Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pakovesi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
85
Pakovesi Palafox y Melzi
8G
Pakottaminen
vasaralla.
Astioita HildeshPimia löydöstä
(Minervan kuvalla
koristettu malja.1
netta sivullepäin levyn ohetessa, ja
kun reunat eivät myötää, pullistuu
levy keskeltä. Tätä seikkaa
käyttävät varsinkin vaskisepät astioita
v. m. tehdessään. Jolta vasaran
iskun vaikutus olisi tuntuva,
käytetään pakotukseen erikoisia
ku-perapohjaisia p a k o t u s v a s a r o i t a ja
vastaavia alasimia. — Varsinaiset pakotustyöt
isise-löimistyöt) suoritetaan
siten, että levyyn
lyödään sille piirretyn
kuvan tai koristeen
luukaan syvennyksiä,
jotka toiselta puolelta
katsottuna
muodostavat kuvan mukaisia
kohopaikkoja. Se puoli
levystä, mille
kohopai-kat tulevat, peitetään
vartavasten
valmistetulla pakotuspikiker-roksella (sisältää 3 osaa
pikeä. 1 osan
tiilijau-hoa ja vähän vahaa tai
tärpättiä taikka talia)
ja kuviot ..pakotetaan"
kevyellä vasaralla
lyöden ja käyttämällä
erilaisia pakotustalttoja 1. punsseja. Alasimena
käytetään kivistä tai valurautaista pallonpuoliskoa,
jonka tasopinnalla työkappale lepää ja joka
vuorostaan lepää työpöydällä kangas-, nuora- tai
nahkarenkaassa. jossa sitä ou helppo käännellä
joka suuntaan. Kovempia metalleja, messinkiä
ja rautaa, pakotettaessa käytetään alustana
lyijyä. Taltat ovat n. 12 cm pitkiä, niitä
tarvitaan suuri joukko erilaisia, vähintään noin 300.
pakotuspäät ovat pyöreitä, kulmikkaita, kaarevia,
tasaisia, kuperia, koveria, sileitä, pieniä kuoppia,
piikkejä, ruutuja tai viivoja sisältäviä j. n. e.
Työn viimeistelyyn käytetään erilaisia viiloja,
kalvaimia ja poria. — Pakotus- (siselöimis-) työt
tunnettiin jo muinaisina aikoina, kuten vanhat
seinämaalaukset ja runsaat museoihin kootut
maljakko-, kypärä-, rautapaita- ja kiipikokoelmat
osoittavat. P-o P o.
Pakovesi ks. Luode ja vuoksi.
Pakra (ven. bago’r, gen. bagra’), venehaka,
puoshaka.
Paksunahkaiset i Pacliydermata) 1.
moni-kavio i s e t. vanhemman eläinsystematiikan
ryhmä, jonka tunnusmerkkinä m. m. oli
tavattomasti paksuuntunut iho. P:iin luettiin elefantit,
tapiirit, sarvikuonot ja virtahevot, joskus myös
sikoeläimet.
Paksusoppinen solukko, k o 11 e n k y m i, on
ruohokasvien vielä kasvavissa varsissa ja
lehtiruodeissa yleinen tukisolukko. jonka solut ovat
eiäviä. soluseinät nurkkauksistaan paksunneita.
vesirikkaita. Huokoset ja soluvälit tav.
puuttuvat. P. s. näkyy usein vaaleina pitkittäisinä
viiruina kasvien varsissa, esim. savikkakasveilla ja
sarjakukkaisilla. K. L.
Paksusuoli ks. Ruuansulatuskanava.
Paksuuskasvu ks. K a s v u.
Paktumi ks. A v i o e h t o.
Pakytrooppi tkreik. pakhy’s = vahva, ja
Iro-pos - kääntö), koje, jolla galvaanisen pariston ele-
mentit voidaan sopivimmin yhdistää riippuen
ulkonaisesta vastustuksesta (vieretysten,
perätysten tai ryhmittäin!. P. on Stöhrerin keksimä ja
hän käytti sitä myös
magneto-sähköinduktsioni-koneissa. U. S :n.
