Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palestiina ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Palestiina II.
Ien pääelinkeinoina ovat kaikkina aikoina
olleet maanviljelys ja karjanhoito. Tärkeimmät
kotieläimet ovat lampaat, vuohet, raavaskarja ja
aasi. Hevonen palvelee etupäässä
matkailijalii-kettä. Kameli on erämaaseuduissa korvaamaton
kotieläin. — Petoeläimistä on jalopeura, joka
muinoin oli tavallinen, kokonaan hävinnyt; karhu
tavataan ainoastaan Libanonin metsissä.
Jordanin rantatiheiköissä elää vielä pantteri. Yleisiä
ovat sakaali, hyeena, susi ja kettu.
Historiallisen ajan alusta saakka P. on ollut
seemiläisten kansojen asumasijana. Sen
todistavat egyptiläisissä muistomerkeissä säilyneet
kuvat, paikannimet sekä hautalöydöistä tavatut
luurankojen jätteet. Mitä. rotua P:n vanhimmat
alkuasukkaat olivat, on tuntematonta. Erinäiset
seikat viittaavat siihen, etteivät he olleet
seemiläisiä. P:n vanhinta seemiläistä kansanainesta
nimitämme kanaanilaiseksi. Muinaiset
kanaanilaiset olivat todennäköisesti samaa
seemiläistä pääryhmää kuin babylonialaiset ja
assyrialaiset. He ovat pohjoisesta tunkeutuneet
maahan Syyrian rannikkoa pitkin asettuen
pääasiallisesti rannikkolakeudelle, Jisreelin
tasangolle ja Jordaninlaaksoon (vrt. 4 Moos. 13Ä).
Heidän asutuksensa rajoittui Jordanin
länsipuolella olevaan maahan. 2 :sen vuosituhannen
keskivaiheilla valtasivat Libanonin vuoristosta
liikkeelle lähteneet amorilaiset osia P:n
vuoriseuduista. Heidän asutuksensa
keskuksena oli Efraimin vuoristo ja siinä Siikem
ja Gibeon (vrt. 1 Moos. 4833; 4 Moos. 13-,;
Tuom. 1-, ja seur.). He tunkeutuivat myöskin
Jordanin itäpuolelle perustaen Moabin
pohjoiseen osaan valtakunnan, jonka israelilaiset
Mooseksen johdolla valloittivat (4 Moos. 21„ ja
seur.). Amorilaiset kuuluivat keskiseemiläisiin,
joiden alkukotina oli syyr.-arab. aro. Sieltä ovat
lähtöisin muutkin seemiläiset, jotka ovat aikojen
kuluessa P:aa kansoittaneet. Eusimäisten
heprealaisten heimojen tulosta maahan lienee
kerrottuna Amarna-kirjeissä. P:n rajoille
asettuivat heprealaisten 1. israelilaisten likeisimpinä
heimolaisina e d o m i 1 a i s e t. m o a b i 1 a i s e t
ja a m m o n i 1 a i s e t. Pohjois-Palestiinassa
saivat jalansijaa aramealaiset. joiden kielen
ja kirjoituksen israelilaiset myöhemmin
omaksuivat. Viimeisinä tulivat arabialaiset, jotka
Islamin innostamina 634 j. Kr. valtasivat koko
maan. — Ammoisista ajoista on P :ssa asunut
myöskin ei-seemiläistä kansanainesta:
vähä-aasialaista — arjalaista rotua olevia
heettiläisiä, varsinkin maan eteläisissä osissa (1 Moos.
23; 26,,, ja seur.; 1 Sam. 26„: 2 Sam. 11, ja
>eur.), filistealaiset rannikkolakeudella
etelässä sekä Samariassa erinäisiä kansanheimoja,
jotka ass. valloittajat sijoittivat sinne 722
jälkeen valtakuntansa rajamailta.
