Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pakkoluovutus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
81
Pakkoluovutus—Pakkotila
82
pauksissa 011 muuta menettelyä noudatettava.
3) Korvauksen suorittaminen luovutetusta
oikeudesta tai aikaansaatetusta vahingosta
kalleimman käyvän hinnan mukaan. Jos se yritys, jota
varten p. toimitetaan, vaikuttaa hintojen
kohoamiseen, ei tällaisesta kohoamisesta suoriteta
korvausta. P:n esineenä on kiiuteimistö.
Niinmuodoin ei p:ta voida toimittaa esim.
anniskeluoikeuksien lopettamiseksi. Korvauksen määrän,
ellei sopimusta ole syntynyt, vahvistaa
erityinen lautakunta, jossa on kuvernöörin määräämä
puheenjohtaja, kaksi tuomarin tai
raastuvanoikeuden valitsemaa jäsentä sekä yksi jäsen
kummankin asianomistajan puolesta. Lautakunnan
pöytäkirjan saavuttua kuvernöörille tarkastaa
tämä toimituksen laillisuutta, vahvistaa
luovutettavan alueen ja määrää korvauksen, eikä hän
tällöin, paitsi mitä tulee alueeseen, saa poiketa
siitä mielipiteestä, joka lautakunnan
enemmistöllä on ollut, elleivät erinomaiset syyt anna
siihen aihetta. Jos oikeudenomistaja ei tyydy
kuvernöörin antamaan päätökseen korvauksesta,
tulee hänen nostaa siitä kanne kuuden
kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta ja maalla
viimeistään niissä varsinaisissa käräjissä, jotka
sanotun ajan kuluttua ensiksi pidetään. Ellei
erityistä vahinkoa tai haittaa voida ennakolta
laskea. saatetaan korvaus määrätä toistaiseksi, ja
luovuttajalla on valta lisäkorvauksen saamisesta
nostaa kanne kolmen vuoden sisällä p:n
täytän-töönsaattamisesta. — Niiden yleisten etujen
piiriä, joiden nojalla p. voidaan myöntää, laajentaa
m. m. laki sähkölaitoksista 11 p:ltä huhtik. 1901
ja 23 p. heinäk. 1902 annettu vesioikeuslaki.
Sitäpaitsi myöntää viimemainittu järvenlaskuun
osaaottaneille maanomistajille lunastusoikeuden
siihen osaaottamattomien maanomistajien
osuuteen vesijätössä, joka lunastusoikeus sikäli on
p:n veroinen originäärinen saanto, että sen
kautta kumoutuvat kaikki
paremminoikeutettu-jenkin vaatimukset vesijättöalueeseen
(originää-risestä saannosta ks. Omistusoikeus).
El. K.
Pakkoluovutus tarkoittaa toisinaan samaa
kuin sana pakkolunastus, paitsi että luovutetusta
omaisuudesta ei anneta korvausta, joten sen
merkitys on analoginen sota-aikana otetuille
pakko-veroille tai toimitetulle pakkovärväykselle.
Useimmiten käytetään sitä aivan samassa
merkityksessä kuin sanaa pakkolunastus (ks. t.). El. K.
Pakkomielikuva on aiheettomasti esiintyvä,
säännöllistä ajatuskulkua haittaava mielle eli
ajatus, jota sairas ei voi syrjäyttää muilla
ajatuksilla eikä poistaa tajunnastaan, vaikkakin hän
on täysin tietoinen sen sopimattomuudesta tai
mahdottomuudesta. E. Tli-n.
Pakko-oikeus (jus eminens). Siitä
oikeusjärjestyksen perusteena olevasta periaatteesta, että
pienemmän edun tulee väistyä suuremman edun
tieltä, johtuu, että yksityisen edun tulee
erinäisissä, lain säätämissä tapauksissa väistyä yleisen
edun tieltä. Näin esim. pakkolunastuksessa.
Sodassa, jossa p:n kansainvälisen oikeuden
mukaan määrää sodan tarkoitus (ransk. raison de
gucrre), on p:lla suuri käytäntö. A. T.
