Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Painokorko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
Painokorko—Painopiste
Tavallinen pikapainin.
Rotatsio nikone 64-sivuisen sanomalehden painamista varten.
yhtämittaisesti (k a k s i v u o r o k o n e).
Kaksi-vuorokoneen silinteri painaa ainoastaan
kehilö-alustan sisäänmenoliikkeen tapahtuessa, mutta
kohoaa ylös alustan palatessa. Kehilöalusta
liikkuu p:issa pyörillä tahi rullilla kiskoja myöten
edestakaisin, toisissa rakenteissa panee
paino-alustan liikkeeseen koneen vauhtipyörään
välillisesti yhdistetty veivitanko. toisissa (n. s.
kierto-laitekoneissa) taas kehilöalustan liikunta
tapahtuu vaakasuorassa asennossa olevien
hammasrattaiden välityksellä. On myöskin
kaksisilinte-risiä kaksoispika-p :ita, jotka suorittavat
painamisen sekä sisäänmeno- että paluuliikkeen
tapahtuessa. Pika-p rissa on itsetoimiva värilaitos,
joka koneen käydessä varustaa kehilön värillä.
On sellaisiakin koneita, joissa on värilaitokset
kahta vieläpä useampiakin värejä varten.
Tavallisesti kone painaa kerrallaan vain arkin
toisen puolen, joten arkki on toistamiseen pantava
koneeseen. Painettavan arkin asettaminen
koneeseen. n. s. alistaminen, suoritetaan
ylimpänä koneessa olevalta alistuspöydältä joko
käsin tai itsetoimivan alistuskoneen avulla.
Nerokas välityslaitos kuljettaa sitten arkin
painosilinterissä oleviin kynsiin 1. naukkareihin.
3. Yli. Painettu 14
Painetun arkin siirtyminen koneen takana
olevalle vastaanottopöydälle tapahtuu
myös itsetoimivasti. Painoalustan edestakaisin
tapahtuva liike asettaa painamisnopeudelle
määrätyt rajat. Paljoa suurempi nopeus saavutetaan
r o t a t s i o n i-p :11 a. Sen lopullinen keksijä on
amer. W. Bullock, joka 1863 sai patentin keksin
nölleen. Rotatsionikoneessa painokehilö on
siliu-terinmuotoiseksi taivutettu stereotyyppilevy.
Pai-l namista ei suoriteta erillisille laaka-arkeille, vaan
paperi juoksee suunnattomalta yhdenjaksoiselta
rullalta keskeytymättä. Rotatsionikoneita
käytetään varsinkin sanomalehtien painamiseen.
Nerokkaat apulaitteet leikkaavat painetut arkit irti,
taittavat sanomalehden määrättyyn kokoon,
vieläpä liimaavat lehdet vihoiksi. — Käsi-p :11a
saadaan n. 80 jäljennöstä tunnissa, tiikeli-pika-p :11a
n. 1,200, silinterilaakakehilökoneella 1,000-3,000,
..New York IIerald"in jättiläisrotatsionikone
val-| mistaa 06,000 8-sivuista sanomalehteä tunnissa.
Painokorko ks. Korko.
Painokuolio = makuuhaava (ks. 1.1.
Painolaki ks. Painovapaus.
Painolasti (engl. hallasi, ruots. barlast),
hiekka, kivet, rauta tai muu raskas aine, jota
käytetään aluksessa sen pystyssä pitämiseen ja
syvemmälle upottamiseen; toisinaan käytetään
tähän tarkoitukseen myös vettä alukseen
sijoitetuissa rautasäiliöissä. F. Tl’. L.
Painoluokka ks. Pain i.
Painolupa. 1. Painatustyön teettäjän
korjausvedokseen tekemä merkintä, joka oikeuttaa
kirjanpainajan painamaan työn valmiiksi. — 2.
Sen-suuriviranomaisen antama painamislupa.
Painolämpömittari, geotermometrin (ks. t.)
tapainen lämpömittari, millä jossain paikassa
vallinnut lämpötila arvioidaan punnitsemalla p:n
hienosta kärjestä ulosvuotaneen elohopean paino.
U. S:n.
Painomuste ks. Painoväri.
Painonheitto ks. Heittourheilu.
Painonnosto, ruumiinharjoitus, jossa
käytetään pitemmän tai lyhemmän tangon päihin
kiinnitettyjä painoltaan vaihtelevia rautakuulia.
Kuulat voivat olla onttoja, jolloin niiden painoa
voidaan muutella täyttämällä niitä hauleilla, tai
niiden asemasta voidaan käyttää lieriöiksi tangon
päihin toistensa viereen asetettavia
metallikiek-koja. Painonnosto, joka suoritetaan toisella tai
molemmilla käsillä tangosta kiinnipitäen,
kehittää tavattomasti käsivarsien ja yläruumiin
lihaksia, mutta on useimmiten keuhkoille ja
sydämelle vahingollista. Kl. U. S.
Painopiste, kappaleen molekvlien
painavuuksien resultantin (ks. t.) vaikutuspiste. Ne
suuntaviivat, joita myöten painovoima vaikuttaa saman
kappaleen molekyleihin, ovat miltei
yhdensuuntaiset, sillä ne kulkevat maan hyvin etäällä olevan
keskipisteen läpi. Kappaleen molekvlien
painavuuksien resultantti on siitä syystä yhtäsuuri
kuin näiden painavuuksien summa 1. koko
kappaleen painavuus, ja sen vaikutuspiste eli p. on
molekylien painavuuksien keskipiste (ks.
Voimain yhdistäminen ja erottaminen).
Koska p. on kappaleen painavuuden
vaikutuspiste, niin maan vetovoima vaikuttaa
kappaleeseen. ikäänkuin tämän koko massa olisi
keskittynyt siihen pisteeseen, ja sitä sanotaan
sentäh-den myös massakeskipisteeksi. Samojen
1HU
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