Hellenistis-roo-mal. ja bysanttilaisena aikana P:aan asettui
paljon länsimaalaisia. Huippuunsa nousi
länsimaalainen vaikutus ristiretkien aikana. —
Maantieteellisen asemansa vuoksi P. tuli olemaan muinaisajan
kulttuurivirtausten risteyspaikkana. Jo
varhai–essa muinaisuudessa huomaamme siellä nel jän eri
kulttuurin vaikutusta: väli ä-a a s i a 1 a i s-a r j
a-laisen. seemiläisen, egyptiläisen ja
a r j a 1 a i s-a i g e i a 1 a i s e n. Ensinmainittua
edustivat heettiläiset, joiden vaikutus ei
kuitenkaan liene ollut aivan suuri. Sitä tuntuvammin
4 VII. Painettu »»/„ U.
ovat seemiläiset, s. o. babylonialaiset,
vaikuttaneet P:n asukasten ajatteluun ja elämään. Jo
hyvin varhain P. joutui Babylonian vallan alle,
pysyen lähes vuosituhannen sen alusmaana sekä
valtiollisessa että henkisessä suhteessa. Niin
esim. Babylonian kieli ja kirjoitus oli
käytännössä ainakin Amarna-aikaan eli 1300-luvulle
saakka. Samoin on Egyptin ikivanhan kulttuurin
vaikutus ollut voimakas: egyptiläisten
teollisuuden tuotteita, niinkuin saviastioita, amuletteja,
veistokuvia, koriste-esineitä, mittoja ja painoja,
levisi runsaasti varsinkin P:n eteläosiin.
Huomattava on myöskin aigeialaisen kulttuurin
merkitys etenkin keramiikin alalla. Yhteyttä
länsimaiden kanssa välittivät foinikialaiset ja
filistealaiset. Aleksanteri Suuren valloitusretken jälkeen
alkoi hellenistinen kulttuuri, vanhan aigeialaisen
perijättärenä, voittokulkunsa Syyriassa ja P :ssa.
Vielä arabialaisessa taiteessa on
hellenistis-roo-malaista vaikutusta huomattavissa.
Muinaistieteelliset kaivaukset, joita parin
viimeisen vuosikymmenen aikana 011 toimeenpantu
P:ssa, ovat paljastaneet meille sikäläiset
kulttuuriolot vanhimmista ajoista asti. Kivikauden
löytöesineet ovat yleensä samaa lajia ja muotoa
kuin muualla maailmassa. Kivikausi päättyy
Pissa 3:nnen vuosituhannen keskivaiheilla, jolloin
maahan siirtyvät seemiläiset tuovat mukanaan
pronssin käytön. Mutta kiviaseet säilyivät
käytännössä vielä historiallisella ajalla, jopa senkin
jälkeen, kuin rauta-ase oli tullut maahan (1200 :n
vaiheilla) — mikä johtui P:n metalliköyhyydesta.
Kiinteitä muinaisjäännöksiä esihistorialliselta
ajalta ovat n. s. dolmenit — luontaisista
kivilohkareista rakennetut haudat, jommoisia tava
taan myös Euroopassa ja Intiassa, krorr.lehit —
kivikehät, jotka nekin lienevät hautapaikkoja, ja
menhirit — pitkät ja kapeat pystyyn asetetut
kivet, jotka useimmissa tapauksissa lienevät
jonkinlaisia muisto- ja votiivikiviä. Kivikauden
lopulla näkvy
tulleen tavaksi
haudata vainajat
luoliin, joita
maan
kalkkivuo-rissa on
runsaasti. Varsinainen kanaanilainen hauta on n. s.
kaivohauta,
kallioon kaivettu
parin metrin
syvyinen alaspäin
kapeneva kuoppa.
Alhaalla seinässä
oleva aukko
johtaa soikeanmuo-toiseen hautako-meroon, jonka
lattialle ruumis
ynnä erinäisiä
tarvekaluja ja
koruesineitä
sijoitettiin. Kaivohautojen rinnalla tavataan yhtä
lukuisasti kalliohautoja, joiden sisäänkäytävä on
sivulla. Tämä liautamuoto kuuluu jonkun verran
myöhempään aikaan; esimerkkinä sellaisesta
mainittakoon kuuluisa Lasaruksen hauta
El-Azari-jessa eli Betaniassa. Hellenistis-roomal. ajalla
Lasaruksen hauta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
