus-yksiköksi valittiin massayksikkS. siiliä saadaan
kappaleen tnas»a punnitsemalla kappale
tavallisella vaa’al!a Tulos on sama punnittakoon
kappale missä taliansa maan päällä, kuten edellä
«•o esitetty (vrt. Mitta). f. S:n.
Painoarkki ks. Koko ja Arkki.
Painoasetua ks. Painovapaus.
Painoaaia ks. P a i u o v a p a u s.
Painoasiain ylihallitus, keskusvirasto
painoasioiden tioitua \arten. Se perustettiin 18l>.~>
Painoylihallituksen nimellä. Perustamista
koskivat -äännökset sisältyivät heinäk. 18 p. 1865 jul
k.iKtuun asetukseen painovapaudesta Suomessa
ja sen käyttämisen ehdoista", joka asetus oli
-yiitvnyt säätyjen 186:1-64 valtiopäivillä
hyväksymiin inn. esityksen |xjhjalla. Kun sitten
.illitii- «ä.ityjen hyljättyä vuoden 186"
valtio-| ivill.i niille jätetyn painoasioita koskevan arin.
■ »ityksen. antoi uuden paino-tsetuksen toukok. i
• 1 p 1867, oli siinä käytetty virastosta
Paino-asi.iin ylihallituksen nimeä. Näiden asetusten
mukaan kuului ylihallitukseen esimies ja kaksi
jäsentä Ksimiehen nimitti hallitsija senaatin
täysi-istunnon ehdotuksesta, jäsenet senaatti
täysi-istunnossa esimiehen ehdotuksen
perustuksilla. Viraston tirkamiehiä oli sihteeri ja
kanslisti. ylihallitus oli päätösvaltainen vähemmän
tärkeissä asioi–.i kahden jäsenen läsnäollessa,
jo- ne olivat yksimieliset, mutta muussa
tapauk–<–.i tuli kiiikkic-n jäsenten olla saapuvilla.
Vli-I allituk-en tehtävällä oli valvoa paino-oloja niin.
••M., paino.,-i-tusta vastaan tehdyt rikokset
tulitat rangaistuiksi ja kiellettyjen
kirjallisuustuot-Indi n li-\ ittäminen ehkäistyksi. Siltä oli
pyv-■|.-tl.ivi lupa kirjapainojen jn kirjakauppojen
pe-raatamiseen sekä sanomalehtien ja aikakauskir-
•ji-n julkaisemiseen. Kanteet luvattomasta
sanomalehtien julkaisemisesta jn kirjapainojen ja
• "tppojen perustamisesta ratkaisi ylihallitus,
n utta -en päätöksistä saatiin valittaa senaattiin.
Krin.iisissä tapauksissa ylihallitus saattoi antaa
määräyksiä kirjallisuustuotteiden takavarikkoon
’itl.inii-<-sta. Senaatin nimittämä ja ylihallituk-
• n «irkamiehistöön kuuluva ylipainonsiamies
■•■«.» ylihallitiik-i-n eri paikkakunnille asettamat ,
painoftsiamfelii-t toimittivat sensuroimisen. Pää- j
i-i.i-t tämänlaisena p. y. on järjestysmuotoon näli- 1
(•ti p.->nyt invi.|ii-mminkin paitsi että esimiehen
j.» jäwnten nimittämisestä on annettu toisenlaisia
•;,.ulök»ifi. ja ylihallituksen kom[ietenssi on osit- |
tain muuttunut. Asetuksella kesii k. 18 p:ltä 1801
ni.oirattiin, että esimiehen nimittää hnllitsija i
kenraalikuvernöörin esitykseltä ja jäsenet
kenraalikuvernööri esimiehen ehdotuksesta. Luvan ’
antaminen aiknkautiaten julkaisujen toimittami-
•r-n siirrettiin kenraalikuvernöörille, jolle myös
jllrtliin «alta lakkauttaa sanomalehtiä, mutta
näytelmien esittäminen pääkaupungissa tehtiin
I riippuvaksi p. y n luvasta. Kun julistuskirjalla
inarrask. -t p:ltä 11105 ennakkosensuuri
poistettiin. lakkasivat p. \ n toimet ennakkosensuurin
valvontaan nähden ja sen toiminta on sen
jälkeen pääasiassa supistunut
takavarikkoonottoi-liiu ja syytteiden nostamiseen painolain
rikkomisesta. — Ylihallituksen ensimäinen esimies oli
\adolf Edvard Arppe 1865-77. K. IV. ff.
Painoasianiies on painoasiaiu ylihallituksen
ilaiuen paikallinen virkamies, jouka tehtävänä
’m valvoa piirissään, ettei painotoimesta
annet-luja säännöksiä rikota, sekä rikkomuksia
huomatessaan tehdä niistä ilmoitus ja nostaa syyte
asianomaisin vastaan, ks. Painovapaus.
N. .»/.
Painoeste on olemassa silloin, kun
painotuo-letta painoasioita valvovan viranomaisen
antn-imin kiellon johdosta ei voida tarkoitettuna
aikana painattaa ja levittää.
Ennakkotarkastuksen tultua poistetuksi ci p. nykyään enää
Suomessa voi tulla kysymykseen. ks.
Painovapaus. y. M.
Painohiiva ks. 11 i i v u.
Painokehilö, painamista varten rnutakeliyk-
scn sisään kiinnitetty ladelma. ks.
Kirjapainotaito.
Painokone, kirja-, kivi- y. m. painoissa
Käy-tetty kone. jolla painokehilöistii painetaan
jäljennöksiä. Ensimiiiset p:t olivat puusta.
Ensimäinen melkein kokonaan raudasta tehty p.
valmistui Baselissa 1772: 180Q Cli. Stnnhope rakensi
kokonaan rautaisen, yhdellä kädellä käytettävän
p:n. Paitsi että värillä varustaminen oli
suoriteltava kiisin, oli painaminen tällaisella koneella
hidasta senkin vuoksi, että painetun arkin
poisottaminen ja puhtaan arkin sijalle asettaminen
kävi hitaasti. Kiisikoueita käytetään enää vain
korjausvedoksia otettaessa ja siellä täällä
pienissä kirjapainoissa. Nykyaikainen p. on p i k
a-painokone. Ensimäisen pika-p:n keksi
Lontoossa saks. Fr. König 1810. Pika-p:ita on
sittemmin täydennetty ja kehitetty. — P:t
ryhmitetään tiikelikoneisiin.
silinteri-I a a k a k e h i 1 ii k o n e i s i i n ja r o t a t s i o n
i-koneisiin. Tiikelikoncissa painaminen
suoritetaan siten, että kaksi laakapintaa joutuu
vastakkain. Aksidenssitöissä käytetään
tiikelipika-painimia. Silinterilaakakehilökoneissa
painokehilö kulkee edestakaisin liikkuvalla vaakastm
ralla kehilöalustalla pyörivän painosilinterin
alitse. Painosilinteri. jonka ympäri painettava
paperi kietoutuu, on kehiliialustan ja kehilön
paluiiliikkeen likana joko paikallaan tai pyörii
Tavnlllnsn kasipainin. lulla km
laiisvciliikssi itieiiuin.
Tliki-llknni’.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