Pakko-osa (ruots. laglott. lat. legitima partio)
on se osa henkilön omaisuudesta, josta hän ei
voi testamentilla määrätä, ja joka siis
ehdottomasti. paitsi milloin perillinen törkeän kiittä-
I mättömyyden tai muun sellaisen syyn tähden on
| menettänyt perimisoikeutensa, tälie viimemaini
tulle lankeaa. — P.-määräykset ovat kotoisin roo
malaisesta oikeudesta ja niitä tavataan muinai
, sissa Ruotsin kaupunkilaeissa, kun taas
maakuntalait sisältävät määräyksiä, että vissin
1 a j i n e n omaisuus (perimysmaa) ehdottomasti
oli periytyvä. Ruotsissa on perimysmaakäsite
poistettu, ja rintaperillinen on oikeutettu
puoleen perintöön. Meillä ei perimysmaata maalla
tai sen vastiketta saa testamentata. Kaiken
muun omaisuuden saa maalaisoikeuden mukaan
testamentata pois, ellei ole vajavaltaisia lapsia,
jolloin heille on jätettävä mitä he
säädynmukai-seen elatukseen ja kasvatukseen tarvitsevat
(Perintökaari 17:4). Jos taas lapsilla on oma
riittävä omaisuus, ei heille tarvitse mitään jättää,
josta on vedetty johtopäätös, että pakkoperimys
ei ole perinnön, vaan elatuksen 1. alimentin
luontoinen. Maalaisoikeuden alaisia ovat
vapaasukuiset katsomatta siihen, missä heidän
laillinen asuntonsa ja kotipaikkansa on. sekä kaikki
maalla asuvat ..talonpojat", s. o., henkilöt, jotka
eivät ole vapaasukuisia eikä pappeja
(Naimis-kaari 10:2). Kaupunkilaisoikeuden mukaan on
rintaperillisten p. s/„ omaisuudesta, ja jos ei niitä
ole vaan muita kotimaisia perillisiä, ’/= siitä,
muussa tapauksessa on perinnönjättäjällä valta
testamentata kaikki omaisuutensa kotimaan
miehelle. El. K.
Pakkopaita ks. P a k k o r ö i j y.
Pakkoröijy on kestävästä kankaasta
valmistettu nuttu, jota ennen yleisesti käytettiin
estämään väkivaltaisia mielisairaita vahingoittamasta
itseään ja muita. P. on varustettu hyvin pit
kiliä hihoilla, joiden avulla sairaan kädet
sidotaan ristiin rinnan yli tai kiinnitetään vuotee
seen. ’ E. Tli-n.
Pakkotila on oikeudellisesti suojatun edun
kä-silläoleva vaara, josta ei ole muuta pelastusta
kuin toisen henkilön oikeudellisesti suojatun edun
loukkaaminen. Oikeusjärjestys, jonka perusteena
on periaate, että pienemmän edun tulee väistyä
suuremman tieltä, sallii eräissä tapauksissa täi
laisen toisen henkilön edun loukkaamisen.
Tavallisissa oloissa lainvastainenkin teko saattaa
sen vuoksi pakkotilassa olla oikeudenmukainen.
Niin on asian laita silloin, kun teon pelastama
etu on sen uhraamaa etua suurempi. Sitävastoin
ei p :ssa tehty teko ole oikeudenmukainen, kun
uhrattu etu on joko yhtä suuri taikka suurempi
kuin pelastettu. — On luonnollista, että
rikoslaki ei rankaise p :ssa tehtyä oikeudenmukaista
tekoa. Mutta katsoen siihen, että ylitä suuren
jopa suuremmankin edun uhraaminen pienemmän
edun pelastamiseksi saattaa, vaikkakaan se ei
ole oikeudenmukainen, olla tekijän kannalta
katsoen selitettävissä, ja tehty olosuhteissa, joissa
rikoslain tavallisia oloja silmällä pitäen säädettv
rangaistus ei olisi paikallaan, on rikoslaki
jättänyt tuomarille vallan harkita, onko p:ssa
tehdyistä oikeudenvastaisistakaan teoista tuomittava
rangaistusta, vai onko tekijä päästettävä
kokonaan vapaaksi tai saapa erityisesti määrätyllä
tavalla vähennetyn rangaistuksen. Rikoslain
3 luvun 10 § säätää näet: ..Jos joku. pelastaak
seen itseään tahi toista taikka omaansa tai
toisen omaisuutta pakottavasta vaarasta, on tehnyt
rangaistuksenalaisen teon. ja jos pelastus ilman
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