Palacio Valdés
la’p- -e’sj, Armando
(s. 1853), esp. kirjailija. Kirjallisen toimintansa
hän alkoi uskonnollisia ja eetillisiä kysymyksiä
koskettavilla kirjoituksilla ja nännit kysymykset
ovat myös hänen kaunokirjallisten teostensa [-pohjalla. Aiheensa hän valitsee melkein aina
nykyisesta. uudenaikaisesta elämästä, ja jotkut hänen
kiivauksistansa, kuten ..La espuma" (1890) ja ,.E1
cuarto poder" (1888). ovat kuvaukseltaan hyvin
realistisia. Hänen muista teoksistaan
mainittakoon: ,.E1 seijorito Octavio" (1881), „Martav
Maria" (1883), ,,La kermana San Sulpicio" (1889),
„La fé" (1892), jonka johdosta fanaattiset
kriti-koitsijat ovat leimanneet hänet
jumalankieltä-jiiksi, ,.EI maestrante" (1893) ja „La alegrla
del capitän Ribot" (1899). II. Kr-n.
Palacki [-läiski]. Frantisek (1798-1876).
tsek. historiankirjoittaja ja kansallinen johtaja:
toimitti 1827-38 aikakauskirjaa „£asopis ceského
inuseum"; sai Böömin säädyiltä tehtäväkseen
kirjoittaa Böömin historiaa; oli vv. 1848-49
tsekki-läisten johtomiehiä m. m. Kremsierin
valtiopäivillä: tuli 1861 herrainhuoneen jäseneksi ja toimi
v:sta 1863 tsekkiläis-federalistisen puolueen
johtajana Böömin valtiopäivillä. P:n lukuisista
julkaisuista on kuuluisin hänen Böömin historiansa
..Geschichte von Böhmen" (ulottuu v:een 1526.
ensin saksaksi, sitten tsekin kielellä. 1836-67).
J. F.
Paladin
dä’[ (ransk., it. paladino. < lat. pa
latinus), nimitys, joka annettiin keskiajalla [-jonkun ruhtinaan hoviin kuuluville ylimyksille.
Vanhoissa ritariromaaneissa nimitettiin täten
kuningas Arthurin ritareita ja myöhemmin oli Kaarle
Suuren lienkivartiaston kahdellatoista ritarilla
sama nimi. Jälkeenpäin on sillä tarkoitettu
yleensä ritaria tai sankaria, vrt. Palatinus.
H. Kr-n.
Palæmon. kymmenjalkaisiin kuuluvia
meri-äyriäisiä, joiden muutamia cm pitkä ruumis on
sivuilta vahvasti litistynyt, ohutkuorinen.
Muutamia lajeja tavataan Itämeressä, yksi meidän
kin lounaisrannikollamme, ja käytetään meilläkin
ravinnoksi (ruots. nimi räkä), vrt.
Krevetti-ravut. I. V-s.
Palæoniscus. hoikka ruumiinen,
heteroserkki-nen permikauden ganoidikala. Yleisin laji
P. Freieslebeni esiintyy suurin joukoin
Mans-feldin tunnetuissa vaskiliuskeissa.
Palæotherium, 3-varpainen imettäväissuku
erästä hevoseläinten sukupuuttoon kuollutta
muotoryhmää, jossa yhdistyi nykyisten
yksi-kavioisten ja tapiirien ominaisuuksia. Runsaita
jätteitä useasta lajista säilynyt Keski-Euroopan
eoseenikerrostumissa: suurin laji P. magnum oli
lähes sarvikuonon, pienemmät sian kokoisia.
V. A. K-io.
Palafox y Melzi [ fo’h i meipij, José de P.
11780-1847), Saragossan herttua, esp. sotilas: tuli
kuuluisaksi sankarillisuudesta, millä puolusti
Saragossaa ranskalaisia vastaan, ensin kesällä
1S08, sitten toisen kerran sam. vuoden
loppupuolilta seur. v:n helmikuun 21 p:ään, jolloin
kaupungin täytyi antautua ja P. joutui vangiksi;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
